Eroja, jotka mainitaan ja näkyvät osittain näissä kuvissa
Huomioi, että värisävyt riippuvat kuvausolosuhteista ja kuvauskalustostakin. Siksi näistäkin kuvista niitä on vaikea nähdä. Paras ja varmin tuntomerkki on laulu
Lintuharrastajille on ollut jo jonkin aikaa tarjolla sovelluksia, joiden avulla voi tunnistaa ainakin lintujen lauluja. Uusimpien appien toiminta ja jatkuva kehittyminen perustuu tekoälyyn. Eniten on käytetty ulkolaisia BirdNET- ja Merlin-appeja. Niissä molemmissa on tarjolla lintujen ääniä eri puolilta maailmaa.
Uusimpana tuli tänä keväänä 2023 käyttöön Jyväskylän yliopiston kehittämä ja Ylenkin markkinoima “Muuttolintujen kevät”- sovellus. Sen käytössä tavoitteena eli ole pelkästään lintujen laulun tunnistaminen vaan myös tietojen kerääminen siitä, missä lintua on kuunneltu.
Itse en ollut näitä ennen tämän kirjoittamista edes kokeillut, saati sitten käytännössä maastossa käyttänyt: Olen oppinut lintujen laulut ja muut äänet pitkän kaavan kautta monien harrastusvuosien aikana. Jos joku maastossa kuulemani linnun ääni on ihan uusi, yritän etsiä ja määrittää lajin netin runsaan äänitetarjonnan perusteella. Käy varsin usein myös niin, että joku ennen tunnistamani laulu tai muu ääni on unohtunut ja minun pitää se sitten uudelleen palauttaa mieleen. Eniten olen käyttänyt xeno-cantossa olevaa, runsasta äänitearkistoa. Sieltä olen upottanut ääninäytteitä lintuja esitteleviin artikkeleihin näillä sivuilla.
Kun näitä sovelluksia mm. Facebookin linturyhmien postausten mukaan paljon nykyisin käytetään ja kokemuksia kommentoidaan ajattelin, että pitäähän minunkin niihin perehtyä. Lähdin liikkeelle ihan käytön opiskelu ja testaus mielessä ja kokeilin kaikkia kolmea ihan tässä kesäpaikalla. Lisäksi testasin BirdNetin ja Merlinin “tunnistuskykyjä” valikoimalla xeno-canton äänitteitä.
Lyhyt esittely sovelluksista
Muuttolintujen kevät on luonnollisesti suomeksi. Sekä BirdNETin että Merlinin asetuksissa voi lintujen nimeksi valita suomen.
Merliniin voi ladata “lintupaketin” eri puolilta maailmaa siltä varalta, jos reissaa linturetkillä muualla kuin Skandiaviassa: sen paketin itse latasin. Merlinissä on hyvää se, että siinä on mukavasti tietoja linnuista: niistä on kuva, ääninäytteitä ja levinneisyyskartta. Siinä on myös kuvatunnistustoiminto: kuvan voi ottaa havaintotilanteessa tai ladata kännykän galleriasta. Tätä toimintoa en ole kokeillut.
BirdNETissä lajeja voi selata siltä alueelta, mikä määrittyy kännykän sijainnin perusteella. Linnusta löytyy lisätietoa linkin takaa Wikipediasta, mikä on vähän kökköä.
Vaikuttaa siltä, että kaikkia sovelluksia käytettäessä, jotta linnun tunnistus ylipäätään onnistuu tai on mahdollisimman luotettavaa pitää olla kännykän paikannus päällä. En ole tarkemmin perehtynyt tähän BidNetissä enkä Merlinissä eli onko se tosiaan pakollista. Sen sijaan “Muuttolintujen keväässä” näin ihan oletusarvoisesti on. Kun sen lataa itselleen, sitoutuu ymmärtääkseni samalla myös paikkatietojen lähettämiseen. Sovellus ei toimi, jos paikannus ei ole päällä. En tiedä, lähteekö BirdNEtistä ja Merlinistä jotain käyttäjän dataa jonnekin. Ylipäätään tahtoo olla niin, että eri sovellusten käyttöehdot tulee aina huonosti luetuksi – Tuskin niissä mitään huolta aiheuttavaa on. Itse olen tehnyt niin, että poistan äänitallenteet saman tien BirdNetistä ja Merlinistä. Muuttolintujen kevään äänitteitä poistan valikoiden myös, mutta en tiedä poistuuko äänityksen yhteydessä syntynyt “tutkimusdata” samalla.
Perustoiminto on kaikissa sama: Kännykkä suunnataan tunnistettavaan ääneen/ääniin ja laitetaan mikrofoni päälle. Tallenteen analysointi on BirdNETissä eriainen kuin muissa: Siinä valitaan äänitteestä se osa mikä, halutaan määrittää. Tämä jossain määrin hankaloittaa sen käyttöä pitemmissä äänitteissä, mutta on toisaalta hyvä, jos haluaa tarkentaa määrityksen juuri haluttuun kohtaan. Muissa tulos näkyy suoraan ja koko äänitteen alueelta.
Sovelluksissa on eri tavoin ilmaistu, kuinka varma lajinmääritys on: niitä kannattaa tutkailla huolella.
Ensimmäiset käyttökokemukset
Mukava noita kaikkia on käyttää. Lienee jopa ihan makuasia, mikä tuntuu itselle sopivalta. Siksi kannattaa ottaa käyttöön kaikki ja testailla niitä erilaisissa olosuhteissa. Kesäpaikan ja lähimetsän lajit kaikki tunnistivat sutjakasti. Ilman laajempaa kokemusperäistä vertailua, vaikuttaa siltä, että sovellusten välillä on eroja siinä, miten hyvin ne poimivat varsinaisen “solistin” taustalta muiden lajien ääniä. Tämä tuli erittäin selvästi esiin alla selostamassani xeno-cantolla tekemässäni testauksessa. Merlin oli tässä tosi noheva. Tämä ominaisuus saattaa todellisessa havaintotilanteessa myös sotkea, jos sovellus näyttää kaikki äänet, mitä se on “kuullut” – Se varsinainen laji, jota maastossa kuunnellaan jääkin sitten määrittämättä oikein.
Testaus xeno-canton äänitteillä
Tein niin, että upotin artikkeliin xeno-cantosta lintujen ääniä ja kokeilin, miten BirdNET ja Merlin ne tunnistavat, kun niitä tietokoneella soitan. BirdNetissä voi valita äänitteestä sen osan, minkä haluaa määrittää. Mukana on joitakin äänitteitä lukuun ottamatta vain lauluja. “Muuttolintujen kevättä” en tässä kokeillut, koska ymmärtääkseni siinä oletusarvoisesti tallentuu myös havaintopaikka, joka siis aika nolosti olisi se, missä tietokoneen ääressä istun eikä äänite muutenkaan olisi aito ja siis tutkimuskäyttöön sopiva. Jotta testaustilanne olisi mahdollisimman luonnollinen, soitin äänitteitä sopivalla ääniteholla, sellaisella, mikä voisi vastata oikeaa tilannetta luonnossa. Luonnossa kuulee useimmiten monta lintua yhtä aikaa ja kännykällä on vaikea “zoomata” juuri siihen ääneen, mikä on tarkoitus tunnistaa. Tämä vaikeuttaa sovellusten käyttöä varmaan, yksittäisen linnun määritykseen pyrittäessä. Näissä äänitteissä on joissain kuultavissa taustalla myös muita lintuja: näin tulee testattua se, nappaako sovellus nekin.
Seuraavaksi mietin, mitä lintuja testausmielessä kuuntelen. Pudotin heti pois ilmiselvät ja tutut laulut. Otin mukaan lauluja, jotka minusta ovat eri syistä vaikeampia tunnistaa. Testasin myös, tunnistavatko sovellukset toisiaan läheisten lajien tai muuten paljon toisiaan muistuttavat laulut.
On selvää, että tällainen häiriötön ja osittain luonnoton testaustilanne ei anna täysin oikeaa käsitystä sovellusten ominaisuuksista ja luotettavuudesta lajinmäärityksessä. Todelliseen testiin ne joutuvat luonnossa ja linturetkillä.
Täydennän testattujen äänten listaa ehkä tarpeen mukaan ja havainnoimalla, mitä lauluja esim. “someväki” nostaa esille. Päivitän artikkelia myöhemmin, jos minulle kertyy kokemuksia näiden appien käytöstä ihan oikeasti maastossa.
Punakylkirastas
Soitin sovelluksille ne punakylkirastaan laulut, jotka olin koonnut tähän artikkeliin:
äänite 5: BirdNET tunnisti pk:n lisäksi myös pensastaskun, Merlin myös pensastaskun ja töyhtöhyypän
äänite 6: molemmat tunnisti
äänite 7: BirdNET tunnisti lisäksi myös kirjosiepon, Merlin tunnisti myös kirjosiepon, peipon ja laulurastaan, jota ei äänitteessä kuulu
äänite 8: BirdNET tunnisti myös käen. Merlin myös käen, mustarastaan ja punarinnan
äänite 9: BirdNET tunnisti, Merlin tunnisti myös pajulinnun ja peipon, jota ei äänitteessä kuulu; kumpikaan ei tunnista taustalta kuuluvaa harmaasiepon ääntä
äänite 10: molemmat tunnisti
äänite 11: BirdNET tunnisti. Merlin tunnisti lisäksi peipon ja pajulinnun (sateessa)
äänite 12: molemmat tunnisti
äänite 13: molemmat tunnisti
äänite 14: BirdNET tunnnisti lisäksi myös vihervarpusen, Merin tunnisti lisäksi vihervarpusen ja peipon
äänite 15: BirdNET tunnisti, Merlin tunnisti lisäksi myös vihervarpusen ja viherpeipon, jota ei taida äänitteessä kuulua
äänite 16: BirdNET tunnisti lisäksi räkättirastaan, Merlin ei tunnistanut punakylkirasta, mutta tunnisti räkättirastaan, peipon ja hippiäisen
äänite 17: BirdNET tunnisti lisäksi myös kulorastaan, joka ei äänitteessä ole, Merlin tunnisti
äänite 18: molemmat tunnisti
luhtakana
Molemmat sovellukset tunnistivat.
liejukana
Molemmat tunnisti
uuttukyyhky
BirdNET tunnisti, kun valitsi sen kohdan, jossa vain uuttukyyhky on äänessä. Se tunnisti myös peipon. Merlin tunnisti myös peipon, mustarastaan, pajulinnun ja mustapääkertun.
kangaskiuru
BirdNET tunnisti melko varmasti ja ehdotti myös sinirintaa epävarmana. Merlin tunnisti.
niittykirvinen
BirdNET tunnisti. Merlin ei tunnistanut vaan ehdotti talitiaista
koskikara
BirdNET tunnisti. Merlin ei tunnistanut.
rautiainen
Molemmat tunnisti. Merlin noteerasi myös peipon äänen.
sinirinta
BirdNET tunnisti sinirinnan jostakin kohden äänitteestä, tunnisti myös teeren ja ehdotti jossain kohti myös satakieltä. Merlin ei tunnistanut sinirintaa; nappasi talitiaisen, palokärjen (taitaa kuulua taustalla), peipon ja taivaanvuohen.
mustaleppälintu
Molemmat tunnistivat
kivitasku
Kumpikaan ei tunnistanut. BirdNET ehdottaa räkättirastasta, joka kuuluu taustalla. Merlin ehdottaa räkättirastasta, kiurua, ruokokerttusta ja keltavästäräkkiä.
pensastasku
BirdNET tunnisti pensastaskun, mutta ehdotti myös mustaleppälintua. Merlin ehdotti pensastaskun lisäksi peippoa ja talitiaista: niitä ei kai taustallakaan kuulu.
kulorastas
BirdNET tunnisti, samoin Merlin.
mustapääkerttu
BirdNET tunnisti. Merlin myös ja nappasi myös taustalta kuuluvan peukaloisen.
pensaskerttu
BirdNET tunnisti melko varmasti ja ehdotti todennäköiseksi keltavästäräkkiä ja epävarmaksii sinirintaa. Merlinkin tunnisti, kun äänite kuului pitempään.
ruokokerttunen
Molemmat tunnistivat
pensassirkkalintu
BirdNET tunnisti, samoin Merlin
viirusirkkalintu
BirdNET tunnisti ja myös ruisrääkän taustalta Merlin ei tunnistanut kuin ruisrääkän.
viitasirkkalintu
BirdNET tunnnisti ja myös räkättirastaan. Merkin ei tunnistanut, mutta noteerasi oikein räkättirastaan, peipon ja taustalta vielä sepelkyhkyn.
rytikerttunen
BirdNET tunnisti, samoin Merlin
luhtakerttunen
Nämä matkijat ovatkin mielenkiintoisia testattavia. BirdNET tunnisti luhtakerttusen lisäksi sen laulun lyhyestä analyysipätkästä haarapääskyn ja kultarinnan Merlinille soitin koko näytteen. Se ei noteerannut itse pääsolistia lainkaan, mutta poimi sen laulusta (minun korviin ihan oikein) leppälinnun, haarapääskyn, naurulokin, harakan, räystäspääskyn, kiurun, metsäkirvisen ja talitiaisen
viitakerttunen
BirdNET tunnisti Merin taas kummallisesti ei tunnistanut itse viitakerttusta, mutta noteerasi sen laulusta pajulinnun ja ruokokerttusen.
rastaskerttunen
BirdNET tunnisti, samoin Merlin
kultarinta
BirdNET oli melko varma kultarinnasta, mutta ehdotti “likely” myös laulurastasta Merlin tunnisti kultarinnan ja poimi taustalta mustarastaan ja mustapääkertun sekä laulusta laulurastaan, kalalokin ja rantasipin
pikkukultarinta
BirdNET tunnisti Merlin ei tunnistanut, mutta ehdotti mustarastasta (taustalla) ja pensaskerttua
lapinuunilintu
BirdNET ei tunnistanut, ei ehdottanut mitään Merlin ehdotti pajulintua
idänuunilintu
BirdNET tunnisti Merlinkin tunnsti ja poimi taustalta myös peipon
peukaloinen
BirdNET tunnisti Merlin tunnisti peukaloisen lisäksi taustalta myös peipon, keltasirkun ja räkättirastaan
pikkusieppo
Molemmat tunnisti
puukiipijä
Molemmat tunnisti
pikkulepinkäinen
Oli vaikea: BirdNET ehdotti “melko varmasti” harmaasirkkua Merlin ehdotti mustarastasta
närhi
BirdNET tunnisti Merlin ei tunnistanut, mutta poimi taustalta talitiaisen
hemppo
BirdNET tunnisti, samoin Merlin
tikli
Molemmat tunnistivat
pikkukäpylintu
BirdNET tunnisti Merlin ei ehdottanut mitään
isokäpylintu
Molemmat ehdottivat pikkukäpylintua
Muutama testi kesäpaikalla, yhteenveto ja johtopäätökset
Minulla on ollut varsin negatiivisia ennakkoasenteita näitä sovelluksia kohtaan. Kokeeksi menin kesäpaikan kasvimaan laitaan illan suussa 19.5.2023 ja pyöräytin kännykkää melkein koko kierroksen Merlinapin mikki päällä: lopputulos näkyy kuvassa – Kaikki nuo linnut kuuluivat siihen, missä seisoin. Aamulla 20.5.2023 tein samantapaisen testin pihalla sekä Merlinillä, että Muuttolintujen kevät- sovelluksella. Merlin poimi äänimaisemasta jopa harmaasiepon vienon äänen muiden selvästi kuuluvien metsäkirvisen, kirjosiepon ja peipon lisäksi. Se noteerasi myös mustapääkertun, joka kyllä tontilla usein laulaa, mutta juuri testin aikana en itse sitä kuullut. Muuttolintujen kevät tuotti pettymyksen. Kirjosiepon ja metsäkirvisen se tunnisti, mutta ensimmäisellä kerralla ehdotti myös pikkusieppoa (ei varmaan ollut paikalla) ja toisella leppälintua sekä pajusirkkua, joita minä en kyllä siinä tilanteessa kuullut.
Näiden koekuuntelujen ja testien perusteella olen kyllä positiivisesti yllättynyt BirdNETIN ja Merlinin kyvykkyydestä lintujen äänten tunnistamisessa. Muuttolintujen kevättä pitää käyttää vielä useampaan kertaan tuossa pihallakin. Sovellusten todelliset ominaisuudet ja luotettavuus ei näissä vielä ole joutunut kunnolliseen testiin. Pitää jatkossa niitä käyttää linturetkillä erilaisissa olosuhteissa ja mahdollisten epämääräisempien äänien tunnistamiseen
On tiedossa, että sovellukset ovat antaneet aivan vääriä lajimäärityksiä. Niinpä sovellusten kanssa pitää aina olla kriittinen suodatin päällä. Outojen ja itselle täysin tuntemattomien tulosten kohdalla pitää käyttää valmiita äänitteitä vertailuna ja tutkia lintukirjasta tai muista läteistä, onko laji täällä, tässä ympäristössä ja tähän aikaan ylipäätään mahdollinen ja kuultavissa. .
Ihan oma pohdinnan paikka on sitten se, että oppiiko näiden avulla sitten oikeasti tunnistamaan lintuja. Tässä olen edelleen varsin epäilevällä kannalla. Jotenkin on tullut someryhmiä seuratessa sellainen vaikutelma, että lintujen tunnistamisessakin halutaan päästä mahdollisimman helpolla. Luullaan, että kun joku muu kertoo asiat valmiiksi ilman että itse teen asian hyväksi mitään, minä opin ikäänkuin automaattisesti itsekin – Tätähän näiden sovellustenkin käyttö osittain on. Eihän se näin mene, vaan lintujen äänten opiskelu ja todellinen haltuunotto vaatii pitkäjänteistä työtä. Tähän nämä sovellukset ovat toki mainio apu.
Punakylkirastaan laulusäe on varsin monenlainen, vaikka perusrakenne ja –sävy on samanlainen. Laulussa on alussa erilaisia vihellyksenomaisia osia ja sitten lopussa lajille varsin tyypillistä eri pituista kitinää.
On tiedossa, että se laulaa eri puolilla Suomea eri tavalla niin, että on puhuttu jopa sen murteista.
Olen tähän koonnut 18 punakylkirastaan laulua Xeno-Canto- palvelusta eri puolilla Suomea. Valikoimaan olen ottanut mukaan erilaisia lauluja. Ääninäytteessä on kerrottu, missä sen tehty ja kun näytteen avaa Xeno-Cantossa, paikka näkyy myös kartalla. Valinnassani pääkriteerinä oli laulun erilaisuus ei niinkään äänitteiden maantieteellinen sijainti enkä ole niitä sen mukaan myöskään ryhmitellyt. Äänitteestä ei käy ilmi, onko kyseessä pysyvällä reviirillä vai muuttomatkalla oleva lintu.
Selvitetään yhdessä, miten punakylkirastas laulaa missäkin päin Pohjois-Savoa! Kuuntele äänitteitä ja vertaa niitä oman paikkasi laulajaan: mitä äänitettä sinun kuulemasi yksilön laulu eniten muistuttaa? Lähetä äänitteen numero ja laulupaikka minulle sähköpostiin tai WhatsAppin kautta. Toivoisin, että ilmoitat paikan mieluimmin Karttapaikkaan tehdyllä linkillä tai muuten niin, että näen paikan kartalla.
Jos mikään edellä olevista ei mitenkään (lauluja väljästikin tulkiten) sovi sinun lintusi laulamaksi, kuvaile laulu itse tai äänitä se ja lähetä tiedot minulle. Nämä ovat kartalla näillä merkinnöillä:
Kuopion kansalaisopiston lintukurssi Maaningalla sai arvoisensa päätöksen, kun kahden teoriakerran jälkeen päästiin maastoon testaamaan opittuja tietoja ja taitoja. Lämmittävä aamuaurinko ja täysin tuuleton keli hellivät innokasta retkiporukkaa, kun keräännyimme Kinnulanlahden lintutornille. Räkätti-, punakylki- ja laulurastaiden kuoro raikui viereisestä metsiköstä, vastikään ruopattu Pieni Lapinjärvi säihkyi vasten kasvoja. Tyyni aamu mahdollisti äänten kuulumisen, ja korviimme kantautui mm. kaulushaikaran puhaltelua ja sepelkyyhkyn huhuilua. Opimme uusia ääniä, kuten rautiaisen kireän laulusäkeen ja pikkulokin vingutuksen. Vastavalo teki vesilintujen tunnistuksesta haasteellisempaa, mutta löytyipä kirkkauden keskeltä tavia, haapanaa, sinisorsaa… Ruoppauksen yhteydessä kasattujen kekojen päällä näimme suokukkoja ja sivummalla taivaanvuohia, pelloilla syöksähteli töyhtöhyyppiä ja taivaansinessä soi kiuru. Kiikareilla pystyi näkemään joutsen- ja kurkiparin.
Aamun hieman edetessä alkoi ohitsemme virrata hanhiparvia. Suurin osa koostui harmaahanhista, läheiseltä pellolta ilmassa käväisi myös hyvän kokoinen valkoposkihanhiparvi. Yksi meriharakka piippasi kiireellä ylitsemme, lisäksi ohitsemme porhalsi kanadanhanhi. Aamun aikana huomasimme, kuinka välttämätön kaukoputki on kaukaisten kohteiden tunnistamiseen.
Pikkuhiljaa vatsat alkoivat kurnia ja suuntasimme karavaanimme kohti Mustavirtaa. Katsastimme virran eteläpuolen isokoskelot ja siirryimme Mustavirran uudelle tornille. Torni kantoi jykevästi porukkamme, mutta Maaninkajärvi oli tästä kohdin edelleen pitkälti jäässä ja vesilinnut jäivät todella vähiin, näimme lähinnä kalalokkeja. Äänistä nappailimme tuttuja pikkulintuja kuten västäräkkejä, lisäksi kuuntelimme pikkutikan kiihkeää rummuttelua. Pitkin järvenselkää lensi yllättäen suuri valkoposkihanhiparvi, seuranaan rimpsu metsähanhia. Niiden myötä siirryimme retken tärkeimpään osuuteen eli makkaranpaistoon ja nokipannukahveille. Mikäpäs siinä oli nautiskellessa, kun upea sää, maukkaat eväät, satunnaiset siivekkäät ja hyvä seura olivat läsnä.
Lintuharrastuksen taika alkoi vaikuttaa, ja yksittäisistä, toisilleen ennestään tuntemattomista ihmisistä rupesi hioutumaan yksi porukka. Pian jo suunniteltiin yhteisiä retkiä ja muuta yhteistä lintuihin liittyvää viestittelyä. Yksi kurssi voi tarjota paljon enemmän, kuin mitä kurssiesittelyssä lukee. Uusien tietojen ja taitojen lisäksi se voi tarjota uusia ystäviä. Linnut tuovat ihmisiä yhteen, eikä luonnonystävän tarvitse koskaan kulkea yksin.
Taesto päivä valkeni kylmänä, mutta tyynenä aamuna. Pikkupakkasta oli monin paikoin ja linnut olivat verrattain vaisuja aamusta. Lämpötila kohosi pikkuhiljaa aamun aikana, mutta luoteistuuli yltyi kohtuullisiin lukemiin. Päivä oli puolipilvinen, mutta sateeton muutamaa hentoa lumisadetta lukuunottamatta. Järvet olivat monin paikoin vielä jäässä ja vesilinnut olivat vähissä. Pellot olivat sulat ja niillä oli nähtävissä rastaita. Pelloilla oli myös jonkun verran kosteita lätäköitä, jotka keräsivät kahlaajia.
Tornien Taestoon osallistui 12 joukkuetta, jotka sinnikkäästi kylmästä säästä huolimatta jaksoivat havainnoida kisa-ajan. Vaatetus oli oltava kovaa talvista pakkaskeliä vastaava ja siltikin ajoittain kärsittiin kylmästä. Lintuja oli niukahkosti, mutta lajimäärällisesti oli kuitenkin kohtuullisen mukavasti liikkeellä. Muuttokin virkistyi hiukan kisan loppupuolella.
Kisassa eniten saalisti Tuusniemen joukkue päätyen 76 lajiin. Sen jälkeen taulukko olikin hyvin tasainen. Kisaan osallistui kaikkiaan 39 kisaajaa. Sää verotti vierailijoiden määrää jonkun verran ja pääosa vierailijoista havaittiin Varkaudessa. Muilla paikoilla kävi lähinnä yksittäisiä vierailijoita. Havaitut lajit eri paikoilla olivat käytännössä peruslajistoa. Vaihtelua lajimäärissä oli aika paljon ja päivän aikana havaittujen lajien kokonaismäärä on noin 110 lajia. Mitään harvinaisuuksia ei päivän aikana kiikareihin osunut. Parempina lajeina voidaan mainita lyhytnokkahanhi, haarahaukka, muuttohaukka ja mustapyrstökuiri.
Tornien Taeston tulokset, joukkueen jäsenten jälkeen on lajimäärä ja vierailijoiden määrä sekä paremmat lajit:
1. Tuusniemi Koivulahti, retkisatama, Great Tit Watchers: Timo Filipoff, Else Mustamo, Aapo Pärssinen, Mikko Pärssinen ja Eelis Rissanen 76 lajia, 5 vierasta, heinätavi, lyhynokkahanhi
2. Lapinlahti Linnansalmi, Lastu, Plusmiikka: Juha Koponen, Petri Kuhno, Riitta Rajala ja Jarmo Ukkonen 69 lajia, pikkutikka, suopöllö
2. Vesanto, Koivulahden torni, Sonkarikukot: Petri Karvonen, Niklas Åberg ja Patrik Åberg, 69 lajia, uuttukyyhky, valkoselkätikka
4. Varkaus Ruokojärvi, lintutorni, Varkauden luonnonystävät: Timo Immonen, Pekka Nykänen, Allan Nyyssönen, Heikki Pentikäinen ja Liisa Tolvanen, 67 lajia, 22 vierasta, haarahaukka, pikkukuovi
5. Kuopio Nilsiä, Pirttipuro: Pertti Hartikainen ja Juha Väätäinen 66 lajia, 3 vierasta, muuttohaukka, tilhi
6. Kuopio Riistavesi, Keskimmäinen, Aikaukot: Patrick Hublin, Jaakko Kettunen ja Jorma Tuomainen 63 lajia, 12 vierasta, mustapyrstökuiri, uuttukyyhky
6. Rautalampi Heintaival, Koipiniemi: Tarja Jetsonen, Olavi Jetsonen, Veijo Pakarinen ja Sirpa Roponen, 63 lajia, mustapyrstökuiri, maakotka
8. Iisalmi Iso-Lappi: Kari Bovellan, Kai Jäderholm ja Jarmo Yliluoma 58 lajia, 1 vieras, ampuhaukka, leppälintu
9. Kuopio Maaninka, Käärmelahti, Snakebaywatch: Sanna ja Matti Hakkarainen + pojat, Jaana ja Jasmin Jekkonen 55 lajia, mustapääkerttu, pikkutikka
9. Kaavi Kuminlahti kesämökin laituri: Pertti ja Eini Räsänen 55 lajia
11. Vesanto, Limalammen torni, Oinaskylän Uivelot: Jaana Koskinen, Emma Pursiainen ja Eero Rönkkö 34 lajia, 1 vieras, suokukko, keltavästäräkki
12. Tervo Kopola, pihamaa, Toiveikkaat: Tuula ja Virpi Vanamo 29 lajia