Palaa kohteeseen Tutkimus ja suojelu

Lintulaskennat

Lintulaskennat

Lintukantojen seuranta on tullut maailmalaajuisestikin entistä tärkeämmäksi mm. lintujen pesimä- ja talvehtimisalueiden elinympäristömuutosten, ilmastonmuutoksen, muuttolintujen tappamisen ja hyönteiskadon vuoksi. Valtaosalla lintuharrastajista on hallussaan sellaista ainutlaatuista tietotaitoa, jota tarvitaan tässä seurannassa. Muut kuin lintuja tuntevat eivät pysty tekemään tätä seurantaa, joten vähäiselläkin osallistumisellasi seurantalaskentoihin tuotat ison hyödyn harrastuksestasi. Lisäksi laskennat ovat yleensä vaivattomia suorittaa.

Linja- ja pistelaskennat

Linjalaskennoilla voidaan nopeasti saada edustava kuva tutkittavan seudun pesimälinnustosta. Linjalaskennoilla selvitetään lintulajien tiheyksiä ja parimääriä sekä pitkäaikaisia ja vuosittaisia kannanmuutoksia koko Suomessa sekä eri ympäristöissä eri puolilla maatamme. Laskennat tehdään Pohjois-Savon alueella kesäkuun alkupuolella. Nykyisin linjalaskennalla tapahtuva seuranta tehdään pääasiassa ns. vakiolinjojen avulla. Vakiolinjojen laskenta alkoi v. 2006 ja linjojen verkosto kattaa 25 kilometrin välein koko Suomen. Linja- ja pistelaskentoja koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus)

Maakuntamme alueelle sijoittuu yhteensä 31 vakiolinjaa. Viime vuosina näistä on laskettu vuosittain yleensä 15-20 linjaa. Tavoite on, että kukin linja laskettaisiin vähintään joka toinen vuosi, jolloin laskentaohjelma pystyy laskemaan linjan parimääräarviot laskemattomille välivuosille. Näin ollen vuotuinen tavoite alueellamme olisi laskea vähintään noin 20 linjaa ja vieläpä siten, että viiden vuoden sisällä kukin alueemme linjoista olisi laskettu vähintään kaksi kertaa. Koska toistaiseksi ei ole päästy kaikkien reittien vuosittaiseen laskentaan, optimaalisinta olisi, että kukin linjalaskija varaisi itselleen tietyn linjamäärän, josta laskisi aina puolet peräkkäisinä kesinä ja toistaisi saman laskentarytmiikan jatkossa. Esimerkiksi kaksi linjaa kesässään laskeva varaisi laskettavakseen neljä linjaa, joista laskisi ensimmäisenä kesänä kaksi linjaa ja jäljelle jääneet kaksi linjaa seuraavana kesänä ja toistaisi tämän järjestyksen taas uudestaan seuraavina laskentakesinä.

Linjalaskenta on menetelmänä hieman haastava, mikä ei tarkoita etteikö sen toteuttamiseen pysty kuka tahansa lintuja pitempään harrastanut lintuharrastaja. Ensinnäkin laskennassa tarvitaan hyvä lintujen lajintuntemus, mukaan lukien laulu- ja varoitusäänien tunteminen. Lisäksi pitää pystyä etenemään kartalle merkittyä linjareittiä pitkin kompassia tai gps-paikanninta käyttäen. Näistä jälkimmäinen väline on erinomaisen näppärä etenemisen apu. Aamuvirkkukin pitäisi olla, sillä laskenta pitäisi aloittaa auringon nousun aikoihin eli alueellamme noin klo 3.00-3.30, jotta linjan ehtii laskea rauhallisesti edeten kokonaisuudessaan lintujen keskeisimmän aamuisen lauluaktiivisuuden aikana. Vielä kiikarit ja laskentalomakkeet kynineen ynnä perusretkeilytamineet hyttyskarkotteineen ja laskija on valmis linjalle. Havainnot erotellaan pää- ja apusaralle sen mukaan, onko lintu alle vai yli 25 metrin etäisyydellä kulkulinjasta. Toivottavaa on, että laskija lisäksi kirjaa linjan 50 m leveän pääsaran biotoopit ja lintujen sijainnin niissä, jolloin kertyy tärkeää tietoa lajien runsaudesta eri elinympäristöissä. Yhden linjan (pituus 6 km) laskenta vie aikaa 5-6 tuntia reitin kulkuhelppoudesta riippuen.

Laskentaohjeisiin kannattaa tutustua Luomuksen sivuilta ja siellä ensiksi voi vilkaista laskennan powerpoint-esityksen:

Kukaan ei ole mestari aloittaessaan, mutta jo parin linjareitin laskennan jälkeen on saanut haltuunsa perusrutiinit ja itse lintujen havainnointi laskennassa ja merkintä lomakkeille sujuu jo sutjakasti. Näppärä tutustumiskikka laskentamenetelmään on tehdä oma esimerkiksi puolen kilometrin testilinja metsäpolkua pitkin edeten ja laskea linnut ko. pätkältä laskentaohjeiden mukaisesti. Näin pääsee makustelemaan linjalaskentakäytänteet.

Linjojen kulkua maastossa voi katsella Lajitietokeskuksen sivujen kartoilta (linkki alla) ja siellä klikkaamalla vasemmalta kohtaa ”vakiolinjat ja ilmoittaminen” pääsee näkemään valtakunnan kartan linjakuvakkeineen ja edelleen klikkaamalla linjan neliökuvaketta näkee vakiolinjan reitin maastossa. Täältä tapahtuu myös linjan varaaminen vuosittain ”omaksi” laskentalinjakseen ja varaaminen edellyttää rekisteröitymisen laji.fi-sivuston käyttäjäksi.

Kunkin vakiolinjan vanhoja laskentakertoja vuosina 2007—2018 voit tarkastella tältä sivulta:

Maalintujen pistelaskenta on menetelmänä linjalaskentaa helpompi ja tavalliseen alkukesäiseen linturetkeilyyn helposti yhdistettävä lintukantojen seurantamenetelmä. Menetelmä tuottaa laadukasta aineistoa seurantaan varten ja on suositeltava laskentamenetelmä kaikille harrastajille. Lajintuntemus äänet mukaan lukien pitää tässäkin hanskata, samoin aamuvirkkuisuutta tässäkin vaaditaan. Pistelaskentareitin laskentapisteet voi sijoittaa maastoon itse yleistä ohjeistusta (linkki alla) noudattaen. Laskentaan menee 3-4 aamutuntia. Fyysisestikin tämä menetelmä on linjalaskentaa helpompi, sillä reitillä pisteeltä pisteelle voi siirtyä vaikka moottoroidusti.

Pohjois-Savossa on laskettu viime vuosina vuosittain vain noin puolenkymmentä pistelaskentareittiä. Määrän soisi olevan paljon suurempi, sillä menetelmällisesti laskenta on perin yksinkertainen suorittaa.

Molemmat pesimälinnustolaskennat on ohjeisteittu seikkaperäisesti edellä mainituilla Luomuksen nettisivuilla. Samoin laskennassa tarvittavia maastolomakkeita voi kopioida sieltä tai tilata Luomukselta. Luomus auttaa myös laskentoihin liittyvissä kysymyksissä ja yhteystiedot löytyvät em. Luomuksen sivuilta.

Alueemme kaikissa laskenta-asioissa ja laskentaprobleemeissa neuvoja antaa myös Markku Ukkonen (markku.ukkonen@elisanet.fi, p. 050-3037673).

Vesilintulaskennat

Vesilintuja lasketaan pistelaskentana ja kiertolaskentana. Pistelaskenta tehdään itse valituista rantapisteistä käsin näkyvän vesialueen kuikka-, uikku-, sorsa- ja lokkilinnut sekä nokikanat havainnoiden. Lisäksi voi ottaa mukaan muutkin pesivät kosteikkolajit (rannan kahlaajat, kaulushaikara, ruskosuohaukka, rantakanat, rannan varpuslinnut). Yhdelläkin laskentapisteellä osallistuu seurantaan, mutta parin kolmen tunnin retkeilyllä ehtii laskea linnut ainakin viidestä laskentapisteestä pisteiden välisestä etäisyydestä/saavutettavuudesta ja laskettavien lintujen määristä riippuen. Kannattaa suunnitella helposti kuljettava reitti. Laskentakäynnin/-käynnit voi yhdistää tavalliseen keväiseen linturetkikäyntiin järvikohteella tai reissuun kalanpyydyksillä. Kesämökin tai asuinpaikkasi laituri sopii myös mainiosti laskentapisteeksi. Pistelaskenta on siis vallan helppo laskentamenetelmä.

Kiertolaskennassa kierretään veneellä, kanootilla tai jalkaisin rannan tuntumassa edeten laskentaan valittu järvi/lampi tai sen osa. Laskentakohteena ovat samat lintulajit kuin pistelaskennassakin. Kierto- ja pistelaskennat tehdään kahdesti toukokuun aikana kahden viikon välein. Laskenta-aika vaihtelee hieman vuosittain kevään edistymisestä ja jäiden lähdöstä riippuen. Seikkaperäiset ohjeet molempiin laskentamenetelmiin löytyvät Luomuksen sivuilta. Voit aloittaa tutustumisen dokumentista “Sorsalinnut taantuman kourissa”. Vesilintujen seurantalaskentoja on Luonnontieteellisen keskusmuseon lisäksi organisoinut Luonnonvarakeskus (Luke).

Vesilintujen seurannalla on jo pitkät perinteet järvien täplittämässä maakunnassamme, joskin seurantalaskennoissa on ollut hiipumista viime vuosina. Vuosina 2018-2019 vesilintulaskentojen tuloksia on toimitettu Luomukselle vain noin 50 pohjoissavolaiselta laskentapisteeltä tai järveltä. Nuo laskennat ovat noin viiden laskijan aikaansaannoksia, joten alueemme vesilintuseurantaa voitaisiin tehostaa huomattavasti. Nykyisten ja aiempien laskentapisteiden sijainnit näet karttasivulta (linkki alla). Voit omien laskentakohteiden lisäksi tai sijasta herätellä henkiin myös karttaan merkittyjä passiivisia laskentapaikkoja.

Talvilintulaskennat

Talvilintuja on laskettu maassamme jo yli 60 vuoden ajan ja laskennat ovat paljastaneet merkittäviä muutoksia talvilinnustossamme vuosikymmenten saatossa. Talvilintulaskennat täydentävät merkittävästi myös pesimäaikaisia seurantalaskentoja (linja- ja pistelaskennat) monien paikkalintulajiemme osalta, sillä talvella monet niistä ovat helpommin havainnoitavissa kuin pesimäaikaan. Talvilintulaskennat tuovat tietoa myös mm. lintujen talvisesta levinneisyydestä, talvikuolleisuudesta ja vaelluslintujen liikkeistä maassamme. Viime vuosina maassamme on laskettu lintuja vuosittain noin 500 talvireitillä ja vastaavasti Pohjois-Savossa noin 30 reitillä. Lisää talvireittejä silti kaivataan ja mahtuu maakuntamme alueelle. Laskentamenetelmä on helppo omaksua ja sopii kenelle tahansa lintuja tuntevalle harrastajalle, joka uskaltaa pistää nenänsä ulos talviaikaan.

Talvilaskentareitin voi suunnitella itse, joskin on syytä ottaa huomioon jo laskennassa olevat reitit päällekkäisyyksien välttämiseksi (kysy suunnittelemasi reitin sijoittamista Markku Ukkoselta, markku.ukkonen@elisanet.fi, p. 050-3037673). Reitti voi kulkea teitä pitkin tai ”umpimetsässä” — tosin tiettömän reitin joutuu kulkemaan ainakin keski- ja kevättalven laskennoissa suksilla tai lumikengillä. Toivottavaa olisi reitin sijoittaminen metsäiselle seudulle, mutta kaikki muutkin laskentaympäristöt käyvät. Kannattaa miettiä mukaan myös ympäristöjä, joissa tietää lintuja majailevan, jotta laskentaan sentään löytyy laskettavaa. Reitin sopiva pituus on 5-10 km, jollaisen matkan ehtii kulkea myös keskitalven laskennassa, jolloin valoisaa aikaa laskentaan on reilu viisi tuntia. Yli 10 km:n tiereitinkin ehtii kulkea, jos lintumäärä ei ole suuri. Laskennan voi tehdä mainiosti myös talvisena kaveriporukkaretkenä evästelyineen.

Laskennan aikana kirjataan kaikki havaitut linnut ja laskijalta edellytetään nytkin hyvää lajien tuntemista. Yleensä talvireitin lajimäärä jää alueellamme noin 20 lajiin, joten lajikirjo ei ole niin runsas kuin pesimäaikaisissa laskennoissa. Laskennat tehdään reitillä kolme kertaa talven aikana (marraskuun alussa, vuodenvaihteen tienoilla ja helmi-maaliskuun vaihteessa). Tämänkin laskennan yksityiskohtaisen ohjeistuksen ja vuosittaiset laskentapäivämäärät löydät Luomuksen sivuilta.
Talviseen lintuhavainnointiin liittyy myös Luomuksen orkestroima ruokintapaikkaseuranta, johon löytyy niin ikään omat seurantaohjeet Luomukselta.

Pesäkorttitutkimus

Pesäkorttien avulla kerätään havaintoja kaikkien lintulajien pesinnöistä (pesäpaikat, pesinnän ajoittuminen, munien ja poikasten määrät, pesinnän onnistuminen jne.), mitkä ovat tärkeitä taustatietoja tulkittaessa lintukantojen kehitystä ja etsittäessä mahdollisten kannanmuutosten syitä. Lähes kaikki pesimäaikaan maastossa liikkuvat harrastajat löytävät pesiä — niitä on jo pihapöntöissäkin — ja kaikkien, myös aivan tavallistenkin pesijöiden pesälöydöt ovat tärkeää pesäkorttien täytettä. Pesäkortin voi täyttää kätevästi myös sähköisesti ja yksikin lähetetty pesäkortti on tärkeänä lisänä pesähavaintojen kasassa. Pesäkorttien täyttämisaktiivisuus on ollut ajoittain vähäistä, joten on erityisen toivottavaa, että jokaisesta pesälöydöstä — ja varsinkin, jos pesätapahtumia on seurattu pesinnän edistymisen aikana — jaksettaisiin täyttää oma pesäkortti. Ohjeet pesäkorttien täyttöön löytyvät Luomuksen sivulta.

Vielä listaus vapaista, varaamattomista vakiolinjareiteistä P-Savossa (katso valtakunnan varaustilannetta, jos aikomuksesi suunnistaa maakuntamme ulkopuolella oleville reiteille):

Markku Ukkonen

error: Content is protected !!