Vesilintulaskennat alkavat, tule mukaan!

Mika Räisänen – Tukkasotkat 24.4.2020 Patalahti, Maaninka

Vesilintujen pesimälinnuston laskenta alkaa olemaan tällä hetkellä ajankohtaista. Käytännössä laskentoja voi tehdä, kun jäät lähtevät järvistä. Luonnontieteellinen keskusmuseo on organisoinut vesilintulaskentoja vuosille 2020-21 Pohjois-Savoon eri kohteille. Näiden kohteiden kattavuus on vain pieni osa lintuyhdistys Kuikan toimialueesta. Sen takia olemme organisoimassa laskentoja seuraaville kohteille, jotta kattavuutta saataisiin enemmän. Työryhmä, johon kuuluu Sanna Hakkarainen, Eelis Rissanen ja Jarmo Yliluoma, organisoi laskentoja. Olemme saaneet laskentoihin myös rahoitusta, joten ainakin kilometrikustannukset pystytään maksamaan. Tavoitteena on myös neuvoa ja opastaa, kuinka laskenta ja tietojen tulkinta sekä raportointi tapahtuu.

Kuikka haluaisi laskennat lisäksi
• Varkaus Ruokojärvi
• Varkaus Mula
• Leppävirta Soinilansalmi
• Leppävista Saamainen ja Pieni-Saamainen
• Leppävirta Paukarlahti
• Kuopio Varpanen,
• Kuopio Ylä-, Pieni-, Keski- ja Ala-Pulkko
• Lapinlahti Juurikkajärvi
• Lapinlahti Sopenjärvi
• Iisalmi Pörsäjärvi
• Iisalmi,Nieminen
• Sonkajärvi Likapyöree
• Sonkajärvi Sukevanjärvi
• Sonkajärvi Nurminen
• Vieremä Vuorisjärvi
• Vieremä Saarinen
• Vieremä Kotvakko
• Kiuruvesi Ryönäjärvi
• Kiuruvesi Näläntöjärvi
• Kiuruvesi Vaaksjärvi

Pikaohje vesilintujen laskentaan

  1. Laskennan voit toteuttaa piste- tai kiertolaskentana. Tavoitteena on, että koko kohde lasketaan.
  2. Pistelaskennassa laskenta toteutetaan yhdestä tai useammasta pisteestä, jotka voivat olla esim. lintutorni, niemen kärki. Jokaisella pisteellä on oma laskentasektori, jotka eivät saa mennä päällekkäin. Pisteiden avulla katetaan koko kohde.
  3. Kiertolaskennassa voi kulkea esim. rantaviivaa myöten kävellen tai veneellä. Tavoitteena on kiertää kohde niin, että koko vesialue saadaan havainnoitua.
  4. Mitä helppokulkuisemman reitin suunnittelet, sitä varmemmin tulet sen kiertämään vastaisuudessakin. Esimerkiksi teiden läheisyydessä olevat lintutornit tai vesistöjen näköalakalliot ovat oivia paikkoja. Huomioi myös valaistusolosuhteet (vältä vastavaloa valitsemalla eteläinen tai itäinen laskentapaikka).
  5. Laskentoja tehdään keväällä kaksi kertaa. Ajoitus suunnitellaan kevään etenemisen mukaan. Suositeltavat laskenta-ajat ovat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalueella 1.–13.5. ja 19.–27.5., Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa 8.–16.5. ja 23.– 31.5. sekä Pohjois-Suomessa 18.–26.5. ja 30.5.–10.6. Ensimmäinen laskenta on noin viikko jäiden lähdön jälkeen.
  6. Laskenta-aika on aamu tai aamupäivä. Kirjaa aloitus- ja lopetusaika muistiin.
  7. Ota mukaan ainakin havaintovihko, kynä, kännykkä ja kiikari. Kaukoputki on tarpeellinen isommilla kohteilla ja uusilla kohteilla kännykän karttasovellus tai karttakopio auttaa laskentasektoreiden hahmottamisessa.
  8. Käy kohde rauhallisesti läpi. Kohteen koosta ja lintumäärästä riippuen tähän voi mennä viidestä minuutista yli tuntiin. Useimmilla kohteilla laskenta kestää alle puoli tuntia. Pistelaskennassa yksittäisen pisteen laskemiseen menee tilanteesta riippuen 5-15 min. Laskenta toistetaan mahdollisimman samalla tavalla seuraavalla kerralla.
  9. Kirjaa vesilintuhavainnot parvikohtaisesti, esimerkiksi: sinisorsa 1/1, 2/1, 1/, 3/2 telkkä 1/1, 2/, 1/. Kirjataan siis erikseen koiraat ja naaraat. Vesilintujen lisäksi suositellaan laskettavaksi rantakanat, kahlaajat, lokkilinnut ja kerttuset sekä pajusirkku.
  10. Palauta laskentatulokset yhteyshenkilöille Jarmo Yliluoma ja Eelis Rissanen. Heidän kanssaan tehdään lopulliset parimäärätulkinnat ja palautetaan tulokset linnustonseurannan järjestelmään.

Jos haluat lisätietoja laskennoista tai niiden toteuttamisesta, ota yhteyttä sähköpostilla:
eelisri67@gmail.com tai jyliluoma@gmail.com.

error: Content is protected !!