Monilla lajeilla pesinnät ovat käynnissä, ja nyt on helppo kerätä korkean pesimävarmuusindeksin havaintoja. Varman pesinnän indeksin saa mm. poikasilleen ruokaa kuljettavasta emolinnusta. Pohjois-Savosta löytyy vielä runsaasti ruutuja, joilta on vasta satunnaishavaintoja, ja joiden lajilistoilta puuttuu yleisiä lajeja kuten talitiainen ja sinitiainen. Pesimävarmuusindeksin lisääminen havaintoon on helppoa ja nopeaa, ja siitä on suuri hyöty.
Mitä lintulajeja pöntöissäsi tänä vuonna pesii? Ilmoita havaintosi tulevana viikonloppuna BirdLife Suomen kotisivuilta löytyvällä lomakkeella ja olet mukana tuottamassa tietoa pönttölintujen pesimäkantojen muutoksista sekä pesintöjen etenemisestä ja onnistumisesta. Viime vuonna havaintoja kertyi lähes 5 000 paikalta, tervetuloa mukaan tänäkin vuonna!
Linja- ja pistelaskentojen avulla selvitetään Suomen pesimälinnustoa ja sen muutoksia. Linjalaskenta suoritetaan kulkemalla noin kuuden kilometrin pituinen vakiolinja varhain aamulla kesäkuussa. Linja tulee varata etukäteen laji.fi-sivulta. Pistelaskenta suoritetaan kuljettavan reitin varrella olevista pisteistä käsin. Yhdessä pisteessä havainnoidaan viisi minuuttia. Molemmissa laskennoissa vaaditaan hyvää lintujen lajituntemusta, laulun lisäksi on tunnettava varoitusäänet.
BirdLife Suomi ja Lintuyhdistys Kuikka muistuttavat ottamaan huomioon lintujen pesimärauhan. Kaikkien lintulajien pesinnät ovat rauhoitettuja ja lailla suojeltuja. Suurin riski pesinnän keskeytymiselle on häirintä juuri pesinnän alkupuolella, kun käynnissä on pesänrakennus, muninta ja haudonta.
Emolintujen hätäily ja varoittelu on varma merkki pesinnästä, ja tällöin paikalta tulee poistua. Veneillessä on hyvä muistaa, että on erityisen tärkeää välttää puuttomia tai vähäpuustoisia luotoja ja saaria, jotka ovat vesi-, lokki- ja kahlaajalintujen suosimia pesimäpaikkoja.
Osalla linnuista jälkipolvi on jo ehättänyt maastoon. Yksinäiseltä vaikuttavaankaan poikaseen ei tule kajota, sillä orvosta olostaan huolimatta emo on suurella todennäköisyydellä lähettyvillä ja ruokkii poikasiaan.
Onko muillakin sellainen mielikuva, että peukaloisia tuntuu nykyisin olevan “joka paikassa”?
Käväisin sauvakävellen Puijon poluilla 26.5.2023 ja kuulin useita peukaloisia. En silloin niitä laskenut enkä laittanut muutenkaan muistiin. Päätin, että seuraavana päivänä teen ihan niiden takia uuden retken ja laitan havainnot talteen.
Kiertelin Puijon polkuja aamulla 8,5 kilometriä ja laiton kartalle, missä kohti kuulin peukaloisen laulavan. Havaintoja tuli kahdeksan. Kuvia en saanut, mutta yhdessä kohden tallensin lyhyen ääninäytteen kännykkään
Peukaloinen laulaa Kokonmäen polun varressa. Puijolla on runsaasti tällaisia tuulenkaatoja, joiden seassa peukaloinen tykkää oleilla.
Laulupaikat kartalla: Niitä tuli siis 1/kävelykilometri
Palaan nyt tuohon mielikuvaan peukaloishavaintojen runsaudesta. Yksi syy on varmaan se, että pieneksi linnuksi sillä on erittäin ponteva ja hyvin kuuluva laulu. Kun se sitten laulelee melkein mihin aikaan päivästä vaan, sen poimii helposti solistiksi muusta, ehkä jo varhaisaamusta vaimenneesta konsertista. Kun se vielä sitten tosiaan suosii kaikenlaisia rääseikköjä ja jopa avohakkuualueita, joissa ei useinkaan ole muita lajeja ollenkaan, se kiinnittää huomion.
Puijo; Kokonmäen kierrolla: 27.5.2023
Onko peukaloisten määrän lisääntymisestä tilastollista näyttöä niin, ettei oltaisi pelkän mielikuvan varassa? – On kyllä. Linnut 2017 vuosikirjassa on selvitys Suomen pesivän maalinnuston kannanvaihteluista 1975–2017 (Risto A. Väisänen, Aleksi Lehikoinen & Päivi Sirkiä). Peukaloisen määrän kehitystä esittävässä kuvaajassa todetaan: “Peukaloisen runsaus kasvoi kolmin–nelinkertaiseksi 34 vuodessa. Erityisen hyviä vuosia olivat 1995, 1998–2002 ja 2015–2016.” Artikkelin liitteenä olevassa taulukossa “Lajiryhmien vuotuinen kannankasvuprosentti ja sen merkitsevyys” on peukaloisen kohdalle merkitty kasvunopeudeksi 3,4, mikä tarkoittaa merkittävää kasvua.
Peukaloisen menestys Suomen luonnossa näkyy myös atlaskartoituksen kartoissa.
Peukaloinen; Lintuatlas : Yhdistelmä tuloksista kymppiruuduista1974-79/1986-89; Creative Commons Nimeä 4.0 Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus & BirdLife Suomi
Peukaloinen; Lintuatlas 2006-20210; Creative Commons Nimeä 4.0 Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus & BirdLife Suomi
Peukaloinen; Lintuatlas 2006-20210; Muutos; mitä sinisempi väri, sitä suurempi pv-indeksin muutos ylöspäin verrattuna kahteen edelliseen atlakseen: Creative Commons Nimeä 4.0 Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus & BirdLife Suomi
Lopuksi vielä yksi asia tuosta retkestäni. Puijolta saadaan lähes vuosittain havaintoja laulavasta idänuunilinnusta. Sen ja peukaloisen laulu muistuttavat ainakin minun korviini jossain määrin toisiaan. Toiveeni oli, että kuulisin retkellä molempia, jotta voisin vertailla lauluja luonnossa ja mahdollisesti lähekkäin. Tarkistin Tiirasta, onko Puijolla näinä aikoina tullut merkintää siitä: Ei ollut enkä sitä itsekään retkelläni kuullut, joten tuo toiveeni jäi nyt toteutumatta. Tässä ääninäytteitä – Onhan sillä erilainen “saundi” kuin peukaloisella ja säe on yleensä lyhyempi:
Retkellä havaitsemani muut lajit:
Hippiäisiä kuului varsin monta ja samoin punakylkirastaita monessa paikassa.
