Kuikan Kaiku palaa kesälomalta. Keskiviikkona 30.8.2023 kello 18 aiheena on Atlasinfo. Katsotaan kuinka saat vietyä kesän pesintähavainnot atlakseen, käydään läpi tuloksia ja muutakin keskustelua aiheen ympärillä.
Kokous tapahtuu Teams-sovelluksen kautta. Kokoukseen osallistutaan alla olevan linkin kautta. Tietokoneelle ei tarvitse asentaa mitään erillisiä ohjelmia. Kokoukseen liitytään ohessa annetun linkin klikkauksen jälkeen valitsemalla “liity tällä selaimella” -kohta. Osallistuja on odotustilassa, kunnes kokouksen vetäjä aloittaa kokouksen. Oma mikrofoni ja kamera kannattaa pitää suljettuina, kunhan muistaa avata mikrofonin, jos haluaa osallistua keskusteluun. Älypuhelimella voi myös osallistua, tällöin pitää ladata Play kaupasta ilmainen Teams-sovellus. Ennen kokousta klikataan puhelimella alla olevaa liittymislinkkiä ja näin pääsee kokoukseen. Jos liittyminen ei onnistu heti ensimmäisellä kerralla, sitä kannattaa kokeilla uudelleen. Osallistujan pitäisi ohjautua kokoukseen automaattisesti.
Matti Hakkarainen – Lapinsirri 8.7.2023 Siilinjärvi
Siilinjärven Raasion lintutornilla järjestetään lintuopastus keskiviikkona 2.8. klo 18-20. Raasio tunnetaan erityisesti hyvänä paikkana nähdä eri kahlaajalajeja. Viimeisen viikon aikana tornilta on havaittu mm. pikkutyllejä, suokukkoja, lapinsirrejä, suosirrejä ja eri viklolajeja. Lisäksi on havaittu mm. harmaahaikaroita, runsaasti taveja, ruskosuohaukka sekä merikotka. Jos olet mukana 100-lintulajia haasteessa ja satanen siintää jo, mutta jotain puuttuu, tässä mainio tilaisuus kerätä muutama lajipinna lisää.
Siivekäs on kolahtanut viimein postilaatikkoon. Valitettavasti nimi- ja osoitetiedot ovat menneet teknisestä virheestä johtuen sekaisin. Lehtien jakelussa tulee tämän johdosta olemaan viivettä. Kartoitamme muutaman viikon kuluttua tilanteen ja mikäli et ole saanut lehteä siihen mennessä, annamme toimintaohjeet lehden saamiseksi. Mikäli olet kuitenkin saanut lehden (oikea osoite, väärä nimi), asiasta ei tarvitse ilmoittaa.
Heinäkuun alkupuoli on lintuatlaksen kannalta parasta aikaa, sillä nyt on helppo saada varmoja pesimähavaintoja. Maastossa voi nähdä ruokaa kantavia emoja (indeksi 74) sekä maastopoikasia (73). Huomioida kannattaa myös varoittelevat emot (63).
Eri lintulajeilla on luontaiset esiintymispaikkansa, mistä niitä kannattaa hakea. Tällaiset paikat ovat niille mieluisia sekä ruoan että pesimisen suhteen. Yleensä lähdemme linturetkillämme etsimään tällaisia paikkoja, mutta voisiko tällainen paikka olla myös oma kotipiha? Ja jos ei, niin voisiko omaa pihaa jotenkin kehittää linnuille mieluisammaksi? Tai muitakin eläimiä, kuten perhosia ja hyönteisiä suosivaksi?
Jos kotipihasta haluaa hyvän lintupaikan, niin ensimmäinen ehto on asuinpaikan valinta. Metsän ja pellon reuna tai järven ranta ovat parhaita vaihtoehtoja, jolloin linnut ovat jo luontaisesti ihan äärellä. Metsän reuna vetää metsälintuja puoleensa, peltoalueet taas monenlaisia peltolintuja. Järven rannat voivat olla hyviä lintupaikkoja, jonne lintulajit valikoituvat järvityypin mukaan.
Pihasuunnittelulla voi vaikuttaa paljon siihen, mitkä linnut, eläimet tai hyönteiset viihtyvät pihapiirissä. Pihasuunnittelussa suositaan nykyään luonnonmukaisuutta. Koko piha voi olla luonnonmukainen, kuten kesämökit usein ovat. Tai pihaa voidaan muokata kuntalla luonnonmukaiseksi. Myös rakennetun pihan luonnonmukaisuutta voi lisätä sulauttamalla se luontoon asteittain ja jouhevasti. Keskipihassa voi olla nurmikkoa ja kukkapenkkejä, mutta reuna-alueilla on jo pensaita ja puita, joissa monenlaiset linnut viihtyvät. Puiden ja pensaiden valinnalla voi vaikuttaa siihen, mitkä linnut viihtyvät pihalla.
Pirjo Manninen – Metsäpuutarhan käytävä
Omassa pihassamme on luontaisesti paljon pihlajia, jotka vetävät hyvinä marjavuosina puoleensa marjansyöjälintuja. Vuonna 2021 oli paljon pihlajanmarjoja: järripeipot, tavalliset peipot ja rastaat viihtyivät viikkokaupalla pihassamme. Tilhet voivat pistäytyä pihlajissa ja ovatpa taviokuurnatkin vierailleet pihassamme. Viinimarjat ovat monen lintulajin herkkua. Parhaimmillaan laskin 7 eri lintulajia viinimarja-apajilla, mustapääkertusta leppälintuun. Aronia, tavalliset ja marjaomenapuut sekä luumut ja kirsikat tarjoavat herkkuruokaa joinain vuosina pitkälle talveen, jos on ollut hyvä satovuosi. Talonväen on toki pidettävä puolensa sadon suhteen.
Pirjo Manninen – Mustapääkerttu tyrnissä, marjat jo syöty
Nurmikko tarjoaa hyvät matoapajat etenkin sadesäällä. Nurmikolla voi nähdä sateella edustavan otoksen rastaslajeja, mutta myös monia pikkulintuja. Saisinpa joskus valokuvattua matoa maasta kiskovan mustarastaan tai räkätin. Pensaiden aluset ja kasvimaat tarjoavat ruopsuteltavaa etenkin mustarastaille. Ja hyviä piilopaikkoja punarinnalle ja peukaloiselle. Myös kuohkeat kukkapenkit tarjoavat tongittavaa evästä linnuille. Ja kukat vetävät puoleensa erilaisia ötököitä ja perhosia, jotka ovat hyvää linnunruokaa.
Jätämme syksyllä penkit siivoamatta. Niihin jää paljon talventörröttäjiä, jotka tarjoavat siemenruokaa, mutta myös mukavia korsia istumiseen. Etenkin elokuussa kukkivat keltaiset kukat, kuten päivänhatut ja kultapallo vetävät puoleensa perhosia: toinen toistaan komeampia, jopa harvinaisuuksia. Rakennukset tarjoavat pesäpaikkoja linnuille. Joka vuosi harmaasieppo tekee pesän räystästiilen alle ja omasta sängystä voi seurata sen puuhia. Västäräkki on myös vakiopesijä, emme vaan tiedä, mihin se on pesänsä piilottanut. Pihapiirin puupinot ovat hyvä lisä pesätarjontaan. Vähenevän pääskykannan pesimistä voi tukea rakentamalla pesäpaikkoja.
Pirjo Manninen – Neitoperhonen syyspäivänhatussa
Pöntöillä voi helpottaa asuntopulaa ja houkutella lisää lintuja pihapiiriin. Pönttöjen koko ja muotovalinnoilla voi ohjata asukasvalintaa. Tänä vuonna näyttää, että sekä kuusi- että hömötiaispariskunta ovat jääneet ruokinnalta pihapiiriimme pesimään. Lähin pesätuttava on sinitiaispariskunta, joka pesii jo toista kesää ihan ulko-oven vieressä olevassa pöntössä. Hyvin on yhteiselomme ainakin toistaiseksi sujunut.
Heti kesän mentyä rupeaa olemaan ikävä ruokintapaikan lintuja, joita voi lähietäisyydeltä seurata läpi talven. Syksyisin ensimmäisiä ruokinnan lintuja ovat useana vuonna olleet pähkinähakit. Ne ovat tulleet heti syyskuun alussa syömään makedonianmännyn käpyjä. Ja jatkaneet sitten päivittäisiä pihavisiittejä talipötkön houkuttelemana. Ruokinnalla kuluu evästä usean sadan euron verran talvessa, mutta päivittäin ruokailevat linnut tuottavat talonväelle läpi talven suunnatonta iloa. Ruokinnalla käy talven aikaan 10-15 eri lintulajia. Lintulajien määrään voi vaikuttaa ruoan valinnalla, mutta myös asuinpaikka vaikuttaa paljon. Meillä alkaa iso metsä talon kupeesta. Ruokinnalla voi piipahtaa satunnaisesti myös pöllöjä ja haukkoja.
Linnun ja ihmisen välinen symbioosi puutarhassa on win-win periaate: linnut tuottavat meille paljon iloa, mutta niistä on myös hyötyä puutarhassa. Puutarhan monet hyönteiset ovat tuholaisia ja hyvää linnunruokaa. Linnut toimivat luonnonmukaisesti tuholaistorjunnassa. Tällä perustellaan pönttöjen laittamista. Linnut voivat tuoda pihapiiriin salmonellaa, mutta hyvällä hygienialla riski on pieni. Biojätteiden asianmukaisella käsittelyllä hallitaan tätä riskiä. Pihat vetävät puoleensa myös ei- toivottuja lintuja kuten harakoita ja närhiä. Pötköille voi laitta verkkosuojaa, niin että pikkulinnut saavat ruokaa, mutta verkko rajoittaa isompia lintuja.
Vastaus otsikon kysymykseen on varmaan jo selvinnyt. Kotipiha voi olla hyvä lintu-, ötökkä ja perhospaikka, joka tarjoaa katseltavaa, kuvattavaa ja nautittavaa ympäri vuoden. Sellaisen kehittämisen voi aloittaa tontin valinnasta, lisäämällä pihan luonnonmukaisuutta, huomioimalla linnut kasvi, puu ja pensasvalinnoissa ja lisäämällä talviruokinnalla ja pöntöillä lintujen elinmahdollisuuksia pihapiirissä.
Lintunäkökulman huomioiminen mahdollistaa myös pienen laiskuuden pihanhoidossa, sillä pusikoituminen parantaa lintujen viihtyvyyttä antamalla niille parempaa suojaa. Ränsistyviä harmaaleppiä tai hiukan roskaavia jättituijia ei kannata myöskään hävittää, sillä molemmissa käy talvella ruokavieraita, kuten urpiaisia, viherpeippoja ja –varpusia.
