Kuikan Kaiku kesätauolle

Teams-tapahtumasarja Kuikan Kaiku viettää kesälomaa. Uudet aiheet jälleen syksyllä. Ilmoittelemme ajankohdasta ja aiheista kotisivuilla. Mukavaa kesää!

Erkki Huttunen – Sirittäjä – 12.5.2020 Kuopio

Varoitus- , kutsu- ja kerjuuääniä

Vielä pesässä olevat ja pesästä lähteneet linnunpoikaset ilmoittavat itsestään emoille kutsu- ja kerjuuäänillä. Emot varoittelevat poikasiaan, jos pesää tai maastossa olevia poikasia lähestyy.
Kasvillisuuden kätkössä olevia poikasia on hankala nähdä eikä niitä pidä tarkoituksella mennä lähemmäksi varta vasten etsimäänkään. Sitä mistä suunnasta poikasten usein vaimeat ja korkeat äänet tulevat, on usein erittäin vaikea hahmottaa.
Tämä on suoja myös petoja vastaan. Niinpä ei välttämättä edes huomaa ihan lähellä oksalla kököttäviä tai ihan jaloissa olevia poikaisia, vaikka ne juuri olivat äännelleet.

Kutsu- ja varoitusääniä on huomattavasti vaikeampi tunnistaa kuin lauluja.
Lajimääritystä hankaloittaa se, että äänessä voivat olla samalla paikalla monet emot ja poikaset, eikä niitä ole helppo yhdistää toisiinsa.

Tähän artikkeliin on koottu muutamien tuttujen ja yleisten lajien ääniä. Näitä voi hyödyntää myös silloin, kun yrittää nostaa atlaskartoituksen pesimisvarmuusindeksiä.
Poikasten ääniä löytyi ikävä kyllä vain muutama suomalaisista äänitteistä Xeno Cantosta, joita tässä on pelkästään käytetty.

Tässä ei ole mukana pöntössä tai kolossa pesijöitä, kahlaajia eikä pöllöjä.
Esimerkiksi käpytikan pesäpoikasten “vätkytys” kuuluu kauas.
Jos pysähtyy niityn laitaan vähäksi aikaa paikoilleen kuulee, kuinka kuovin poikaset vastaavat kauempana kävelevän emon kutsuun.
Sarvipöllöpoikueen ääntely on usein yölaulajaretkien tuttua äänimaailmaa.



Metsäkirvinen

Petteri Ovaskainen – Metsäkirvinen 27.5.2020 Käärmelahti

Peukaloinen

Matti Hakkarainen – Peukaloinen 24.4.2019 Kuopio

Punarinta

Leena Meuronen – Punarinta 14.9.2020 Kuopio

Leppälintu

Sanna Hakkarainen – Leppälintu 1.6.2020 Maaninka

Viitakerttunen

Timo Oranen – Viitakerttunen 31.5.2021 Karttula

Lehtokerttu

Sanna Hakkarainen – Lehtokerttu 3.6.2020 Käärmelahti, Maaninka

Hernekerttu

Timo Oranen – Hernekerttu 12.8.2021 Siilinjärvi, Raasio

Pensaskerttu

Kaarina Heiskanen – Pensaskerttu 27.6.2021 Maaninka

Sirittäjä

Erkki Huttunen – Sirittäjä – 12.5.2020 Kuopio

Tiltaltti

Leena Meuronen – Tiltaltti 29.7.2019 Kuopio Siikajärvi

Pajulintu

Petteri Ovaskainen – Nuori pajulintu 1.8.2019 Kuopio

Hippiäinen

Leena Meuronen – Hippiäinen 22.7.2019 Kuopio Siikajärvi

Harmaasieppo

Petteri Ovaskainen – Harmaasieppo 9.7.2019 Kuopio

Pikkusieppo

Kari Hänninen – pikkusieppo 15.6.2018 Rautavaara

Tiasten ääniä niiden artikkelissa

Puukiipijä

Mika Räisänen – puukiipijä 29.3.2020 Siilinjärvi

Viherpeippo

Sanna Hakkarainen – Viherpeippo 17.5.2019 Kuopio, Puijon urheilualue

Vihervarpunen

Kalevi Asikainen – Vihervapunen 8.6.2020 Sonkajärvi

Keltasirkku

Sanna Hakkarainen – Keltasirkku 16.5.2022 Maaninka

Kuikan Kaiku – Lintuatlas 25.5.2022

Teams-tapahtumien sarja jatkuu keskiviikkona 25.5.2022 kello 18-19. Aiheena on neljättä kertaa järjestettävä lintuatlas. Lintuatlaksen tavoitteena on selvittää vuosien 2022-2025 aikana Suomen perimälinnuston levinneisyys. Atlasretkeily on helppoa ja mukavaa, voit tehdä sitä vaikkapa oman asuinpaikkasi ympäristössä. Illan aikana kuulet enemmän lintuatlaksesta ja saat vinkkejä ja ohjeita atlasretkeilyyn.

Linkki teams-kokoukseen

Tervetuloa!

Harri Holopainen – Tikli 9.4.2022 Varkaus

Toisiaan muistuttavia lauluja

Tähän on koottu paljon tai jossain määrin toisiaan muistuttavia eri lintulajien lauluja.
Aika usein se, minkälaisella paikalla lintu laulaa, paljastaa lajin.
Näitä lajeja, joista on täällä nämä omat artikkelinsa ei ole tässä mukana:

Ääninäytteet on upotettu tänne Xeno-Cantosta.
Kuvat ovat Kuikan kuvagalleriasta.
Hitaammilla nettiyhteyksillä ääninäytteiden latautuminen saattaa kestää jonkin aikaa.

Kuvat

Kalevi Asikainen - Kiuru 1.5.2020 Iisalmi
Ilkka Markkanen - Kangaskiuru 23.10.2012 Kuopio Itkonniemi
Leena Meuronen - Rautiainen 23.5.2021 Nilsiä
Leena Meuronen - Punarinta 14.9.2020 Kuopio
Mika Räisänen - puukiipijä 29.3.2020 Siilinjärvi
Kari Hänninen - Hippiäinen 4.4.2017 Rautalampi, Kalajanvuori
Ilkka Markkanen - Peukaloinen 12.4.2019 Kuopio
Patrick Hublin - Pensastasku 23.5.2017 Kuopio, Palomäki
Harri Holopainen - Kivitasku 9.5.2022 Varkaus
Ilkka Markkanen - Laulurastas 20.5.2020 Puijo, Kuopio
Juha Koponen - Mustarastas 12.4.2018 Lapinlahti
Leena Meuronen - Kulorastas 2.6.2021 Rautavaara
Tero Pelkonen - Pikkusieppo 26.5.2019 Puijon luonnonsuojelualue, Kuopio
Tero Mikkonen - Kirjosieppo 19.5.2007 Kuopio
Ilkka Markkanen - Hemppo 11.4.2021 Maaninka
Harri Holopainen - Tikli 9.4.2022 Varkaus
Aarne Hagman - Viherpeippo 9.9.2016 Kuopio
Markku Vaittinen - Järripeippo 3.5.2022 Kuopio, Kortejoki
previous arrow
next arrow
 

Ääninäytteet

Kiuru ja kangaskiuru

Kiuru

Kangaskiuru
Nimensä mukaisesti lentää korkeaa laululentoaan mäntykankaan tai muun aika avoimen metsän, nummen tai vastaavan päällä.


Rautiainen, punarinta, puukiipijä, hippiäinen ja peukaloinen

Rautiainen
Tyypillinen laulupaikka on puun latva, usein näkyvällä paikalla

Punarinta

Puukiipijä
Lauleskelee metsän kätköissä ja usein liikkuessaan puun rungolla ylöspäin.

Hippäinen
Vaikea saada näkyviin kuusen tai männyn oksistosta, missä se liikehtii laulaessaan.

Peukaloinen
Hyppelehtii laulaessaan maanpinnan lähellä, risukossa ja kantojen päällä, mutta voi olla myös paikoillaan puun latvassa tai jollain oksalla. Laulun voimakkuus yllättää.


Pensastasku ja kivitasku

Pensastasku
Tyypillinen laulupaikka niityllä tai pakettipellolla olevan pensaan tai puun taimen latva.

Kivitasku


Laulurastas, mustarastas ja kulorastas

Laulurastas
Toistaa “teemoja”.

Mustarastas

Kulorastas
Laulelee yleensä kangasmetsissä, etenkin mäntykankailla puun latvaosissa


Pikkusieppo ja kirjosieppo

Pikkusieppo
Pikkusieppo on varsin harvinainen ja pesii vanhoissa metsissä eli eipä sitä pihapiirissä laulamassa tavata kuin poikkeustapauksessa.

Kirjosieppo


Hemppo ja tikli

Hemppo

Tikli


Viherpeippo ja järripeippo

Viherpeipon laulu on monipuolisempaa. Se voi sisältää järripeippomaista “ryystämistää”: sellaista on mukana näissä äänitteissä. Järripeippojen yksinkertaista laulua voi kuulla eniten keväällä myös eteläisemmässa Suomessa, kun ne ovat muuttomatkalla pohjoiseen.

Viherpeippo

Järripeippo

Minna-merikotkan seurantaa

Minnan tarina on kerrottu satellittiseurannan alla.

Google Maps

Kartassa ei näy kaikkia kotkan liikkeitä, vaan illalla päivitetty yöpymispaikka ja suora reitti paikkojen välillä.
Isompien paikkamerkkien kohdalla se on ollut pitempään. Tällöin sen silloinen tarkka paikka ei ole tarkoituksella kyseisessä kohdassa vaan vain sen seudulla. Tämä paikkamerkki siirtyy oikeaan paikkaan sitten, kun Minna on lentänyt paikalta muualle.
Paikkaa laajemmat alueet on merkitty karttaan monikulmioina: Niiden sisässä ei ole päivittäisiä paikkamerkkejä.

Klikkaa karttaa suuremmaksi oikean yläkulman neliöstä.
Sitä voi zomata ja liikutella.
Kartan viereen, sen vasemmasta yläkulmasta tulevat tiedot eri päivistä. Näet päivämäärän ja mahdollisen kommentin myös niin, että klikkaat kartan paikanmerkkiä.

Näet Minnan liikkeet eri aikoina paremmin, kun laitat päälle vain kyseiset karttatasot. Ne ovat vasemmalla valikossa aikajärjestyksessä.


Tapahtumat

  • Vapauttamisen jälkeen 29.8.2020 Minna lensi Keski-Suomen yli Lounais-Suomeen (siniset paikkamerkit ja viiva), jonne se saapui 1.9.2020.
  • 1.9.-28.9.2020 se vaelteli noin 10,000 km²:n alueella (sininen monikulmio)
  • 28.9.2020 se lensi Ruotsin puolelle ja sitten Etelä-Ruotsin läpi Saksan koilliskulmaan, minne se saapui 14.10.2020
  • 14.10.2020-27.4.2021 se liikkui 3 580 km²:n alueella (keltainen kuvio) – Joissain paikoissa se viihtyi useampia päiviä (isommat paikkamerkit)
  • 27.4.2021 Minna lensi Ruotsiin, kiersi Pohjanlahden (punaiset paikkamerkit) ja saapui Suomen puolelle 9.5.2021
  • Kemin seudulta se jatkoi kaakkoon ja asettui yli kahdeksi kuukaudeksi (16.5.-23.7.2021) Ahmasjärvelle
  • Sieltä se lensi kohti Varsinais-Suomea – Turun seudulle se saapui 26.7.2021
  • Se käväisi Ahvenanmaalla (27.-28.7.2021) ja uudelleen Satakunnassa (29.-30.7.2021)
  • Se oleilli 30.7.-23.8.201 Turun kaakkoispuolella olevalla alueella (punainen; 2 518 km²)
  • Se siirtyi 23.8.2021 Turun lähistölle ja sieltä 24.8. edelleen Ahvenanmaan länsireunalle, jossa se oleskeli 28.8. saakka (oranssi alue; 136 km²)
  • Ahvenanmaalta se lensi 28.8.2021 Ruotsin puolelle (keltaiset merkinnät), samaan paikkaan, missä se oli 28.9.2020
  • 29.8.2021- Minna jatkaa lentoaan Ruotsissa ja suuntaa kohti Saksaa?
  • Kotkan lento ei ainakaan vielä Saksaan yltänyt, vaan se asettui Malmön itäpuolelle (6.9.-14.9.2021; keltainen alue)
  • 15.9.2021 Minna siirtyi Tanskan puolelle, Sjællandin saarelle (oranssi merkintä) ja oli siellä 18.9.2021 saakka.
  • Tanskasta se lensi 260 km Saksan puolelle lähelle Lübeckiä (valkea viiva/harmaa merkintä), lännemmäksi kuin viime vuonna 14.10.2020 (sininen merkintä)
  • Minna siirtyi samalle alueelle, missä se vietti ajan 14.10.2020 – 27.4.2021
  • 26.9.2021 alkaen karttaan on merkitty sen liikkumisalue (harmaalla), mutta ei enää yöpymispaikkoja.
    Isompi harmaa merkki tarkoittaa seutua, missä se oleilee pitempään.
  • 27.12.2021 Minna siirtyi 152 km koilliseen, Rügenin seudulle. Oleskeli siellä 26.1.2022 saakka
  • 26.1.2022 Palasi 111 km takaisin lounaaseen Franzburgin länsipuolelle.
  • 12.2.2022 Minna lensi Etupommerin rannikolle, mutta palasi takaisin edelliselle seudulle 14.2.2022
  • 24.2.2022 Minna siirtyi 40 km luoteeseen, rannikolle
  • 28.2.2022 Minna siityi Tanskan puolelle
  • 4.3.2022 Minna lensi 320 km Ruotsin puolelle ja oleili siellä maaliskuun loppuun saakka
  • 31.3.2022 Minna lensi Saksaan alueelle, jossa se oleskeli viime talvena.
  • 19.4.2022 Minna siirtyi Tanskan puolelle ja sieltä edelleen Ruotsiin
  • 22.4.2022 Smoolantilainen lintukuvaaja Ronny Johansson kuvasi Minnan. Kuvat ovat paikkamerkissä.
  • 26.4.022 Minna alkoi seurata samaa reittiä kuin keväällä 2021 Pohjanlahden länsipuolella.
  • 1.5.2022 Minna poikkesi kevään -21 reitiltä poukkasi suoraan Pohjanlahden yli Lappajärvelle (243 km). Sieltä se siirtyi 2.5. hiukan etelämmäksi.
  • Oli siellä eli Punnonjärvellä 25.5.2022 saakka.
  • Siellä siitä on saatu myös kuvia
Mervi Konttila – Minna-merikotka 11.5.2022
Mervi Konttila – Minna-merikotka 11.5.2022
Mervi Konttila – Minna-merikotka 11.5.2022
Mervi Konttila – Minna-merikotka 11.5.2022
Mervi Konttila – Minna-merikotka 13.5.2022
Juha Konttila – Minna-merikotka 15.5.2022
Juha Konttila – Minna-merikotka 15.5.2022
Juha Konttila – Minna-merikotka 15.5.2022
Juha Konttila – Minna-merikotka 15.5.2022
previous arrow
next arrow
 
  • 25.5.2022 Minna lensi Punnonjärveltä 128 km pohjoiseen Uljuan altaalle ja oli siellä 5.6.2022 saakka.
  • 5.6.2022 Minna lensi 30 km Oulujoelle
  • 6.6.2022 Minna lensi järvelle, missä se oli myös viime kesänä

Lähteet:

Minnan tarina

Mika Räisänen – Merikotka Kuopio 28.8.2020

11.8.2020 huomasi paikallinen asukas Kasimir Nykter Kuopion Julkulan venesatamassa oudosti käyttäytyvän merikotkan. SEY:n vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Minna Pellinen pyydysti linnun ja vei sen Siilinjärvelle lintuhoitolaansa. Lintu oli huonokuntoinen ja sen alanokasta roikkui uistin, peruke ja 60 cm siimaa, jotka olivat vahingoittaneet alanokan pehmytosaa sekä kieltä. Seuraavana päivänä kotka tutkittiin Kuopion Omaeläinsairaalassa, jossa otetuista röntgenkuvista paljastui linnun vatsassa oleva koukku. Nokassa ollut uistin poistettiin ja lintu sai kipu- ja tulehduslääkityksen.

Minna Pellinen – Loukkaantunut merikotka

Hoitopaikassaan Siilinjärvellä kotkalle tarjottiin karvaista ruokaa, jotta vatsassa ollut koukku poistuisi. Ruoka maittoi linnulle hyvin ja sen paino nousi viikossa 3,2 kilosta 4,2 kiloon. 19.8. Siilinjärvellä eläinklinikka Karvaisessa Kaverissa otetussa röntgenkuvassa näkyi, että vatsan koukku oli poistunut. Samana päivänä linnusta otettiin mitat, DNA-näytteet ja se rengastettiin Pohjanmaan Merikotkat ry:n merikotkarengastaja Tapio Osalan toimesta, avustajana toimi Harri Laakkonen. Renkaan tunnukseksi tuli E27619/F64D. Osala arvioi linnun vammojen parantuneen ja sen kunnon olevan hyvä. Kyseessä oli kookas yli kuusivuotias pesimäkäinen naaras. Se nimettiin hoitajansa mukaan Minnaksi.

Lintu saavutti vapautusta vastaavan terveydentilan ja sille asennettiin satelliittilähetin. Näin saatiin harvinaislaatuinen tilaisuus seurata sukukypsän merikotkan liikkeitä. Aiemmin vastaavaa ei ole päästy tutkimaan, sillä aikuisen merikotkan kiinnisaaminen reviiriltään lähettimen asentamista varten on osoittautunut todella vaikeaksi. Nyt saatava tieto auttaa mm. aluesuunnittelussa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Karttuvasta informaatiosta hyötyy myös merikotkien suojelu. Seurantatutkimus tehdään yhteistyössä Turun yliopiston professori Toni Laaksosen kanssa. Hän toimii merikotkien seurantaa Suomessa toteutettavan Sääksi-säätiön merikotkatyöryhmän tutkimusvastaavana. Koko projektista vastaa Pohjanmaan Merikotkat ry:n puheenjohtaja Tapio Osala. Päärahoittajana toimii Pohjois-Savon Luonnonsuojelupiiri, lisäksi rahoitukseen osallistuu Lintuyhdistys Kuikka.

Olli-Pekka Karlin – Minna Pellinen ja Minna-kotkan vapautus 28.8.2020

28.8. lähettimen kotkalle asensi merikotkarengastaja Olli-Pekka Karlin Rovanniemeltä. Kotka vapautettiin Juurusvedellä ja siellä se viipyi ensimmäiset päivänsä, kunnes suuntasi Konneveden suuntaan. Seuraavana päivänä Minna olikin jo 270 km päässä Satakunnan Sääksjärvellä, lähellä Poria. Sieltä matka jatkui…


Lisätietoja Minnan tarinasta löydät Pohjanmaan Merikotkat ry:n kotisivuilta.