Vuoden 2026 lintuna tervapääsky

Pekka Nykänen – Tervapääsky 19.7.2025 Varkaus

BirdLife Suomi on valinnut vuoden linnuksi erittäin uhanalaisen tervapääskyn. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on kiinnittää huomiota kaikille tutun tervapääskyn vähenemiseen ja sen pesäpaikkojen säilymiseen. Samalla kerätään havaintoja tervapääskystä ja tarkennetaan lajin nykyistä kannanarviota.

Tervapääskyn kanta on vähentynyt jo pitkään ja tasaisesti. Merkittävin tunnistettu uhka on pesimäpaikkojen väheneminen varsinkin kaupungeissa, joissa valtaosa tervapääskyistä pesii. Vaikka tervapääskyjen pesät ovat suojeltuja ympäri vuoden, niitä tuhoutuu erilaisten remonttien yhteydessä.

Tervapääskyjen asuntopulaa voi helpottaa asentamalla tervapääskyille sopivia pönttöjä räystäiden alle sekä avoimilla paikoilla korkealle puihin. Tervapääskyt ovat siistejä pesijöitä (ne kuljettavat poikasten ulosteet pois pesästä), joten sotkua ei tarvitse pelätä.

Kirjaathan havaintosi tervapääskyistä Tiira-lintutietopalveluun, näin osallistut mukaan hankkeeseen! Erityisesti toivotaan havaintoja pesimäpaikoista.

Hanhet

Suomessa tavattujen lintulajien luettelo muuttui. BirdLife otti käyttöön 10.6.2025 julkistetun uuden, kansainvälisen AviList-lajiluettelon, joka korvaa useita erilaisia käytössä olevia maailman lintujen lajiluetteloita.
Metsähanhi on nyt jaettu kahteen lajiin, taigametsähanheen (Anser fabalis) ja tundrametsähanheen (Anser serrirostris)

Hanhia; Piirros: Kaisla Hellsten

Kuvia ja ääniä sekä apuja tunnistukseen. Lisäksi linkit vertailuartikkeleihin.

Kuvat ovat Kuikan kuvagalleriasta
Tähän on valittu vain suomalaisia äänitteitä.
Ne on upotettu tänne Xeno-Canto- sivustolta


Tundrahanhi

Heli Korhonen; Tundrahanhi (välissä) metsähanhien seurassa; 5.4.2015; Lapinlahti
Matti Hakkarainen – Tundrahanhi 9.5.2020 Maaninka

Taigametsähanhi (Anser fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser serrirostris)

Leena Meuronen; Taigametsähanhi; 6.4.2019; Lapinlahti

Lyhytnokkahanhi

Ilkka Markkanen; Lyhytnokkahanhi; 27.5.2016 ; Siilinjärvi, Raasio
Matti Hakkarainen – Lyhytnokkahanhi 22.4.2022 Maaninka

Merihanhi

Kari Hänninen; Merihanhi; 21.4.2019; Maaninka
Leena Meuronen – Merihanhi 5.4.2020 Rautavaara

Kanadanhanhi

Aarne Hagman; Kanadanhanhi; 14.5.2008; Kuopio

Valkoposkihanhi

Kaarina Heiskanen; Valkoposkihanhia; 24.10.201; Maaninka, Vesajoki


Tehtävä


Sepelhanhi

Jukka Portimojärvi; Sepelhanhi & valkoposkihanhet; 12.10.2020; Suonenjoki
Ilkka Markkanen – Sepelhanhi 29.9.2015 Kuopio

Taeston 2026 tulokset

Voittajajoukkueen tyylinäyte.
GTW Tuusniemi, Koivulahti, Taesto 2026

Valtakunnallisen Tornien taiston ohessa käyty Kuikan oma Taesto kisattiin tällä kertaa erittäin aurinkoisessa ja tyynessä säässä. Aamun pikkupakkasista lämpötilat kohosivat nopeasti hyvinkin lämpimiksi. Tyyni keli helli kyllä kisailijoita, mutta todennäköisesti juuri siitä johtuen lintujen muutto koettiin varsin vaisuksi, ja hanhia lukuunottamatta lajien yksilömäärät jäivät pieniksi. Voittotulos oli kuitenkin komea, kun GTW Tuusniemen Koivulahden tornilta raapi kasaan kunnioitettavat 81 lajia. Parhaimmiksi lajeikseen joukkueet nostivat mm. haarahaukan, punakuirin, kaakkurin ja mustaviklon. Päivän harvinaisin lintu oli Patalahdella pyörähtänyt niittysuohaukkakoiras.

Joukkueita oli mukana 13, lämpimät kiitokset kaikille osallistujille ja onnittelut voittajajoukkueelle!

  1. Great Tit Watchers (GTW), Tuusniemi, Koivulahden torni, 81 lajia (parhaat punakuiri, haarahaukka)
    Eelis Rissanen, Timo Filipoff, Else Mustamo, Mikko Pärssinen ja Henna Räsänen
  2. Elämä on Birdlaiffii, Patalahden vanha torni, Maaninka, 75 (niittysuohaukka, haarahaukka)
    Riitta ja Pertti Renvall, Marko Kelo
  3. Pataässät, Maaninka Patajärvi, 74
    Hannu Kärkkäinen ja Markku Ukkonen
  4. Plusmiikka, Lapinlahti, Lastun peltotie, 70 (tilhi, kuikka)
    Raimo Hämäläinen, Juha Koponen, Lassi Lähdesmäki, Riitta Rajala ja Jarmo Ukkonen
  5. Varkauden luonnonystävät, Ruokojärven torni, Varkaus, 67
    Timo Immonen, Pekka Nykänen, Allan Nyyssönen, Heikki Pentikäinen ja Liisa Tolvanen
  6. Aikaukot, Kuopio, Riistavesi Keskimmäinen, 64
    Patrick Hublin, Matti Pirskanen, Jorma Tuomainen ja Ilkka Markkanen
  7. Sonkarikukot, Vesannon Koivulahden lintutorni, 61 (kaakkuri, pensastasku)
    Petri Karvonen ja Niklas Åberg
  8. Luonto-Savo, Iso-Lapin torni, Iisalmi, 59 (mustaviklo, käki)
    Jouko Pulkka ja Kyösti Hujanen
  9. Vanhat varikset, Yläjärven katselulava, Kiuruvesi, 58 (pikkukuovi, kuikka)
    Kai Jäderholm ja Jarmo Yliluoma
  10. Kaavi Kuminlahti, 55 (pajulintu, haarapääsky)
    Pertti ja Eini Räsänen
  11. Snakebaywatch, Käärmelahti, kotipiha, Maaninka, 53 (selkälokki, törmäpääsky)
    Sanna Hakkarainen
  12. Navettaradar, Hussolansaari, navetan katto, Maaninka, 42 (käki)
    Marika Häkli ja Juha Halonen
  13. Tiirailijat, Keihäsjärven lintutorni Kuopio, 37 (uivelo, jouhisorsa)
    Kaisla Hellsten, Anne Nousiainen ja Sara Paolo

Plusmiikka, Lapinlahti Lastu, Taesto 2026

Suuntana linturetki!

Kimmo Fredriksson – Tavit 17.4.2026 Tuusniemi

Säät ovat suosiolliset lähiaikoina retkeilyn kannalta. Lintuja on nyt luonnossa runsaasti nähtävissä, joten kannattaa ottaa siitä kaikki irti.  Viime aikoina on myös puhuttu linturetkien terapeuttisesta vaikutuksesta. Linturetki lisää tutkitusti omaa hyvinvointia.

Toivomme Lintuyhdistys Kuikan puolesta, että ilmoitatte retkien havaintoja.  Lintutietopalvelu Tiira mahdollistaa lintumaailman tapahtumien seuraamisen reaaliajassa ja auttaa omien retkien suunnittelussa. Tiiran havainnot muodostavat yhdistyksen havaintoarkiston, joka on yhdistyksen toiminnan peruskivi. Ilman harrastajien kirjaamia havaintoja ei syntyisi katsauksia, eikä pystyttäisi edistämään lintujen suojelua esimerkiksi lausunnoin tai osoittamaan, mitkä alueet ovat linnuille erityisen tärkeitä.

Lintujen määrittäminen maastossa on välillä haasteellista. Moni käyttää määritysten apuna erilaisia applikaatioita. Muistutamme tässä yhteydessä, että applikaatioiden perusteella saatuja määrityksiä ei voi kirjata Tiiraan vaan määritys on tehtävä aina itse.

Samalla muistutamme myös huomaavaisesta havainnoinnista. Retkillä liikkuessa ja lintuja kuvatessa on toivottavaa, että tarkkaillaan järkevältä etäisyydeltä, eikä turhaan ajeta lintuja lentoon.

Mukavia retkiä Lintuyhdistys Kuikan puolesta


Eelis Rissanen

Vesilintulaskennat ovat jo vauhdissa

Kimmo Fredriksson – Nokikana 1.4.2026 Maaninka

Kevät on ollut hyvin erikoinen ja vaikka lumet sulivat aikaisin sekä jäät lähtivät normaalia aikaisemmin. Vesilintulaskentojen osalta on sellainen tilanne, että ensimmäinen laskenta kannattaa tehdä nyt. Sinisorsanaaraat tuntuvat olevan jo hautomassa ja ensimmäisen laskennan lajit ovat jo paikalla. Keski-Suomen sisämaa-alueella (P-Savossa) 1. laskenta suoritetaan 27.4.–3.5. ja 2. laskenta 11.–17.5. Ohjeet vesilintulaskentaan löytyvät Luomuksen Linnustonseurannan tietopankista.

Vesilintulaskenta tehdään rannoilla olevista vakiopisteistä, joista on hyvä näkyvyys, tai kiertämällä koko vesialue rannan tuntumassa veneellä tai jalkaisin. Laskenta suoritetaan kahdesti noin kahden viikon välein. Laskemiseen voi käyttää myös lintutornia. Seurannassa ovat mukana kuikka-, uikku-, sorsa- ja lokkilinnut sekä nokikana. Vesilintujen laskenta palvelee linnuston ja ympäristön seurantaa sekä kantojen järkevää verotusta ja riistanhoitoa.