Peukaloisretki Puijolla 27.5.2023

Puijo; Antikkalan rinne 27.5.2023

Onko muillakin sellainen mielikuva, että peukaloisia tuntuu nykyisin olevan “joka paikassa”?

Käväisin sauvakävellen Puijon poluilla 26.5.2023 ja kuulin useita peukaloisia. En silloin niitä laskenut enkä laittanut muutenkaan muistiin. Päätin, että seuraavana päivänä teen ihan niiden takia uuden retken ja laitan havainnot talteen.

Kiertelin Puijon polkuja aamulla 8,5 kilometriä ja laiton kartalle, missä kohti kuulin peukaloisen laulavan. Havaintoja tuli kahdeksan.
Kuvia en saanut, mutta yhdessä kohden tallensin lyhyen ääninäytteen kännykkään

Peukaloinen laulaa Kokonmäen polun varressa.
Puijolla on runsaasti tällaisia tuulenkaatoja, joiden seassa peukaloinen tykkää oleilla.

Laulupaikat kartalla: Niitä tuli siis 1/kävelykilometri
Peukaloisretki Puijolla; 27.5.2023; Peukaloisen laulupaikat kartalla; Kartta: Paikkatietoikkuna; Maanmittauslaitos

Palaan nyt tuohon mielikuvaan peukaloishavaintojen runsaudesta.
Yksi syy on varmaan se, että pieneksi linnuksi sillä on erittäin ponteva ja hyvin kuuluva laulu. Kun se sitten laulelee melkein mihin aikaan päivästä vaan, sen poimii helposti solistiksi muusta, ehkä jo varhaisaamusta vaimenneesta konsertista.
Kun se vielä sitten tosiaan suosii kaikenlaisia rääseikköjä ja jopa avohakkuualueita, joissa ei useinkaan ole muita lajeja ollenkaan, se kiinnittää huomion.

Puijo; Kokonmäen kierrolla: 27.5.2023

Onko peukaloisten määrän lisääntymisestä tilastollista näyttöä niin, ettei oltaisi pelkän mielikuvan varassa? – On kyllä.
Linnut 2017 vuosikirjassa on selvitys Suomen pesivän maalinnuston kannanvaihteluista 1975–2017 (Risto A. Väisänen, Aleksi Lehikoinen & Päivi Sirkiä).
Peukaloisen määrän kehitystä esittävässä kuvaajassa todetaan: “Peukaloisen runsaus kasvoi kolmin–nelinkertaiseksi 34 vuodessa. Erityisen hyviä vuosia olivat 1995, 1998–2002 ja 2015–2016.”
Artikkelin liitteenä olevassa taulukossa “Lajiryhmien vuotuinen kannankasvuprosentti ja sen merkitsevyys” on peukaloisen kohdalle merkitty kasvunopeudeksi 3,4, mikä tarkoittaa merkittävää kasvua.

Peukaloisen menestys Suomen luonnossa näkyy myös atlaskartoituksen kartoissa.

Peukaloinen; Lintuatlas : Yhdistelmä tuloksista kymppiruuduista1974-79/1986-89; Creative Commons Nimeä 4.0 Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus & BirdLife Suomi
Peukaloinen; Lintuatlas 2006-20210; Creative Commons Nimeä 4.0 Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus & BirdLife Suomi
Peukaloinen; Lintuatlas 2006-20210; Muutos; mitä sinisempi väri, sitä suurempi pv-indeksin muutos ylöspäin verrattuna kahteen edelliseen atlakseen: Creative Commons Nimeä 4.0 Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus & BirdLife Suomi

Lopuksi vielä yksi asia tuosta retkestäni.
Puijolta saadaan lähes vuosittain havaintoja laulavasta idänuunilinnusta.
Sen ja peukaloisen laulu muistuttavat ainakin minun korviini jossain määrin toisiaan. Toiveeni oli, että kuulisin retkellä molempia, jotta voisin vertailla lauluja luonnossa ja mahdollisesti lähekkäin.
Tarkistin Tiirasta, onko Puijolla näinä aikoina tullut merkintää siitä: Ei ollut enkä sitä itsekään retkelläni kuullut, joten tuo toiveeni jäi nyt toteutumatta.
Tässä ääninäytteitä – Onhan sillä erilainen “saundi” kuin peukaloisella ja säe on yleensä lyhyempi:

Retkellä havaitsemani muut lajit:

Hippiäisiä kuului varsin monta ja samoin punakylkirastaita monessa paikassa.

  1. sepelkyyhky
  2. hippiäinen
  3. punakylkirastas
  4. peippo
  5. räkättirastas
  6. vihervarpunen
  7. laulurastas
  8. pajulintu
  9. kirjosieppo
  10. rautiainen
  11. palokärki
  12. punarinta
  13. mustarastas
  14. sinitiainen
  15. puukiipijä
  16. kuusitiainen
  17. punatulkku
  18. varis
  19. pohjantikka (Tiirassa)
  20. pikkusieppo (Tiirassa)
  21. tiltaltti
  22. lehtokerttu
  23. talitiainen
  24. mustapääkerttu
  25. harmaasieppo
  26. sirittäjä
  27. käpytikka

Aarne Hagman