touko 08 2020

Hyvästi jää, peltosirkku?

Tuomas Seimola – Peltosirkku

BirdLife Suomen vuoden lintu on äärimmäisen uhanalaiseksi käynyt peltosirkku. Laji oli tavallinen vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, mutta viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana pesimäkannasta on hävinnyt järisyttävät 99 prosenttia. Syinä romahdukseen pidetään mm. muutoksia elinympäristöissä ja maataloudessa sekä kasvintorjunta-aineiden käyttöä. Suomen vahvimmat peltosirkkuesiintymät löytyvät Pohjanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Kymenlaaksosta, mutta suurimmasta osasta Sisä-Suomea laji on kadonnut.

Kahtena viime vuotena (2018, 2019) Pohjois-Savosta ei ole saatu yhtään peltosirkkuhavaintoa, mutta tänä vuonna elätellään toiveita, jospa tehotarkkailu toisi tulosta ja jotain vihiä lajista löytyisi. Peltosirkku pesii suurten peltoaukeiden reunamilla. Koiraan tunnistaa pään ja rinnan vaalean vihertävänharmaasta sävystä, oranssinruskeasta vatsapuolesta ja vaaleankeltaisesta kurkusta sekä viiksijuovista. Selkäpuoli on harmaanruskea ja voimakkaasti viiruinen. Naaras muistuttaa selkäpuolelta koirasta, vatsapuoli on ruosteenkellanruskea ja heikosti viiruinen. Laulu lähentelee keltasirkkua, mutta on surumielinen, rauhallinen ja kaunissointinen.

Lajin aktiivista etsintää toivotaan ja kaikista havainnoista on tärkeää ilmoittaa Tiiraan.

Luontoportti – Peltosirkku

touko 05 2020

Pihojen taisto la 9.5.2020

Tero Pelkonen – Punarinnat 4.5.2019 Kuopio

Tänä kummallisena keväänä vanha tuttu Tornien taisto on muuttanut muotoaan Pihojen taistoksi, joka tottavieköön viännettään Kuikan toimesta myös maakuntamme sisäiseksi Pihojen taestoksi! Kyseessä on leikkimielinen kaikille avoin kilpailu, joka järjestetään la 9.5. klo 5-13.

Kilpailuareenana voi toimia mm. parveke, terassi tai muu omalta pihalta valittu halkaisijaltaan noin 5 metrin kokoinen alue. Tarkoituksena on laskea kaikki tästä pisteestä havaitut lajit. Vessassa saa käydä, jopa syömässä tai ihan kaupassakin, koko kilpailuaikaa ei tarvitse päivystää.

Pihojen taistoon voi osallistua joko yksin tai samassa taloudessa asuvien henkilöiden kanssa. Tässäpä mainio tapa keksiä jälkikasvulle mielekästä tekemistä tai löytää vaihtelua omaan ristikko-/telkkari-/kaappiensiivous-maratoniin. Tapahtuma on maksuton, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomen verkkosivuilla olevalla lomakkeella lauantaina 9.5. klo 16 mennessä. Tulokset julkaistaan samana iltana samaisilla sivuilla klo 18 mennessä.

Kaikkien osallistuneiden kesken jaetaan 10 kpl kirjapalkintoja.

Muistathan osallistua ja ilmoittaa havaintosi! Näin saamme selville, millaisia siivekkäitä savolaisten nurkissa pyörii.

Lisätietoja BirdLife Suomen kisasivuilta.

touko 04 2020

Vappuviikon lintuviikko

Ilkka Markkanen – Sepelrastas 29.4.2020 Leppäranta, Riistavesi

Vappuviikko tarjosi lisää lintuja, lisää lajeja ja lisää laulua, kuten vapulle hyvin sopiikin. Yöt roikkuivat edelleen pakkasella vetäen ojat sekä rantojen sulat riitteeseen ja päivisin kova, hyytävä tuuli hidasti lintujen etenemistä kohti pohjoista. Uusia lajeja saatiin silti mukavasti. Edeltävän viikon lopulta löytyivät vielä kivitasku, sinipyrstö ja pikkukuovi.

Kari Savolainen – Härkälintu 2.5.2020 Kuopio, Puutossalmi

Alkuviikosta lokkikansa sai vahvistusta pikkulokeista, joiden lisäksi saatiin yksittäinen ilahduttava havainto isolokista. Vapunviettoon ehätti myös kalatiiroja. Avautuville järvenselille kuikkien seuraksi saapuivat mölisemään ensimmäiset härkälinnut, Etelä-Kallavedellä pysähtyi muutama alli, Iisalmessa istahti kyhmyjoutsen. Hanhiparvia odotteli loppuviikosta edelleen menolippua pohjoiseen.

Ilkka Markkanen – Suokukko 2.5.2020 Maaninka

Kahlaajista Pohjois-Savon pysäkille kiisivät ensimmäiset suokukot, pikkutyllit, mustaviklot, lirot ja muutama mustapyrstökuiri. Kapustarintojen monisatapäisiä joukkioita alkoi rynniä viikonlopun aikana, suurimman koplan ollessa noin 500 yksilöä Lapinlahdella. Ensihavainnot kirjattiin myös heinäkurpista. Lapinlahden Linnansalmen pelloilla törötti kattohaikara.

Ilkka Markkanen – Tiltaltti 27.4.2020 Rautalampi

Kesä ja kärpäset lähestyvät, samaten niiden syöjät. Haarapääskyjen lisäksi ehättivät ensimmäiset räystäs- ja törmäpääskyt. Keväiseen laulukuoroon liittyi pajulintuja ja tiltaltteja. Pihatinttien kanssa sotimaan saapuivat kirjosieppojen etujoukot, lisäksi loppuviikosta kiikariin osui punavarpusia, pensastaskuja, leppälintuja ja keltavästäräkkejä.

Sepelrastaista tuli havaintoja muutamalta paikkakunnalta, samoin harmaasorsista. Arosuohaukkojen runsaus ihastutti edelleen Kuopion seudulta Ylä- ja Koillis-Savoon ulottuvalla onnenvyöhykkeellä.

Kari Hänninen – Arosuohaukka 2.5.2020 Kuopio

touko 03 2020

Vesilintulaskennat alkavat, tule mukaan!

Mika Räisänen – Tukkasotkat 24.4.2020 Patalahti, Maaninka

Vesilintujen pesimälinnuston laskenta alkaa olemaan tällä hetkellä ajankohtaista. Käytännössä laskentoja voi tehdä, kun jäät lähtevät järvistä. Luonnontieteellinen keskusmuseo on organisoinut vesilintulaskentoja vuosille 2020-21 Pohjois-Savoon eri kohteille. Näiden kohteiden kattavuus on vain pieni osa lintuyhdistys Kuikan toimialueesta. Sen takia olemme organisoimassa laskentoja seuraaville kohteille, jotta kattavuutta saataisiin enemmän. Työryhmä, johon kuuluu Sanna Hakkarainen, Eelis Rissanen ja Jarmo Yliluoma, organisoi laskentoja. Olemme saaneet laskentoihin myös rahoitusta, joten ainakin kilometrikustannukset pystytään maksamaan. Tavoitteena on myös neuvoa ja opastaa, kuinka laskenta ja tietojen tulkinta sekä raportointi tapahtuu.

Kuikka haluaisi laskennat lisäksi
• Varkaus Ruokojärvi
• Varkaus Mula
• Leppävirta Soinilansalmi
• Leppävista Saamainen ja Pieni-Saamainen
• Leppävirta Paukarlahti
• Kuopio Varpanen,
• Kuopio Ylä-, Pieni-, Keski- ja Ala-Pulkko
• Lapinlahti Juurikkajärvi
• Lapinlahti Sopenjärvi
• Iisalmi Pörsäjärvi
• Iisalmi,Nieminen
• Sonkajärvi Likapyöree
• Sonkajärvi Sukevanjärvi
• Sonkajärvi Nurminen
• Vieremä Vuorisjärvi
• Vieremä Saarinen
• Vieremä Kotvakko
• Kiuruvesi Ryönäjärvi
• Kiuruvesi Näläntöjärvi
• Kiuruvesi Vaaksjärvi

Pikaohje vesilintujen laskentaan

  1. Laskennan voit toteuttaa piste- tai kiertolaskentana. Tavoitteena on, että koko kohde lasketaan.
  2. Pistelaskennassa laskenta toteutetaan yhdestä tai useammasta pisteestä, jotka voivat olla esim. lintutorni, niemen kärki. Jokaisella pisteellä on oma laskentasektori, jotka eivät saa mennä päällekkäin. Pisteiden avulla katetaan koko kohde.
  3. Kiertolaskennassa voi kulkea esim. rantaviivaa myöten kävellen tai veneellä. Tavoitteena on kiertää kohde niin, että koko vesialue saadaan havainnoitua.
  4. Mitä helppokulkuisemman reitin suunnittelet, sitä varmemmin tulet sen kiertämään vastaisuudessakin. Esimerkiksi teiden läheisyydessä olevat lintutornit tai vesistöjen näköalakalliot ovat oivia paikkoja. Huomioi myös valaistusolosuhteet (vältä vastavaloa valitsemalla eteläinen tai itäinen laskentapaikka).
  5. Laskentoja tehdään keväällä kaksi kertaa. Ajoitus suunnitellaan kevään etenemisen mukaan. Suositeltavat laskenta-ajat ovat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalueella 1.–13.5. ja 19.–27.5., Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa 8.–16.5. ja 23.– 31.5. sekä Pohjois-Suomessa 18.–26.5. ja 30.5.–10.6. Ensimmäinen laskenta on noin viikko jäiden lähdön jälkeen.
  6. Laskenta-aika on aamu tai aamupäivä. Kirjaa aloitus- ja lopetusaika muistiin.
  7. Ota mukaan ainakin havaintovihko, kynä, kännykkä ja kiikari. Kaukoputki on tarpeellinen isommilla kohteilla ja uusilla kohteilla kännykän karttasovellus tai karttakopio auttaa laskentasektoreiden hahmottamisessa.
  8. Käy kohde rauhallisesti läpi. Kohteen koosta ja lintumäärästä riippuen tähän voi mennä viidestä minuutista yli tuntiin. Useimmilla kohteilla laskenta kestää alle puoli tuntia. Pistelaskennassa yksittäisen pisteen laskemiseen menee tilanteesta riippuen 5-15 min. Laskenta toistetaan mahdollisimman samalla tavalla seuraavalla kerralla.
  9. Kirjaa vesilintuhavainnot parvikohtaisesti, esimerkiksi: sinisorsa 1/1, 2/1, 1/, 3/2 telkkä 1/1, 2/, 1/. Kirjataan siis erikseen koiraat ja naaraat. Vesilintujen lisäksi suositellaan laskettavaksi rantakanat, kahlaajat, lokkilinnut ja kerttuset sekä pajusirkku.
  10. Palauta laskentatulokset yhteyshenkilöille Jarmo Yliluoma ja Eelis Rissanen. Heidän kanssaan tehdään lopulliset parimäärätulkinnat ja palautetaan tulokset linnustonseurannan järjestelmään.

Jos haluat lisätietoja laskennoista tai niiden toteuttamisesta, ota yhteyttä sähköpostilla:
eelisri67@gmail.com tai jyliluoma@gmail.com.

touko 03 2020

Sivun bannerikuvista

Olet varmaan huomannut, että sivujemme yläosassa vaihtuu satunnaisessa järjestyksessä kuvia: kutsutaan niitä tässä ”bannerikuviksi”.

Kuvat valitsee ja muokkaa eli ”kroppaa” tuohon sopivaan muotoon Tero Pelkonen. Hän myös ylläpitää Kuikan kuvagalleriaa. Luonnollisesti kuvien käyttöön on saatu kuvaajan lupa.
Kuvissa pyritään samantapaiseen tyyliin ja myös tekniseen tasoon: nehän ovat eräänlainen näyteikkuna sivuille. Kun ne eivät ole varsinaisesti laji- tai haviskuvia, niissä ei kuvakohtaisesti näy mitään metatietoja eikä myöskään kuvaajan nimeä. Tämä olisi teknisestikin hankala toteuttaa.
Kuvaajien nimet on kerrottu bannerin alla.

Kuvat vaihtuvat tosiaan satunnaisesti, kun täällä liikkuu.
Kulloinkin näkyvä kuvavalikoima vaihdetaan väljästi tulkiten vuodenaikojen mukaan. Tällä hetkellä on menossa toinen sarja ”kevät”- kuvia ja kun kesäiset olot koittavat myös lintumaailmassa, sivulle ilmaantuu paremmin ”alkukesään” sopivia kuvia.
Allekirjoittanut vastaa kuvien laittamisesta ja vaihtamisesta tänne.
Kuvia lisätään kulloiseenkin kuvavalikoimaan, settiin sitä mukaa, kun niitä valmistuu.

Kuvissa on pääosin lintuja. Joukkoon laitetaan myös muutamia lintupaikka-/maisemakuvia, joissa lintuja ei näy ollenkaan.

Kiitos Tero ja kuvaajat.

Aarne Hagman