Retkiblogi: Pihojen Taisto 9.5.2020 Kaavanjärvellä

Liisa Tolvanen – Kaavanjärvi 7.5.2020

Tarkkailupaikaksi Pihojen Taistoon olin jo hyvissä ajoin valinnut katetun puutarhakeinun vanhan maatalon pihalta. Paikalta avautuvat maisemat pelloille, rannalle ja metsä alkaa pohoispuolella muutaman kymmenen metrin päästä.

Lauantaiyönä heräsin vielä hämärän hetkillä ja kuuntelin kun sade ropisi ikkunaan. Käänsin kylkeä ja vedin peittoa korvalle, kyllä puhelin herättäisi hyvissä ajoin ennen turneen alkua. Aamukahvia juodessani katselin tuvan ikkunasta kun teerikoiraat kävivät omia turnajaisiaan pellolla. Rannassa näkyi telkkäpariskunta. Hyvältä näytti, eikä näyttänyt pisaroitakaan veden pintaan tippuvan.

Ensimmäinen tunti ulkona sujui kiivaasti havaintoja kirjaten. Rastaat pitivät äänitilaa hallussaan. Varsinkin lähikuusessa taitojaan esittelevä laulurastas suorastaan terrorisoi muiden laulajien havainnointia. Tali- ja sinitiaiset pitivät myös konserttiaan heti viideltä. Sinitiaisten ja kirjosiepon kisa pöntön hallintaoikeudesta oli koko aamun kestävä jännitysnäytelmä ja jäi vielä ratkaisemattomaksi tarkkailuni päättyessä. Aamun komein muuttoparvi oli 8 kurjen ylilento, ne lähtivät jatkamaan matkaa etelän suunnalla olevalta lammelta ja tulivat matalalta puiden latvoja hipoen. Aamun ensihavaintoihin tuli yllättäen myös töyhtöhyyppä, joita meidän pelloilla ei juurikaan ole näkynyt.

Aamu jatkui äänihavaintoihin keskittyen. Metsän puolella kuuluivat metsäkirvinen, peukaloinen, punarinta, peippo, punakylkirastas ja mustarastas. Mustarastas tuli oikein esittämään yksityiskonsertin lähivaahteran latvaan.

Rantasaunalla västäräkit jatkoivat pesänrakennuspuuhiaan ja leppälintu tuli koivun oksalle pyrstöään väristämään. Rannalla lentelivät metsäviklot, valkoviklot ja rantasipi antaen oman lisänsä aamun äänimaisemaan. Aamun tunteina rastaiden matkaa pellolta metsän reunaan ja takaisin seuratessa keksin kaksi rastaan pesäpaikkaa. Olin toki tiedostanut, että pesintäpuuhat on sekä räkäteillä että punakyljillä menossa, mutta enpä aiemmin ollut kiinnittänyt niin tarkkaan huomiota siihen missä pesät tänä kesänä olisivat. 

Yhdeksän maissa sadekuuron taas tultua pidin reilun puolen tunnin tauon tarkkailussa ja kävin leipomassa puolukkapiirakan. Pitää jotain herkkua olla valmiina turneen jälkeen iltapäiväkahville. Piirakkaa vatkatessa katselin ikkunasta rannalle ja 3 sinisorsakoirasta ruokaili rannan tuntumassa. Sorsat olivat paikalla vielä palattuani tarkkailuasemiin ja niin kirjasin nekin havaintolistalle. Rannalle tuli vielä taviparikin, mutta haapanat eivät tulleet koko päivänä vaikka edellisenä päivänä olivat siinä monta tuntia.

Ainoan petolinnun näin, kun varpushaukka ylitti järven ja häipyi puiden taakse. Korppiparilla on varmasti nälkäiset poikaset pesällä. Emot kiertelivät peltojen ja rantapuiden liepeillä evästä etsien. Tarkastivat ainakin rastaiden pesiä, sillä toinen niistä istahti männyn oksalle, lähelle havaitsemaani rastaan pesää, ilmiselvänä aikeenaan käydä pesällä, mutta sai koko rastasyhdyskunnan kimppuunsa ja jatkoi tällä erää matkaansa ilman saalista. 

Uusien havaintojen tahti hiipui tuntien karttuessa ja pääskysiä odotellessa. Kolea sää ja lukuisat sadekuurot olivat karkottaneet nämä kesän merkit, enkä koko lauantaina nähnyt yhtään pääskystä. Harakka näyttäytyi onneksi naapurin navetan liepeillä, mutta varis ja närhi pysyttelivät visusti poissa näkyvistäni.

Pihojen Taisto oli onnistunut kokemus. Harvoin tulee näin intensiivisesti ja pitkän ajan kuluessa tarkkailtua oman pihan lintujen puuhia. Aamun aikana tein havantoja 43 lajista, mikään niistä ei oikeastaan yllättänyt, kaikki olivat ennestään tuttuja. Yllättävintä oli havaintojen runsaus ja varsinkin ne puuttumaan jääneet varmat lajit jäivät vähän kiusaamaan.  Yksin kisatessa jäin kaipaamaan tornien yhteisöllistä kokemusta mutta kannatan tällaisenkin tapahtuman tarjontaa perinteisten Tornien Taiston lisänä.


Liisa Tolvanen

Tervetuloa Raasion lintutornille!

Nyt kun Kuikan opastetut retket on peruttu, ei silti syytä huoleen, tervetuloa Kuikan virtuaaliretkille! Näillä retkillä ei tarvita kumppareita, ei untuvatakkeja. Ota siis mukava asento ja sukella Pohjois-Savon parhaille lintupaikoille, meillä on lajitakuu! Upeat lajikuvat tarjoaa paikallinen kuvaajakaartimme, ja kaikki otokset on saatu maakunnassamme tavatuista linnuista.

Kevään viimeisen retken naatiskelemme Siilinjärvellä, monttuisen hiekkatien varrella olevalla, Yaran tehtaiden armosta meille suodulla Raasion lintupaikalla, joka tunnetaan varsinkin kahlaajoistaan. Tervetuloa tutkailemaan ja oikein hyvää alkavaa kesää!

Äänimaisemaa

Koska luonto on kokonaisvaltainen kokemus, voit kuunnella alta myös näkemiemme lintujen äänet. Kuulostele!
Äänitteet ovat Suomesta.
Taustalla voit kuulla muidenkin lintujen ääniä.
Jos laitat päälle usemman äänitteen kerralla, pääset realistiseen tunnelmaan.

Pihojen taiston 2020 tulokset

Petteri Ovaskainen – Peipot 9.5.2020 Käärmelahti

Kautta historian ensimmäinen Pihojen taisto järjestettiin 9.5. klo 5-13 välisenä aikana. Tapahtuma sai suosiota heti tuoreeltaan, sillä siihen osallistui valtakunnallisesti peräti 2800 pihaa. Pohjois-Savosta BirdLifen tulosseurantasivun 500 kärkijoukkoon ylsi 20 pihaa. Maakunnastamme pihoja oli mukana tapahtumassa yhteensä upeat 109!

Taiston sää oli keväisen vaihteleva, kun aurinko, tuuli, vesi- ja raekuurot vuoroin piiskasivat, vuoroin hellivät innokkaita kisaajia. Lajisto oli monipuolista, muuton ollessa ajankohtaan nähden varsin tavanomaisessa vaiheessa. Petojen määrä oli vähäinen ja pikkulinnut olivat pääosissa. Osa joukkueista pääsi naatiskelemaan arktikan sivuhaaroista mustalintujen, pilkkasiipien ja valkoposkihanhien myötä. Muutamien osallistuneiden kommenteista päätellen tapahtumaformaatti oli tykätty, joten ehkä tulevaisuudessa jatkoa seuraa?

TOP 17 Pohjois-Savo:

1. Rautalampi, Koipiniemi, Tarja Jetsonen, 73 lajia

2. Kuopio, Ranta-Sänkimäki, Eelis Rissanen, 59, härkälintu, uivelo

3. Suonenjoki, Iisvesi, Riitta Rajala, 58

4. Kuopio, Kurkiharju, Mikko Pärssinen, 54, käki, kirjosieppo

5. Kuopio, Leppälahti, Jarmo Ukkonen, 51, mehiläishaukka

6. Siilinjärvi, Toivala, Petri Sallinen, 50, varpunen, pilkkasiipi

6. Kaavi, Niinivaara, Pertti Räsänen, 50

7. Kuopio. Käärmelahti, Sanna Hakkarainen, 49, pikkutylli, valkoposkihanhi

8. Sonkajärvi, Koirakoski, Pertti Kaarakainen, 48

9. Iisalmi, Ruokoniemi, Tarja Rönkä, 47, järripeippo

10. Kuopio. Käärmelahti, Torttee, Kaarina Heiskanen, 45, hernekerttu, pikkulokki

10. Kuopio, Särkiniemi, Patrick Hublin, 45, valkoselkätikka, mustavaris

11. Keitele, Lappakylä, Aino Kananen, 44, kaakkuri, uivelo

12. Kuopio, Kaavanjärvi, Liisa Tolvanen, 43, käki

13. Leppävirta, kirkonkylä, Risto Pirkkalainen, 42, suokukko, liro

14. Lapinlahti, Mäntylahti, Lassi Lähdesmäki, 38, suokukko, jouhisorsa

15. Lapinlahti, Mäntylahti, Minna Riikonen, 36, uivelo, rantasipi

16. Siilinjärvi, Pyylampi, Mikko Vahteristo, 33, isokoskelo

16. Vieremä, Vieremä, Markku Haataja, 33

16. Kuopio, Käärmelahti, Petteri Ovaskainen, 33, kaulushaikara, suokukko

16. Kuopio, Ritisenlahti, Markku Finska, 33

17. Kuopio, Palonurmi, Mirja Summanen, 32



Katso BirdLife Suomen koko Suomen kattava tulossivu

Hyvästi jää, peltosirkku?

Tuomas Seimola – Peltosirkku

BirdLife Suomen vuoden lintu on äärimmäisen uhanalaiseksi käynyt peltosirkku. Laji oli tavallinen vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, mutta viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana pesimäkannasta on hävinnyt järisyttävät 99 prosenttia. Syinä romahdukseen pidetään mm. muutoksia elinympäristöissä ja maataloudessa sekä kasvintorjunta-aineiden käyttöä. Suomen vahvimmat peltosirkkuesiintymät löytyvät Pohjanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Kymenlaaksosta, mutta suurimmasta osasta Sisä-Suomea laji on kadonnut.

Kahtena viime vuotena (2018, 2019) Pohjois-Savosta ei ole saatu yhtään peltosirkkuhavaintoa, mutta tänä vuonna elätellään toiveita, jospa tehotarkkailu toisi tulosta ja jotain vihiä lajista löytyisi. Peltosirkku pesii suurten peltoaukeiden reunamilla. Koiraan tunnistaa pään ja rinnan vaalean vihertävänharmaasta sävystä, oranssinruskeasta vatsapuolesta ja vaaleankeltaisesta kurkusta sekä viiksijuovista. Selkäpuoli on harmaanruskea ja voimakkaasti viiruinen. Naaras muistuttaa selkäpuolelta koirasta, vatsapuoli on ruosteenkellanruskea ja heikosti viiruinen. Laulu lähentelee keltasirkkua, mutta on surumielinen, rauhallinen ja kaunissointinen.

Lajin aktiivista etsintää toivotaan ja kaikista havainnoista on tärkeää ilmoittaa Tiiraan.

Luontoportti – Peltosirkku

Pihojen taisto la 9.5.2020

Tero Pelkonen – Punarinnat 4.5.2019 Kuopio

Tänä kummallisena keväänä vanha tuttu Tornien taisto on muuttanut muotoaan Pihojen taistoksi, joka tottavieköön viännettään Kuikan toimesta myös maakuntamme sisäiseksi Pihojen taestoksi! Kyseessä on leikkimielinen kaikille avoin kilpailu, joka järjestetään la 9.5. klo 5-13.

Kilpailuareenana voi toimia mm. parveke, terassi tai muu omalta pihalta valittu halkaisijaltaan noin 5 metrin kokoinen alue. Tarkoituksena on laskea kaikki tästä pisteestä havaitut lajit. Vessassa saa käydä, jopa syömässä tai ihan kaupassakin, koko kilpailuaikaa ei tarvitse päivystää.

Pihojen taistoon voi osallistua joko yksin tai samassa taloudessa asuvien henkilöiden kanssa. Tässäpä mainio tapa keksiä jälkikasvulle mielekästä tekemistä tai löytää vaihtelua omaan ristikko-/telkkari-/kaappiensiivous-maratoniin. Tapahtuma on maksuton, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomen verkkosivuilla olevalla lomakkeella lauantaina 9.5. klo 16 mennessä. Tulokset julkaistaan samana iltana samaisilla sivuilla klo 18 mennessä.

Kaikkien osallistuneiden kesken jaetaan 10 kpl kirjapalkintoja.

Muistathan osallistua ja ilmoittaa havaintosi! Näin saamme selville, millaisia siivekkäitä savolaisten nurkissa pyörii.

Lisätietoja BirdLife Suomen kisasivuilta.