Siritystä ja säksätystä kesäyössä

Kesäisessä lämpimässä yössä kuuluu pensaikosta, niityn reunamilta tai rantaruovikosta yhtenäistä sirinää tai säksätystä, ihan kuin hepokatti tai joku mekaaninen kone olisi äänessä .
Tässä on esittelyssä neljä yölaulajaa, joiden laulujen erottaminen toisistaan on varsin haasteellista. Nämä ovat pensassirkkalintu, viitasirkkalintu, viirusirkkalintu ja ruokosirkkalintu.

Artikkelissa on kuvia ja ääninäytteitä. Kuvat ovat Kuikan kuvagalleriasta. Äänitteet ovat Xeno-Cantosta ja mukaan on otettu vain Suomessa tehtyjä äänitteitä.

Korva pitää todella virittää kuuntelemaan tarkasti laulun korkeutta, rytmiä ja kestoa. Lajin kohdalla on tekstimuotoista äänen kuvailua, jossa lähteenä on käytetty kirjaa: Svensson ym. Lintuopas, Euroopan ja Välimeren alueen linnut
Harvoin näitä lajeja pääsee näkemään ja ulkonäköerot ovat pieniä: Niitä voi artikkelin kuvista tutkia.

Pensassirkkalintu

Ilkka Markkanen – Pensassirkkalintu 22.6.2017 Kuopio

Laulu omalaatuinen, hyönteismäinen, mekaaninen, kuivasti soiva tai sirisevä…jatkuu useita minuutteja. Voimakkuus vaihtelee jonkin verran linnun käännellessä päätään.
“sir r r r r r r r r r…”

Viitasirkkalintu

Ilkka Markkanen – viitasirkkalintu 16.6.2016 Kuopio, silmäsuo

Laulu erikoinen, konemainen säksätys, joka jatkuu lähes tauotta. Nopeus yleensä melko rauhallinen ja korkeus vaihtelee jonkun verran. Laulua on verrattu lehtohepokattiin, tulitikkurasian ravistamiseen ja voimakkaaseen ompelukoneeseen. Läheltä erottuu metallinen yläsävel.
“zre-zre-zre-zre-zre…” tai “dze-dze-dze-dze-…”

Viirusirkkalintu

Ilkka Markkanen – Viirusirkkalintu 24.6.2012 Siilinjärvi Koivusaari

Laulu hyvin samanlainen kuin pensassirkkalinnulla, johon parhaat erot: hieman korkeampi sävy, aavistuksen nopeampi tempo ja keskimäärin lyhyemmät säkeet. Ääni terävämpi ja pistävämpi, aavistuksen viitasirkkamaisesti hyppivä.
Joskus harvoin tavataan (väärin) laulavia pensassirkkalintuja, jotka voivat kuulostaa hyvin viitasirkkalintumaiselta

zizizizizizi….” .

Ruokossirkkalintu

Laulu pensassirkkumaista, surisevaa, hyönteismäistä. Erona pensassirkkalintuun korkeampi frekvenssi ja matalampi sävelkorkeus. ”surrrrrrrrrrrrr…” kuulostaa enemmän kovemmalta ja soinnittomalta surinalta kuin heleältä sirinältä.

Ruokosirkkalintu laulaa yleensä nimensä mukaisesti ruovikossa ei pensaikoissa.

Mestarilaulajia

Tässä esitellään satakieli, kultarinta, viitakerttunen ja luhtakerttunen.
Kaikkien näiden lajien paras tuntomerkki on laulu.
Artikkelissa on kuvia ja ääninäytteitä. Kuvat ovat Kuikan kuvagalleriasta. Äänitteet ovat Xeno-Cantosta ja mukaan on otettu vain Suomessa tehtyjä äänitteitä.

Otsikon alle voisi laulun monipuolisuuden ja sen kauneudenkin puolesta ihan hyvin laittaa myös laulu- ja mustarastaan ja ehkä muitakin laulajia.

Artikkelin lajit ovat sikäli yhtenäinen ryhmä, että ne saapuvat Suomeen varsin myöhään ja niitä – kultarintaa lukuun ottamatta – joissain yhteyksissä kutsutaan yölaulajiksi. Tosin etenkin viitakerttunen laulelee usein pitkin päivää.

Mikä näistä on paras laulaja?
Tämä lienee makuasia, mutta ainakin satakieli on mittausten mukaan Suomen kovaäänisimpiä lintuja. Onhan sen laulun kuuleminen kesän merkki, mutta saattaa sen itse asiassa varsin kaavamaiseen louskutukseen kyllästyäkin.
Monipuolisin, jos mittarina pidetään muiden lintujen matkintoja on luhtakerttunen. Se laulun rytmi on nopeampi kuin viitakerttusella. Viitakerttusen laulussa toistuvat kauniit huilumaiset kohdat ja laulu on rauhallisesti etenevää.
Kultarinnan on laulu muistuttaa varsin paljon etenkin viitakerttusen laulua. Sen tunnistaa aika ajoin toistuvista “takakireistä narinoista”.

Satakieli

Ilkka Markkanen – Satakieli 21.5.2013 Kuopio, Itkonniemi
  • Edesmennyt lintuharrastaja ja äänitutkija Erkki Björk mittasi lintujen äänten voimakkuuksia ja kuuluvuusmatkoja. Tulosten mukaan satakieli on varsinaisista laululinnuista kaikkein kovaäänisin.

Kultarinta

lkka Markkanen – Kultarinta 24.5.2014 Kuopio

Viitakerttunen

Timo Oranen – Viitakerttunen 31.5.2021 Karttula

Luhtakerttunen

Ilkka Markkanen – Luhtakerttunen 28.8.2013 Siilinjärvi, Raasio

Katso artikkeli:

Pihabongauksen tulokset 2020

Sanna Hakkarainen – Talitiaiset ja sinitiaiset 25.1.2020 Maaninka, Kuopio

Tänä vuonna komea sää suosi pihabongaajia, ja osallistujia Pohjois-Savossa saatiin yli 500 pihalta yli 700 henkilön voimin. Havaintoja tuli 24 000 linnusta. Talitiainen kiilasi kärkeen 5 000 yksilöllä ohi viime vuoden ykkösen keltasirkun, joita ynnättin nyt yli 4 500 kappaletta. Kolmanneksi saatiin sinitiainen (yli 3 000 yksilöä) ja neljänneksi menestystarinaansa jatkava pikkuvarpunen (yli 2 100). Tuhannen yksilön rajapyykin ylitti lisäksi tänä talvena runsaana esiintynyt urpiainen (yli 1 800 kappaletta).

Jos yksilömäärien sijaan tarkastellaan esiintyvyyttä pihoilla, oli talitiainen edelleen runsain (500 pihalla), sitten sinitiainen (440), kolmanneksi nouseekin harakka (yli 320 pihaa) ja sitten loput yli 200 pihan asukit keltasirkku, käpytikka, närhi, hömötiainen sekä pikkuvarpunen.

Leena Meuronen – Harmaapäätikka 25.1.2020 Kuopio, Siikajärvi

Muista lajeista mainittakoon erikseen nousukiidossa oleva harmaapäätikka, joka vieraili liki 80 pihalla (90 yksilöä) ja on näin vakiinnuttanut paikkansa muiden joukossa. Pähkinänakkeleita on edelleen Savon pihoilla peräti viisi kappaletta, lisäksi ilmoitettiin kolme valkoselkätikkaa ja yksi lapintiainen. Peippoja on jäänyt talvea uhmaamaan kolmisenkymmentä yksilöä, niitä havaittiin 16 pihalla.

Valtakunnallisissa tuloksissa esiin nousivat metsätiaisten ahdinko, kun hömö- ja töyhtötiaisia havaittiin ennätysvähän. Valkoselkätikkoja on puolestaan vaelluksen jäljiltä edelleen runsaasti.

Tässä mainitut tulokset ja lukumäärät ovat vielä alustavia (tilanne 27.1. klo 19:00), havaintoja voi ilmoittaa vielä kuun loppuun 31.1. asti. Livetilanteen löydät tästä.

AHK tiedottaa

Kuikan alueharvinaisuuskomitea (AHK) käsitteli 14.1.2020 kokouksessaan viime vuoden harvinaisuushavaintoja ja hyväksytyksi tuli mm. Pohjois-Savolle uudeksi lajiksi aroharmaalokki (Larus cachinnans), joka havaittiin 08.07.2019 Iisalmen jäteasemalla.

Raasion heinäkuinen havainto aavikko-/ylänkötyllistä ja marraskuinen Tervossa kuvattu valkopäätiainen menevät valtakunnallisen rariteettikomitean (RK) käsiteltäviksi.

Harvinaisuuskatsaus kokonaisuudessaan julkaistaan kevään Siivekkäässä.

Luodelahti, Pohjoislahti ja Selkäsalmenniitty

Kaikilla paikoilla on tavattu mm. heinäkurppa ja Selkäsalmenniityllä punakuiri.
Pojoislahdessa ja Selkäsalmenniityllä on keväällä hyviä tulvapeltoja.