Varhainen kevät

Ilkka Markkanen – Laulujoutsen ja harmaalokki 18.2.2020 Kallansillat, Kuopio

Leuto talvi on saanut aikaan sen, että kevätmuutto on tänä vuonna käynnistynyt harvinaisen varhaisessa vaiheessa. Eteläisessä Suomessa oleilee jo runsaasti laulujoutsenia sekä metsähanhia. Lisäksi etelässä on havaittu mm. kiuruja ja muutamia töyhtöhyyppiä. Suuressa osassa Pohjois-Savoakin helmikuinen maisema on muistuttanut lähinnä huhtikuista. Tiaiset laulelevat kevättä ja tikat rummuttavat. Voimakas etelätuuli on avittanut ensimmäisiä keväisiä muuttajia meidänkin korkeuksillemme. Sulapaikkoihin ympäri Savoa on jo saapunut muutamia laulujoutsenia. Harmaalokkeja on alkanut viime päivinä kertyä tutuille paikoilleen niin Kuopioon kuin Varkauteenkin sekä Leppävirralle, parvikokojen ollessa jo toisellakymmenellä. Merikotkia on voinut katsella tihenevään tahtiin, toki jotkin yksilöt ovat viihtyneet täällä yli leudon talven. Talven yli ovat kärvistelleet myös mm. muutamat sinisorsat.

Tarmo Huttunen – Mustakaularastas 27.02.2020, Pihlajaharju, Iisalmi

Suonenjoella viihtynyt ja kuvaajiakin viihdyttänyt pikku-uikku oli ainakin vielä 17.2. tavattu paikalla. Suurin harvinaisuus ja vetonaula on kuitenkin ollut mustakaularastas Iisalmen Pihlajaharjulla, jossa se on viettänyt koko tähänastisen helmikuun. Kyseisen lajin edustajat on havaittu tänä vuonna Iisalmen lisäksi myös Helsingissä sekä Inarissa, aiempina vuosina havaintojen ollessa vain muutamia valtakunnallisesti per vuosi.

Talvilintulaskentojen kevätkierros

Patrick Hublin – Isolepinkäinen 18.2.2020 Sammalniemi, Kuopio

Talvilintulaskentojen viimeinen kierros alkaa pe 21.2. ja päättyy su 8.3. Eriskummallinen talvi vaikuttaa todennäköisesti yksilömääriin sekä lajivalikoimaan, mutta kuinka paljon? Onko leuto talvi ollut siivekkäille erityisen armollinen, joko huhtikuulta tuoksuva keli tuo muuttajia tullessaan? Tulossa on mielenkiintoinen laskentakierros, muistathan laskea reittisi!

Uuden talvilaskentareitin voi perustaa vielä nytkin. Olisi tärkeää saada lisää uusia reittejä sekä herätellä vanhoja laskemattomiksi jääneitä. Ohjeet laskentaan sekä reitin perustamiseen:

Luomus: Talvilintulaskennat

Leuto tammikuu

Tammikuussa ennätysrunsaasti lajeja

Leuto talvi on saanut jäämään Suomeen tavallista enemmän lintulajeja, normaalin 130-160 sijaan tammikuun aikana havaittiin koko maassa 165 eri lajia.

Sulat vedet ovat houkutelleet erityisesti vesilintuja, joista Pohjois-Savossakin havaittiin mm. pikku-uikku Suonenjoella sekä kaakkuri Kuopiossa.

Lisäksi alkanut vuosi on tarjonnut Savossa muutakin herkkua, kuten tammikuun viimeisenä päivänä Iisalmessa havaitun ja ainakin muutaman päivän paikalla viihtyneen mustakaularastaan.

Tero Pelkonen – Pikku-uikku 13.1.2020 Suonenjoki

Rantakanoja

Yön hämärässä kuuluu rannan kasvillisuuden kätköistä kuin piiskan sivalluksia.
Umpeen kasvaneelta lahdelta kuuluu ääni, joka muistuttaa sian kiljuntaa.
Tässä artikkelissa esitellään äänin ja kuvin luhtahuitti, luhtakana, liejukana ja nokikana. Näistä kolme ensimmäistä voidaan lukea myös ns. yölaulajiksi.

Artikkelissa on kuvia ja ääninäytteitä. Liejukanan kuva on Kuikan kuvagalleriasta. Äänitteet ovat Xeno-Cantosta ja mukaan on otettu vain Suomessa tehtyjä äänitteitä.
Lajin kohdalla on tekstimuotoista äänen kuvailua, jossa lähteenä on käytetty kirjaa: Svensson ym. Lintuopas, Euroopan ja Välimeren alueen linnut

Luhtahuitti

“…huitt, huitt, huitt..”

Luhtakana

Sian kiljuntaa muistuttuva ….“gryiit groiit gru gru”
Voimaton tukahtunut..“oouuh”
Häirittynä, lyhyt, iskevä..“kipp”
Öiseen aikaan yksitoikkoisen hakkaavaa…“kypp kypp kyppkypp..” – sarjaa

Liejukana

Matti Hakkarainen – Liejukana 17.4.2021 Lapinlahti

Laaja valikoima Tunnusomaisin kiihkeä, lyhyt, kupliva tai kurluttava, laskeva: ...“kjorr” Toinen  ääni on terävä… “ki-ek” ja kolmiosainen, nopea, karhea …“krek-krek-krek”

Nokikana

Ilkka Markkanen – Nokikana 18.4.2019 Maaninka

Kuuluvin ääni yksitavuinen, särähtävä..“kök” tai “krök”
Usein kuulee myös metallisen terävän “..pits”– sivalluksen

Rätinää ja raksutusta ruovikossa

Nämä lajit viihtyvät samantapaisissa paikoissa: tyypillinen biotooppi on ruovikko tai muu kosteapohjainen kasvillisuus. Lajit ovat ruokokerttunen, rytikerttunen ja rastaskerttunen.

Artikkelissa on kuvia ja ääninäytteitä. Kuvat ovat Kuikan kuvagalleriasta. Äänitteet ovat Xeno-Cantosta ja mukaan on otettu vain Suomessa tehtyjä äänitteitä.

Lajin kohdalla on tekstimuotoista äänen kuvailua, jossa lähteenä on käytetty kirjaa: Svensson ym. Lintuopas, Euroopan ja Välimeren alueen linnut
Ulkonäköerot ovat pieniä: Niitä voi artikkelin kuvista tutkia.

Ruokokerttunen

Matti Hakkarainen – Ruokokerttunen 26.5.2019 Maaninka, Patalahti

Laulu koostuu kuuluvista pitkistä, vain heikosti muuntelevista särisevistä sarjoista, jotka silloin tällöin ryöpsähtävät nopeiksi trilleiksi ja vihellyssarjoiksi, sisältävät myös yksittäisiä matkintoja.
“zryzry-trett zryzryzry-trett zryzryzry psit trutrutru-pyrrrr-rrrrrrrurrrrrr vi-vi-vi lyly zetre zetre…”

Rytikerttunen

Ilkka Markkanen – Rytikerttunen 5.6.2012 Siilinjärvi Raasio

Laulu on jutustelevaa, rauhaisen rytmikkäästi etenevää, koostuu lähinnä rullaavista, karkeista 2-3 kertaa toistetuista äänistä sekä ajoittaisista matkinnoista ja vihellyksistä.
“trett trett trett tirri tirri try try tie tre tre vi-vy-vu tre tre try tirri tirri…”

Rastaskerttunen

Ilkka Markkanen- Rastaskerttunen; Lapinlahti; Sonnilansalmi 21.6.2016

Rakenteeltaan melko rytikerttusmaisessa laulussa toistuvat erilaiset karkeat äänet, mutta se on paljon voimakkaampaa, kuuluu kauas ja tunnetaan karkeista, raksuttavista äänistä sekä selvästä säerakenteesta, jossa toistuvat nasaalit korkeat äänet
tre trr karra-karra-karra krie-krie-krie trr-trr-kie-kie…”