marras 09 2019
Mikä sinusta on vuodenkierron sykähdyttävin hetki? Onko se keskikesän valoisat yöt? Onko syksyn ruska, talviyön revontulet, kevään ensimmäiset lämpimät auringonsäteet? Minulle hienoin hetki on aina ollut se, kun ensilumi sataa kasvoille. Se hetki, kun syksyn jäänteet peittyvät kimalteleviin kuurankukkiin, hentoon lumihuntuun. Kuihtuneet kasvit muuttuvat säkenöiviksi kruunuiksi, koivut lumipilviksi. Jo marraskuun alussa saapuivat likipitäin paukkupakkaset, yhdessä …
syys 12 2019
Niin pyörähtää vuodenkierto uuden askeleen kohti loppuaan. Kaikki kielii syksyn varovaisesta lähestymisestä. Kuinka hyvältä se tuntuukaan! En kaipaa ikuista kesää, kaipaan vuodenaikojen soljuvaa virtaa. Iltaisin punertavaa taivaanrantaa hallitsee syvänkeltaisena hehkuva kuu. Mustuvan yön kynnys paljastaa linnunradan huikaisevan kaaren, saaden katsojansa nauttimaan murheidensa mitättömyydestä. Kylminä aamuina usva hehkuu nousevan auringon ensisäteiden valossa, peilityynen lahden levätessä valkoisena …
elo 03 2019
Tänä kesänä olen huiputtanut Käärmelahden harjut ja hiekkamontut lähes päivittäin. Voisi kuvitella, että saman polun kiertäminen muuttuisi kuivaksi pakkopullaksi nopeastikin, mutta yllättäen näin ei käynytkään. Kärsimätön sielu löysikin levon siitä, kuinka tutut askelmat antavat ajatuksille mahdollisuuden lähteä vaeltamaan ja jokainen lenkki on ollut henkinen taival milloin minnekin. Lisäksi luonto muuttuu ja on aina erilainen, jokikinen …
huhti 03 2019
Maaliskuun viimeinen päivä aukaisee silmänsä. Hanget säkenöivät kirkkaina ja sinitaivas kelluu tyynessä aamussa. Kellojen siirto sekoittaa pään ja päivä näyttää olevan jo puolessa, kun nautimme vasta aamupalaa. Mutta ei hätää, onneksi linnut eivät siirrä kellojaan. Eli ei kiirettä… Tyyni aamu motivoi nostamaan pyörät talviteloilta ja virittämään ne kesäkuntoon. Reppuihin sujahtavat jalusta, kaukoputki, kamera ja eväät, …
maalis 07 2019
Parturoitujen talousmänniköiden luona asuva kaipaa vähän väliä pääsyä kunnon metsään. Sellaiseen, jossa puut pääsevät vapaasti vanhenemaan; sellaiseen, jossa kuoleman annetaan synnyttää uutta elämää omalla ikiaikaisella syklillään. Lapsuuden ja nuoruuden Kuopiossa asuneena, tunnen aika ajoin kaipuuta Puijon ja Neulaniemen tuttuakin tutumpiin, jo elämää nähneisiin metsiin. Maaliskuun alussa lähdimmekin äitini kanssa jälleen yhdelle aamulenkille Puijon etelärinteen jykeviin …
