tammi 01 2000

Älänne

Älänteen rantojensuojelualue sijaitsee Rautavaaran ja Varpaisjärven rajamailla. Se ympäröi noin 10 km pitkän ja 2-3 km leveän Älänteen ja Tiilikanselän vesialtaat. Alueen metsät ovat pääosin hakattuja, vain rippeitä vanhaa metsää on jäljellä. Järvialueen rannat ovat kuitenkin säilyneet lähes rakentamattomina, joten seudulla on erämainen leima, jonka ainakin vesillä liikkuja voi kokea.

Älänteen kaakkoiskulmalla sijaitseva Suurisuo ja Tiilikanselän eteläpuolinen Multasuo (Varpaisjärven kunnan puolta) tarjoavat mahdollisuuden suoretkeilyyn.

Alueen linnustoon kuuluvat mm. kuikka, laulujoutsen, pikkukuovi, kapustarinta ja kalasääski. Loppukeväällä selillä on lepäillyt myös arktisia muuttolintuja kuten alleja. Parhaiten seudun luonto avautuu kanootti- tai veneretkellä. Myös Tiilikanjoen varsi järvialtaan eteläpuolella kuuluu noin 5 km:n matkalta suojeluohjelmaa

tammi 01 2000

Puutossalmi

Puutossalmi sijaitsee Keski-Kallaveden eteläpäässä Hiltulanlahdesta Vehmersalmelle menevän tien varressa lossin lähtöpaikalla. Paras paikka tarkkailla arktisten lintujen muuttoa on Kuopion puoleisella aallonmurtajalla, josta näkee sekä pohjoiseen Puutosselälle että etelään Sotkanselälle.
Auton voi jättää kioskin luona olevalle parkkipaikalle tai lossin laiturin lähelle huomioiden kuitenkin paikalla olevan pysäköintikiellon.

Lintuja voi tarkkailla molemmilta länsirannan aallonmurtajilta, mutta pohjoisen puoleiselta paremmin.

Muuttoaikoina, erityisesti syksyllä, Puutossalmen ohittavat mm. kuikat, kaakkurit, sepelhanhet, valkoposkihanhet, allit, mustalinnut, lapasotkat, pilkkasiivet, uivelot, jouhisorsat, haapanat, merikihut, lokit, merikotkat ja joskus harvoin pikkukajavat. Paikalta voi nähdä myös pikkulintujen vaellusta, esim. urpiaisia, vihervarpusia ja tiaisia.

Kuopio; Puutossalmi 28.3.2016 ; Kuva: Aarne Hagman
Kuopio; Puutossalmi 9.3.2015; Kuva: Aarne Hagman
Puutossalmi 18.9.2019; Kuva: Aarne Hagman
Puutossalmi; Kuikkia 1.9.2014; Kuva Ilkka Markkanen
Valkoposki-muuttoa Puutossalmella 30.9.2014; Kuva: Ilkka Markkanen
Sepelhanhiparvi; Kuopio; Puutossalmi 21.9.2017; Kuva: Aarne Hagman

tammi 01 2000

Ruokosjärvi ja Rahanen

Lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Ruokosjärvi sijaitsee Lapinlahden ja Nilsiän rajalla Reittiöllä. Järvelle pääsee kääntymällä Nilsiä-Varpaisjärvi-tieltä (577) Reittiöltä Jouhilahdentielle, mistä matkaa Ruokosjärvelle matkaa on neljä kilometriä. Lintuja pääsee parhaiten katselemaan Nilsiän puoleiselta rannalta, mutta se ei ole helppoa ranta-asutuksen ja pusikoiden vuoksi, vaikka rantaan muutamia teitä viekin. Ranta-asutuksen vuoksi tulee noudattaa erityistä huomaavaisuutta.

Rahanen puolestaan on noin kilometri Ruokosjärvestä etelään. Myös Rahaselle katselu on vaikeaa ranta-asutuksen ja ryteikköisyyden takia, mutta varsinkin keväällä varhaisimpia sula-alueita voi yrittää nähdä Reittiönharjun pysähdyspaikalta Nilsiäntieltä puoli kilometriä Reittiöltä pohjoiseenpäin. Järvillä käydessä kannattaa matkalla tutustua myös Reittiön peltojen lintuihin.

Ruokosjärven alueen pesimälinnustoon ovat ainakin aikaisemmin kuuluneet kaikki perusvesilintumme heinätavia ja punasotkaa myöten, sekä mm. nuolihaukka, nokikana, pikkulokki, naurulokki, kalatiira ja pikkutikka. Pesimäaikaan on tavattu myös luhtakana, luhtahuitti, kaulushaikara ja ruisrääkkä sekä keväällä vesipääsky, punajalkaviklo, mustaviklo ja pikkusieppo. Eniten lintuja näkee huhti-toukokuussa. Muutamina talvina Ruokosen pohjoispäässä olevan Ruokosjoen suulla on tavattu koskikaroja.

tammi 01 2000

Hangassuo

Varpaisjärven taajamasta Nilsiään menevän tien 577 varrelle jää Hangassuon suoalue. Suolle näkee suoraan tieltä, koska tie kulkee sen pohjoispään halki.

Hangassuolla pesivät mm. tavi, laulujoutsen, liro, valkoviklo, naurulokki, pikkulokki, kalalokki, kalatiira, kuovi, kurki, metso, pohjansirkku, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Näkyvimpiä lintuja ovat viime vuosina olleet suolammella pesivät nauru- ja pikkulokit, jotka erottuvat helposti suon halkaisevalle tielle saakka. Myös suokukko on tavattu pesimäaikaan.

tammi 01 2000

Nurmeslahti

Rautavaaralla sijaitseva Nurmeslahti soveltuu hyvin keväisen linturetken kohteeksi sellaisille retkeilijöille, jotka haluavat lintujen lisäksi perhtyä myös paikalliseen maatalouskulttuuriin. Alueelle on rakennettu patikointireitti, jonka varrella on erilaisia opasteita alueen luontoon liittyen.
Reitin varrella on myös lintujentarkkailutorni.

Tähän lintukohteeseen tutustuessa kannattaa ottaa yhteyttä Kestitupa Wanhaan Roinilaan, sillä tämä patikointireitti sijaitsee tämän maatilamatkailuyrittäjän mailla ja parkkeeraus tapahtuu heidän pihaansa. Puhelinnumero Kestitupa Wanhaan Roinilaan on 050 527 4801. Tämä lintukohde on uusi, joten alueen linnusto tunnetaan huonosti. Alueella pesii ainakin pikkutikka ja alueen eteläosassa sijaitsevalla kosteikkoalueella on kuultu muun muassa luhtahuitti ja kaulushaikara.