Riikinneva

Riikinnevan kaatopaikka sijaitsee Varkauden rajalla Leppävirran puolella. Riikinnevantielle pääsee Varkaudentieltä, jolle on opastus viitostieltä Varkaudesta ja Sorsakosken eteläpuolelta Leppävirralta. Kaatopaikan yllä leijuvia lokkeja ja varislintuja sekä latvuksiin aamuisin kokoontuvia teeriä ja pyitä voi tähyillä ympäröiviltä kukkuloilta, mutta aitiopaikalle pääsee vaivattomimmin tuomalla jätekuorman mukanaan.

Riikinneva on parhaimmillaan kevättalvella, jolloin voi kuulla huuhkajan, viirupöllön, helmipöllön tai varpuspöllön huutoa. Kevätmuuton aikaan jätekasoilla käy mm. aikaisia kiuruja, kottaraisia ja hemppoja, jotka puolestaan vetävät alueelle haukkoja. Kaatopaikalla on tikkoja, korppeja ja lapinharakoita houkuttavia keloja. Onnekas voi nähdä kaakkurin viilettävän pesälammelleen. Hyvinä pihlajanmarjasyksyinä taimikoilla ruokailee taviokuurnia.

Pumpulikirkko, Joutenus ja Luokkikangas

Kuikan kuvagalleria; Tero Pelkonen – Pumpulikirkon luonnonsuojelualue 2.6.2019
Tero Pelkonen – Pumpulikirkon Luonnonsuojelualue, Rautavaara 27.5.2020

Pumpulikirkon ja Joutenuksen lammen sekä Luokkikankaan aarniometsät sijaitsevat Tiilikan kansallispuiston kaakkoispuolella metsäautotieverkoston varsilla.

Pumpulikirkko (kallioinen puronotko, “luola”) on merkitty GT-karttaan ja sinne vie Moisionmäen pohjoispuolella olevalta parkkipaikalta polku.

Joutenuksen aarniometsä sijaitsee Pumpulikirkosta pari kilometriä koilliseen pituuspiirin 28°30′ kohdalla, Hiirenjärveen laskevan lammen rantamilla. Alue on metsäteiden halkoma.

Luokkikangas on Joutenuksen kaakkoispuolella noin kahden kilometrin päässä, GT:llä sanan “Särkimäki” m-kirjaimen alla. Luokkikangas erottuu maisemasta laajojen hakkuu- ja taimikkoalojen keskeltä erittäin selvästi.

Alueen linnustoon kuuluvat mm. idänuunilintu, peukaloinen, pikkusieppo, pohjantikka, kuukkeli, pohjansirkku sekä sinipyrstö.

Lisäopastusta kohteille saa alueen eteläpuolella, Ylä-Keyritty-järven rannalla sijaitsevalta Metsäkartanolta.

Älänne

Älänteen rantojensuojelualue sijaitsee Rautavaaran ja Varpaisjärven rajamailla. Se ympäröi noin 10 km pitkän ja 2-3 km leveän Älänteen ja Tiilikanselän vesialtaat. Alueen metsät ovat pääosin hakattuja, vain rippeitä vanhaa metsää on jäljellä. Järvialueen rannat ovat kuitenkin säilyneet lähes rakentamattomina, joten seudulla on erämainen leima, jonka ainakin vesillä liikkuja voi kokea.

Älänteen kaakkoiskulmalla sijaitseva Suurisuo ja Tiilikanselän eteläpuolinen Multasuo (Varpaisjärven kunnan puolta) tarjoavat mahdollisuuden suoretkeilyyn.

Alueen linnustoon kuuluvat mm. kuikka, laulujoutsen, pikkukuovi, kapustarinta ja kalasääski. Loppukeväällä selillä on lepäillyt myös arktisia muuttolintuja kuten alleja. Parhaiten seudun luonto avautuu kanootti- tai veneretkellä. Myös Tiilikanjoen varsi järvialtaan eteläpuolella kuuluu noin 5 km:n matkalta suojeluohjelmaa

Puutossalmi

Puutossalmi sijaitsee Keski-Kallaveden eteläpäässä Hiltulanlahdesta Vehmersalmelle menevän tien varressa lossin lähtöpaikalla. Paras paikka tarkkailla arktisten lintujen muuttoa on Kuopion puoleisella aallonmurtajalla, josta näkee sekä pohjoiseen Puutosselälle että etelään Sotkanselälle.
Auton voi jättää kioskin luona olevalle parkkipaikalle tai lossin laiturin lähelle huomioiden kuitenkin paikalla olevan pysäköintikiellon.

Lintuja voi tarkkailla molemmilta länsirannan aallonmurtajilta, mutta pohjoisen puoleiselta paremmin.

Muuttoaikoina, erityisesti syksyllä, Puutossalmen ohittavat mm. kuikat, kaakkurit, sepelhanhet, valkoposkihanhet, allit, mustalinnut, lapasotkat, pilkkasiivet, uivelot, jouhisorsat, haapanat, merikihut, lokit, merikotkat ja joskus harvoin pikkukajavat. Paikalta voi nähdä myös pikkulintujen vaellusta, esim. urpiaisia, vihervarpusia ja tiaisia.

Kuopio; Puutossalmi 28.3.2016 ; Kuva: Aarne Hagman
Kuopio; Puutossalmi 9.3.2015; Kuva: Aarne Hagman
Puutossalmi 18.9.2019; Kuva: Aarne Hagman
Puutossalmi; Kuikkia 1.9.2014; Kuva Ilkka Markkanen
Valkoposki-muuttoa Puutossalmella 30.9.2014; Kuva: Ilkka Markkanen
Sepelhanhiparvi; Kuopio; Puutossalmi 21.9.2017; Kuva: Aarne Hagman

Ruokosjärvi ja Rahanen

Lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Ruokosjärvi sijaitsee Lapinlahden ja Nilsiän rajalla Reittiöllä. Järvelle pääsee kääntymällä Nilsiä-Varpaisjärvi-tieltä (577) Reittiöltä Jouhilahdentielle, mistä matkaa Ruokosjärvelle matkaa on neljä kilometriä. Lintuja pääsee parhaiten katselemaan Nilsiän puoleiselta rannalta, mutta se ei ole helppoa ranta-asutuksen ja pusikoiden vuoksi, vaikka rantaan muutamia teitä viekin. Ranta-asutuksen vuoksi tulee noudattaa erityistä huomaavaisuutta.

Rahanen puolestaan on noin kilometri Ruokosjärvestä etelään. Myös Rahaselle katselu on vaikeaa ranta-asutuksen ja ryteikköisyyden takia, mutta varsinkin keväällä varhaisimpia sula-alueita voi yrittää nähdä Reittiönharjun pysähdyspaikalta Nilsiäntieltä puoli kilometriä Reittiöltä pohjoiseenpäin. Järvillä käydessä kannattaa matkalla tutustua myös Reittiön peltojen lintuihin.

Ruokosjärven alueen pesimälinnustoon ovat ainakin aikaisemmin kuuluneet kaikki perusvesilintumme heinätavia ja punasotkaa myöten, sekä mm. nuolihaukka, nokikana, pikkulokki, naurulokki, kalatiira ja pikkutikka. Pesimäaikaan on tavattu myös luhtakana, luhtahuitti, kaulushaikara ja ruisrääkkä sekä keväällä vesipääsky, punajalkaviklo, mustaviklo ja pikkusieppo. Eniten lintuja näkee huhti-toukokuussa. Muutamina talvina Ruokosen pohjoispäässä olevan Ruokosjoen suulla on tavattu koskikaroja.