tammi 01 2000
Iso Hautausmaa on etenkin syksyllä ja talvella hyvä retkikohde, jonka isoissa puissa ja ruokinnoilla viihtyvät kuusitiaiset, hippiäiset, puukiipijät ja vaeltavat pähkinähakit ja nakkelit.
Hautausmaan parkkipaikalle pääsee Puijonkadun puolelta.
Toinen parkkipaikka on siunauskappelilla.
tammi 01 2000
Lastukoskella lintuja voi tarkkailla joko Lastukosken siltojen läheisyydessä (Kuopiosta päin tultaessa käännytään oikealle kalastuspaikalle hieman ennen siltaa) tai uimarannalta linkin osoittamasta paikasta.
Lastukosken alavirta aukeaa varhain keväällä ja kerää vesilintuja levähtämään läheisiin lahtiin. Linnut eivät viivy pitkään, sillä vesistö on karu. Joka kevät täällä nähdään musta- ja härkälintuja, kuikkia, uiveloita ja silkkiuikkuja. Paikalla viivähtää keväisin myös mukavasti lokkeja, joiden seassa on nähty muun muassa merilokki.
Syksyllä sulassa on viivyttelijöinä lokkien lisäksi mustalintuja ja alleja. Kovin havainto oli syksyltä 2007, jolloin vastarannan kala-altaiden luona pistäytyi pikkuruokki.
tammi 01 2000
Eitikansuon ja Ristikkosuon soidensuojelualueet sijaitsevat Eitikansaloksi kutsutulla syrjäisellä alueella Nilsiän kirkonkylän luoteispuolella, lähellä Iso-Pajusen ja Eitikan järviä. Soiden välissä on myös suojeltu Hirvisaaren vanha metsä, jonka halki kulkee metsäautotie. Kolmas suojeltu suoalue on Iso-Pajusen pohjoisrannalla. Nämä ovatkin Eitikansalon ainoat ojituksilta säästyneet alueet.
Eitikansuolle pääsee helpoiten sen itäreunaan päättyvältä metsäautotieltä. Hirvisaareen ja siitä myös molemmille soille pääsee myös Iso-Pajusen länsipuolella kulkevaa pientä metsäautotietä. Iso-Pajusen rantasuolle löytäminen sen sijaan vaatii suunnistamista ja suo-ojien yli loikkimista.
Alueen pesimälinnustoon kuuluvat mm. kuikka, laulujoutsen, kurki, kapustarinta, pikkukuovi, liro, metso, riekko, tuulihaukka, kalasääski, palokärki, tervapääsky ja pohjansirkku. Lisäksi alueella voi törmätä harvemmin myös mm. metsähanheen, pohjantikkaan, suopöllöön tai kuukkeliin.
tammi 01 2000
Pöksänlampi on oikeasti rehevöitynyt Humalaselän lahti Kuopion Sotkanniemellä lähellä Leppävirran rajaa. Pöksänlammelle pääsee havainnoimaan helposti: viitostieltä Leppävirran rajan tuntumasta kääntyy itään Sotkanniemelle hiekkatie, joka vie suoraan kohteen pohjoisrannalle. Paras kohta havainnoimiseen on tien varren peltoaukea Peltola-nimisen talon läheltä.
Lahden lajisto on parhaimmillaan keväällä huhti-kesäkuussa. Pöksänlammella voit tavata mm. vesilintuja, kahlaajia, kaulushaikaran, ruskosuohaukan, kalasääsken, nokikanan ja joitakin yölaulajia. Harvinaisin havaittu laji on amerikanhaapana.
tammi 01 2000
Sotkanniemi on Pöksänlammen lähellä Sotkanselälle pistävä niemi. Noin 1 km ennen niemen kärkeä kääntyy sinne menevältä tieltä Telkonniemen tie vasemmalle. Niemen kärjessä olevasta kylän virkistysrannasta,“Sotkanhelmestä” on hyvä näkyvyys Sotkanselälle.
Niemestä voi nähdä arktisia muuttajia (ks. Puutossalmi) . Sotkanniemen rannoille ei juuri muualta pääse kesämökkitonttien ja muunkin asutuksen takia. Niemeen vievän tien varressa kannattaa pysähtyä kuuntelemaan kesäaamun konserttia, jossa voi esiintyä vaikkapa kultarinta.
Torkkelintietä pitkin pääsee katsastamaan pellot ja niityt, joilla muuttoaikana on varsin mukavasti lintuja. Kesäöinä saattaa pensaikoissa olla äänessä useitakin yölaulajia.
Pihlaiselta tulevan tien varressa on rehevöitynyt Kotkatlahti, jossa pesii useita silkkiuikkuja. Keväisin rannoilla piipahtaa kahlaajia ja kesän mittaan kaislikkoon kerääntyy vesilintuja.
