Kevätön on Siilinjärven kirkonkylän luoteispuolella sijaitseva, lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva lintujärvi, jonka linnusto on lajistollisesti köyhtynyt vuosikymmenten saatossa. Parhaimmillaan järvi on touko- ja kesäkuussa, jolloin järvellä tapaa seudun perusvesilintuja. Lajistoon kuuluvat myös ruskosuohaukka, kaulushaikara ja laulujoutsen.

Linnustollisesti mielenkiintoisimpia osia ovat itärannan ruoikkovaltaiset lahdet (Taivallahti, Likolahti, Pikonlampi ja Juurikkalahti) ja itärannan Pirttilahtea ympäröivät peltoalue, jonka Aappolantien varrelle syntyy keväisin nopeasti kuivuva tulva-alue, jonne voi kerääntyä jonkin verran vesilintuja, hanhia ja kahlaajia.

Järven itäosassa työntyvällä Panninniemellä on satakielelle ja viitakerttuselle sopivia pensaikkoalueita.

Kullekin kohteelle pääsee vt:ltä 5 kääntyviä kyläteitä pitkin, joskin kohteiden läheisyyteen pääseminen on paikoin hankalaa peltojen ja asutuksen takia. Järvellä ja ranta-alueilla tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. harmaasorsa, mustapyrstökuiri, rytikerttunen, sepeltasku ja kultasirkku.

• Aappolantie: Google Maps

Apaja-Kumpunen on Siilinjärven kirkonkylän lounaispuolella sijaitseva, peltoalueiden ympäröimä lampi, jonka rantoja verhoavat pääosin sara- ja pajupensaikkovyöhykkeet.

Lammen kelluslehtikasvillisuuden valtaamalle avovesialueelle kerääntyy varsinkin syksyisin sorsalintuja, sotkia, uiveloita ja joutsenia. Lampi on rauhoitettu metsästykseltä. Keväisin lammella levähtää jonkin verran muuttavia vesilintuja ja ympäröivät peltoalueet houkuttelevat puoleensa mm. kapustarintaparvia.
Pesimälajistoon kuuluvat tavallisimmat puolisukeltajasorsat, tukkasotka ja kahlaajat. Alueella tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. pikku-uikku ja keräkurmitsa.

Lammen lintuja voi havainnoida etelärannan koivikkoniemekkeeltä (Viitonen-tieltä käännytään Kasurilassa Räimäntielle ja edelleen 1,5 km:n päästä käännytään länteen Hussolantielle, jolta lampi näkyy moottoritien alituksen jälkeen oikealla; niemekkeelle pääsee peltojen ylitse ojanpientareita pitkin). Lampi näkyy myös itäpuolen kumpareelta (moottoritien Kasurilan rampin länsipäästä käännytään etelään Ramppitielle, jonka päästä kävellen moottoritien kuvetta ja pellon/metsän reunaa pitkin moottoritien ali tulevalle peltotielle, jota pitkin pääsee kumpareelle).

Pelloilla liikutaan vain pientareilla tai peltoteillä.

• Hussolantie: Google Maps

Järvi sijaitsee Monnin kylän peltoaukeiden keskellä.
Rehevöityneen järven rantoja reunustavat saraikot ja pajupensaikot sekä kapeassa itäpäässä järviruokokasvustot.
Järvi on metsästyskieltoaluetta ja syksyisin järvelle kerääntyy vesilintuja. Alueella pesii nauru- ja kalalokkeja sekä perusvesilintuja. Rannoilta voi kuulla luhtahuitteja ja ruisrääkkiä.

Järvelle näkee parhaiten länsipäästä, Väänälänrannantieltä kääntyvältä Monninrannantieltä, jota pitkin ajamalla pääsee lopulta aivan järven rantaan. Pelto- ja pusikkoalueiden laulajia kannattaa kuunnella myös kylän läpi kulkevan Väänälänrannantien varrelta.

• Monninrannantie: Google Maps

Rehevä, pääosin saraikkorantainen lintujärvi kunnan luoteisosassa Hökösen kylän itäosassa.

Alueella pesii seudun perusvesilintuja sekä vähäisiä määriä nauru- ja pikkulokkeja. Järvellä tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. jalohaikara (talvella!), rastaskerttunen ja harmaasorsa.
Lähipelloilta on kuultu sarvipöllöjä, ruisrääkkiä ja pensassirkkalintuja.

Järvellä on retkeilty muuttoaikoina toistaiseksi vähän.

Järven vesialueet näkee lähes kokonaisuudessaan eteläpään uimarannalta (käännytään vt:ltä 5 Pöljän kyläkaupan kohdalla länteen Luvelahdentielle ja vajaan 1,5 km:n jälkeen oikealle Hökösentielle, jota ajetaan 2,2 km, jolloin pellonreunassa oikealle rantaan kääntyy kapea pikkutie; paikalle pääsee myös Maaningan suunnasta Keskimmäisentietä ja Hökösentietä pitkin).

Toinen hyvä paikka on NW- rannalla

• Hökösenjärvi: Google Maps