Naturaan kuuluvat Ventojoen vanhat metsät sijaitsevat kunnan koillisosassa Löytänän järven luoteispuolella. Löytänän länsipuolitse kulkeva metsäautotie sivuaa metsäalueen reunaa. Tie ylittää Löytänästä laskevan Ventojoen, jonka molemmin puolin metsät ovat.
Alueen pesimälinnustoon kuuluvat ainakin töyhtötiainen, käpytikka, pohjantikka, palokärki, peukaloinen, korppi , hiirihaukka ja kanahaukka.
tammi 01 2000
Ventojoen metsät
tammi 01 2000
Nerkoon kanava
Nerkoon kanava on Nerkoonniementien varrella Lapinlahden taajaman rajalta noin 5 km luoteeseen. Kanavan molemmista päistä voi havaita monipuolista järvilinnustoa ja muuttoa. Kanavan alajuoksun puoleinen pää sulaa varhain keväällä.
tammi 01 2000
Jylängin kuivio
Kunnan itäosassa lähellä Maaningan rajaa on pienialainen Jylängin järvikuivio, jolla on jonkin verran lintuja sekä keväällä että alkukesästä. Löytynjärven alapuolella on Jylängin kylä, jonka länsipuolella on GT-kartalla pieni vesialue. Lammikon eteläpuolelle tulee kaksihaarainen tie, jolta voi kävellä rantaan, samoin kuin vesialueen luoteispuoleiselta tieltä.
Järvellä ja sen läheisyydessä pesii laulujoutsen, kurki, nauru- ja pikkulokki. Järvellä voi nähdä myös metsäalueella pesivän viirupöllön ja kalasääksen.
tammi 01 2000
Sulkavan lintutorni ja Lehtosalmentien pellot
Sulkava on rehevä ja paljolti umpeutunut lintuvesi Iisalmen ja Lapinlahden rajalla Nerkoonniemellä. Lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvaa järveä kunnostettiin 2011-2012 ja sinne rakennettiin lintutorni, joka otettiin käyttöön 2013. Tornille johtavat pitkospuut parkkipaikalta, joka on sillan jälkeen vasemmalla.
Sulkavan tornin P-paikalla on evästelypaikkana pöytä ja penkit.
Sulkavalla on keväällä 2021 ollut monta päivää liejukana.
Avarassa risteyksessä Sonnilassa voi staijata ja nähdä esim. keväisin kapustarintoja, peltolajistoa kuten kottaraisia ja saalistavia suohaukkoja ja tuulihaukkoja. Läheisissä taloissa suhtaudutaan myönteisesti lintujen katselijoihin.
tammi 01 2000
Pieni Petäjäjärvi
Pieni Petäjäjärvi sijaitsee kirkonkylän eteläpuolella Petäjäjärvestä lähtevän Petäjäjoen varrella. Järvelle pääsee 77 tieltä Petäjäjärven suuntaan n.5 km päässä olevaa kosken rantaa pitkin. Alueella on vaikea liikkua pensastoisten rantojen vuoksi. Järvellä kannattaakin käydä aikaisin keväällä suksien kanssa. Järvellä on sulaa vuoden ympäri, joten Pielaveden ensimmäiset muuttavat vesilinnut ja joutsenet löytyvät usein tältä järveltä.
Läheisillä pelloilla näkee kahlaajia sekä saalistavan tuulihaukan ja sarvipöllön.
Laita havaintosi Tiiraan!
Tutustu ja osallistu!
