Iso-Ahmon ja Pikku-Ahmon järvet sijaitsevat Peltosalmen kohdalla valtatie 5:n itäpuolella.Iso-Ahmoa voi havainnoida kiertelemällä järven etelärantaa jalkaisin tai kurkistamalla järvelle viitostieltä. Hyvä paikka on järven pohjoispäässä oleva veneranta, josta näkee suurimman osan järvestä. Myös eteläpään laavu on erinomainen tarkkailupaikka. Kulkuvälinen jätetään tienvarteen, ladon kohtaan ja sitten vain kävellään pellon poikki laavulle.

Pikku-Ahmon näkee kohtuullisesti Honkakoskelle menevän paikallistien (5824) kumpuilevan alkutaipaleen mäkipaikoilta. Parhaimmillaan kohteet ovat huhtikuusta kesäkuun puoliväliin.
Eniten lintuja on Ison-Ahmon etelä- ja kaakkoisosissa. Alueella pesivät mm. laulujoutsen, heinätavi, lapasorsa, punasotka, ruskosuohaukka ja nokikana. Muuttoaikaan levähtävänä tavattaan mm. suokukkoja ja mustavikloja. Syksyllä Iso-Ahmolla levähtävät pohjoisesta muuttavat vesilinnut, kuten lapasotka, alli, mustalintu ja pilkkasiipi.

• Iso-Ahmo, pohjoinen
• Iso-Ahmo, laavu
• Iso-Ahmo, Kotaniemi (golfkenttä)
• Pikku-Ahmo

Porovedellä olevat Kihlovirta ja Vedenpäänlahti näkyvät hyvin virran ylittävältä sillalta. Vedenpäänlahdella olevaan venerantaan tulee pikkutie Poroveden pohjoisrantaa kulkevalta paikallistieltä. Sieltä ja viereiseltä pellolta on keväisin hyvät näkymät lahdelle.

Säyneenluhtaa, joka sijaitsee Kihlovirran Haapajärven puolella, on helppo havainnoida katselulavalta.
Kihlovirran sulassa levähtää keväällä paljon vesilintuja. Yli 100 laulujoutsenen kerääntymät eivät ole harvinaisuuksia.
Alueen pesimälajistoon kuuluvat mm. pikkulokki, laulujoutsen, kaulushaikara, ruskosuohaukka ja nuolihaukka. Syksyisin virran alajuoksulla voi tavata mustalinnun ja pilkkasiiven.

• Säyneenluhta: Google Maps
• Kihlovirta, katselulava: Google Maps
• Kihlovirta, silta: Google Maps
• Vedenpäänlahti: Google Maps

Vesistöt muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja ovat hyvin rehevöityneitä.
Keskimmäisellä on (huonokuntoinen) lintutorni ja sen löytää seuraavan ohjeen mukaan: Iisalmen pohjoispuolella valtatien nro 27 (Kiuruvedelle ja Kalajoelle) erottua Ouluun ja Vieremälle vievästä tiestä nro 88 käännytään noin 1,7 km:n päästä vasemmalle (etelään) metsäautotielle (viitta lintutorni 0,9 km). Auton voi jättää tienvarteen ja jatkaa polkua lintutornille. Torni on Keskimmäisen järven länsirannalla ja siitä näkee järven lähes kokonaan sekä osan myös pohjoispuolisesta Tismiöstä.

Ylemmäiselle on kuljettava eri reittiä Ylivieskan radan eteläpuolelta. Paikoin alueelle levinnyt asutus vaikeuttaa liikkumista.
Järvet ovat parhaimmillaan keväällä ja alkukesällä, huhtikuusta kesäkuun puoliväliin. Muutolla levähtäviä vesilintuja ja kahlaajia mm. laulujoutsen, heinätavi, lapasorsa, nokikana, jouhisorsa, uivelo, musta- ja punajalkaviklo, suokukko. Pesimäaikaan Keskimmäinen on vähävetinen. Pesivinä esiintyvät mm. laulujoutsen, silkkiuikku, tukkasotka ja kurki.

• Ylemmäinen: Google Maps
• Keskimmäinen, torni: Google Maps
• Tismiö: Google Maps

 Muita lintupaikkoja Iisalmessa ovat mm. talven auki pysyvät Nerohvirta ja Runnin Saarikoski, keskustan ja sen lähiympäristön aikaisin jäistä vapautuvat virrat.

• Saarikoski, Runni: Google Maps
• Nerohvirta: Google Maps