Postinjakaja Tuomo Hiltunen koki Leppävirralla melkoisen yllätyksen, kun Nikkilänmäen museotiellä käveli vastaan erikoisen näköinen tunnistamaton lintu. Hän lähetti siitä kuvan ja videon lintuharrastaja Immosen Timolle, joka oitis tunnisti lajin avosetiksi. Havainnosta laitettiin tietoa eteenpäin ja linnun ehti nähdä 7 harrastajaa. Lintu lähti lentoon ja katosi koiranulkoiluttajan mentyä liian lähelle. Lintua etsittiin vielä seuraavanakin päivänä lähialueilta, mutta sitä ei enää löydetty. Avosetti on 329. havaittu lintulaji Pohjois-Savossa.
Avosetti pesii yleisesti Euroopassa. Suomea lähinnä niitä pesii Virossa. Suomessa tavataan vuosittain noin 50-100 yksilöä. Se on kerran pesinyt Suomessa. Avosetti on ollut yksi odotetuimpia lajeja Pohjois-Savon lajilistaan. Toki sen tapaaminen hiekkatiellä oli verrattain yllättävää.
Ensihavainnon ilmoittajan nopeudesta johtuen, linnun ehti myös onneksi näkemään muutama lintuharrastajakin.
Pielaveden Karhukankaan sorakuopalta löysi Antti Myöhänen Suomessa harvinaisen hanhikorppikotkan. Havainto tehtiin heinäkuun alussa ja varmistus saatiin paikalla kuvattujen kuvien ja videon avulla. Havainto tuli tietoon myöhemmin, joten linnun liikkeistä ei saatu tarkempaa tietoa. Tänä vuonna hanhikorppikotka havaittiin Suomessa kesäkuun alkupuolella Pieksämäellä, josta on noin 100 km linnuntietä Pielaveden havaintopaikkaan. Hanhikorppikotka on 328. laji Pohjois-Savossa.
Hanhikorppikotka esiintyy Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasissa. Suomessa se on harvinainen ja havaintoja on tehty noin 20 yksilöstä. Se on suurikokoinen lintu, jonka siipiväli on yli kaksi metriä. Korppikotkat syövät kuolleita eläimiä ja liikkuvat hyvin laajalla alueella. Havainnon tekijän lisäksi kukaan muu ei onnistunut näkemään lintua.
Tämäkin on erittäin hyvä osoitus lintujen yllätyksellisyydestä. Koskaan ei voi tietää, mitä kiikariin osuu.
Minnan tarina on kerrottu satellittiseurannan alla.
Google Maps
Kartassa ei näy kaikkia kotkan liikkeitä, vaan illalla päivitetty yöpymispaikka ja suora reitti paikkojen välillä. Isompien paikkamerkkien kohdalla se on ollut pitempään. Tällöin sen silloinen tarkka paikka ei ole tarkoituksella kyseisessä kohdassa vaan vain sen seudulla. Tämä paikkamerkki siirtyy oikeaan paikkaan sitten, kun Minna on lentänyt paikalta muualle. Paikkaa laajemmat alueet on merkitty karttaan monikulmioina: Niiden sisässä ei ole päivittäisiä paikkamerkkejä.
Klikkaa karttaa suuremmaksi oikean yläkulman neliöstä. Sitä voi zomata ja liikutella. Kartan viereen, sen vasemmasta yläkulmasta tulevat tiedot eri päivistä. Näet päivämäärän ja mahdollisen kommentin myös niin, että klikkaat kartan paikanmerkkiä.
Näet Minnan eri aikoina, kun laitat päälle/pois vain jonkin ajankohdan karttatasot tai – tason. Ne ovat vasemmalla valikossa aikajärjestyksessä. Upotetussa kartassa ovat näkyvissä vain viimeisimmät karttatasot.
11.8.2020 huomasi paikallinen asukas Kasimir Nykter Kuopion Julkulan venesatamassa oudosti käyttäytyvän merikotkan. SEY:n vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Minna Pellinen pyydysti linnun ja vei sen Siilinjärvelle lintuhoitolaansa. Lintu oli huonokuntoinen ja sen alanokasta roikkui uistin, peruke ja 60 cm siimaa, jotka olivat vahingoittaneet alanokan pehmytosaa sekä kieltä. Seuraavana päivänä kotka tutkittiin Kuopion Omaeläinsairaalassa, jossa otetuista röntgenkuvista paljastui linnun vatsassa oleva koukku. Nokassa ollut uistin poistettiin ja lintu sai kipu- ja tulehduslääkityksen.
Minna Pellinen – Loukkaantunut merikotka
Hoitopaikassaan Siilinjärvellä kotkalle tarjottiin karvaista ruokaa, jotta vatsassa ollut koukku poistuisi. Ruoka maittoi linnulle hyvin ja sen paino nousi viikossa 3,2 kilosta 4,2 kiloon. 19.8. Siilinjärvellä eläinklinikka Karvaisessa Kaverissa otetussa röntgenkuvassa näkyi, että vatsan koukku oli poistunut. Samana päivänä linnusta otettiin mitat, DNA-näytteet ja se rengastettiin Pohjanmaan Merikotkat ry:n merikotkarengastaja Tapio Osalan toimesta, avustajana toimi Harri Laakkonen. Renkaan tunnukseksi tuli E27619/F64D. Osala arvioi linnun vammojen parantuneen ja sen kunnon olevan hyvä. Kyseessä oli kookas yli kuusivuotias pesimäkäinen naaras. Se nimettiin hoitajansa mukaan Minnaksi.
Lintu saavutti vapautusta vastaavan terveydentilan ja sille asennettiin satelliittilähetin. Näin saatiin harvinaislaatuinen tilaisuus seurata sukukypsän merikotkan liikkeitä. Aiemmin vastaavaa ei ole päästy tutkimaan, sillä aikuisen merikotkan kiinnisaaminen reviiriltään lähettimen asentamista varten on osoittautunut todella vaikeaksi. Nyt saatava tieto auttaa mm. aluesuunnittelussa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Karttuvasta informaatiosta hyötyy myös merikotkien suojelu. Seurantatutkimus tehdään yhteistyössä Turun yliopiston professori Toni Laaksosen kanssa. Hän toimii merikotkien seurantaa Suomessa toteutettavan Sääksi-säätiön merikotkatyöryhmän tutkimusvastaavana. Koko projektista vastaa Pohjanmaan Merikotkat ry:n puheenjohtajaTapio Osala. Päärahoittajana toimii Pohjois-Savon Luonnonsuojelupiiri, lisäksi rahoitukseen osallistuu Lintuyhdistys Kuikka.
Olli-Pekka Karlin – Minna Pellinen ja Minna-kotkan vapautus 28.8.2020
28.8. lähettimen kotkalle asensi merikotkarengastaja Olli-Pekka Karlin Rovanniemeltä. Kotka vapautettiin Juurusvedellä ja siellä se viipyi ensimmäiset päivänsä, kunnes suuntasi Konneveden suuntaan. Seuraavana päivänä Minna olikin jo 270 km päässä Satakunnan Sääksjärvellä, lähellä Poria. Sieltä matka jatkui…
Kuikan Kaiku palaa kesälomalta. Keskiviikkona 30.8.2023 kello 18 aiheena on Atlasinfo. Katsotaan kuinka saat vietyä kesän pesintähavainnot atlakseen, käydään läpi tuloksia ja muutakin keskustelua aiheen ympärillä.
Kokous tapahtuu Teams-sovelluksen kautta. Kokoukseen osallistutaan alla olevan linkin kautta. Tietokoneelle ei tarvitse asentaa mitään erillisiä ohjelmia. Kokoukseen liitytään ohessa annetun linkin klikkauksen jälkeen valitsemalla “liity tällä selaimella” -kohta. Osallistuja on odotustilassa, kunnes kokouksen vetäjä aloittaa kokouksen. Oma mikrofoni ja kamera kannattaa pitää suljettuina, kunhan muistaa avata mikrofonin, jos haluaa osallistua keskusteluun. Älypuhelimella voi myös osallistua, tällöin pitää ladata Play kaupasta ilmainen Teams-sovellus. Ennen kokousta klikataan puhelimella alla olevaa liittymislinkkiä ja näin pääsee kokoukseen. Jos liittyminen ei onnistu heti ensimmäisellä kerralla, sitä kannattaa kokeilla uudelleen. Osallistujan pitäisi ohjautua kokoukseen automaattisesti.
Matti Hakkarainen – Lapinsirri 8.7.2023 Siilinjärvi
Siilinjärven Raasion lintutornilla järjestetään lintuopastus keskiviikkona 2.8. klo 18-20. Raasio tunnetaan erityisesti hyvänä paikkana nähdä eri kahlaajalajeja. Viimeisen viikon aikana tornilta on havaittu mm. pikkutyllejä, suokukkoja, lapinsirrejä, suosirrejä ja eri viklolajeja. Lisäksi on havaittu mm. harmaahaikaroita, runsaasti taveja, ruskosuohaukka sekä merikotka. Jos olet mukana 100-lintulajia haasteessa ja satanen siintää jo, mutta jotain puuttuu, tässä mainio tilaisuus kerätä muutama lajipinna lisää.
