Lintuatlaksen huima loppukiri toi tulosta

Kaarina Heiskanen – Haarapääskyn poikaset 11.7.2025 Maaninka

Olemme saavuttaneet tavoitteemme Lintuatlaksen osalta Pohjois-Savossa. Alueellamme olevista 205 ruudusta kaikki on nyt vähintään tyydyttävästi selvitetty. Ruutujen prosentuaaliset osuudet ovat seuraavat (tyydyttävä 69 %, hyvä 17 ja erinomainen 14). Loppukiri oli niin huima, että atlasvastaavakaan ei pysynyt kunnolla perässä.

Käytännössä on vielä joillakin lajeilla pesinnät kesken ja uusintapesinnät menossa, joten halutessaan voi vielä pesimähavaintoja ilmoittaa ja kannattaa ilmoittaa. Sitä kattavammaksi tulos saadaan. Kaikki havainnot ovat yhtä tärkeitä, mutta erityisesti pesimähavainnot vähälukuisista lajeista ovat tärkeitä, koska silla tavalla pystytään arvioimaan lintukantojen muutoksia.

Lintuatlaksen tiedot ovat korvaamattomia myös luonnonsuojelulle ja maankäytön suunnittelulle. Ne osoittavat, miten esimerkiksi metsätalouden muutokset tai erilaiset elinympäristöjen muutokset heijastuvat pesivään linnustoon. Pohjois-Savon lintuatlaksen havainnoista on hyötyä niin viranomaisille, tutkijoille kuin harrastajille, jotka voivat seurata lintujen levinneisyyttä ja kantojen kehitystä.

Lintuatlas on myös osoitus lintuharrastajien vapaaehtoistyön voimasta. Pohjois-Savossakin melkoinen määrä harrastajia on ilmoittanut havaintoja lintuatlakseen. Loppuvaiheen rutistuksesta haluamme kiittää erityisesti seuraavia henkilöitä, jotka ovat tehneet merkittävää maastotyötä: Jorma Salo, Markku Ukkonen, Juha Väätäinen, Jarmo Yliluoma, Harri Hölttä sekä Pertti ja Eini Räsänen. Tämän lisäksi organisointia ruutujen selvityksen parantamiseksi ovat tehneet erityisesti Aarne Hagman, Sanna Hakkarainen ja Markku Ukkonen. Kiitos vielä kaikille muillekin osallistuneille.

Kauden alussa käynnistettiin myös atlaskisa, johon saattoi ilmoittautua mukaan varaamalla itselleen selvitettävän ruudun. Mukaan ilmoittautui 12 osallistujaa. Kisan perusteella ei pystynyt järjestämään henkilöitä paremmuusjärjestykseen, joten olemme osallistuneisiin henkilökohtaisesti yhteydessä palkitsemisen osalta.


Eelis Rissanen


Lintuatlas – tulospavelu – Lintuyhdistys Kuikka ry (Pohjois-Savo)

Kainuulaiset Kuikan vieraina

Linturetkeläiset Pohjois-Savon lintupaikoilla

Kainuulaiset lintuharrastajat kävivät Lintuyhdistys Kuikan vieraana helatorstaina 26.5. Mukana oli Kajaanin Ladun ja Kainuun lintutieteellisen yhdistyksen retkiporukkaa 28 harrastajan voimin. Kävimme Pohjois-Savossa useammalla eri kohteella.

Aloitimme retken Maaningan Patalahdelta, jossa vierailimme usealla tornilla ja evästelimme vanhan tornin nuotiopaikalla. Kohteella olikin mukavasti nähtävää. Vesilinnuista näkyi mm. punasotka ja heinätavi sekä kanadanhanhi ja merihanhi poikueineen. Kun olimme lähdössä kohteelta, kaulushaikara suoritti näyttävän ohilennon.

Seuraavaksi kävimme Maaningan Kinnulanlahdella Pienellä Lapinjärvellä. Järvellä lintuja oli verrattain vähän. Kohteen yllärinä oli helmipöllön lentokykyinen poikanen, joka oli päivälevolla laavun rakenteissa.

Helmipöllö, kuva Maija Pyykkönen

Koska vielä oli sopivasti aikaa ennen lounasta, piipahdimme Tavinsalmen kosteikolla. josta löytyi mm. harmaasorsa ja paljon telkkäpoikueita. Tästä suuntasimme lounaalle Siilinjärvelle.

Lounaan jälkeen kävimme Siilinjärven Raasiossa, joka oli retken viimeinen kohde Raasiosta saatiin useita lisälajeja listaan. Siellä havaittiin mm. merikotka, törmäpääsky ja hemppo sekä kahlaajista pikkutylli, tylli ja lapinsirri. Kahlaajien määrä oli vielä vähäinen, koska vesi oli verrattain korkealla.

Retkiporukka Raasion tornilla, kuva Eelis Rissanen

Päivän aikana pidettiin lajilistaa havaituista lajeista ja Raasiosta lähdettäessä lajimäärä näytti 80. Retki oli oikein onnistunut ja moni retkeläinen sai uusia lajeja listalleen.


Eelis Rissanen

Hanhet

Suomessa tavattujen lintulajien luettelo muuttuu. BirdLife ottaa käyttöön tänään 10.6.2025 julkistetun uuden, kansainvälisen AviList-lajiluettelon, joka korvaa useita erilaisia käytössä olevia maailman lintujen lajiluetteloita.
Metsähanhi jaetaan kahteen lajiin, taigametsähanheen (Anser fabalis) ja tundrametsähanheen (Anser serrirostris)

Kuvia ja ääniä sekä apuja tunnistukseen

Kuvat ovat Kuikan kuvagalleriasta
Tähän on valittu vain suomalaisia äänitteitä.
Ne on upotettu tänne Xeno-Canto- sivustolta


Tundrahanhi

Heli Korhonen; Tundrahanhi (välissä) metsähanhien seurassa; 5.4.2015; Lapinlahti
Matti Hakkarainen – Tundrahanhi 9.5.2020 Maaninka

Taigametsähanhi (Anser fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser serrirostris)

Leena Meuronen; Taigametsähanhi; 6.4.2019; Lapinlahti

Lyhytnokkahanhi

Ilkka Markkanen; Lyhytnokkahanhi; 27.5.2016 ; Siilinjärvi, Raasio
Matti Hakkarainen – Lyhytnokkahanhi 22.4.2022 Maaninka

Merihanhi

Kari Hänninen; Merihanhi; 21.4.2019; Maaninka
Leena Meuronen – Merihanhi 5.4.2020 Rautavaara

Kanadanhanhi

Aarne Hagman; Kanadanhanhi; 14.5.2008; Kuopio

Valkoposkihanhi

Kaarina Heiskanen; Valkoposkihanhia; 24.10.201; Maaninka, Vesajoki


Tehtävä


Sepelhanhi

Jukka Portimojärvi; Sepelhanhi & valkoposkihanhet; 12.10.2020; Suonenjoki
Ilkka Markkanen – Sepelhanhi 29.9.2015 Kuopio

Lajipari: urpiainen ja tundraurpiainen

Päivitystä:

Linnut lehdessä Nro 1/2022 oli pohdintaa siitä, ovatko urpiainen ja tundraurpiainen eri lajeja, jollaisiksi ne on perinteisesti ulkonäön perusteella määritetty.
Uuden tutkimustiedon perusteella niitä ehdotetaan pidettäväksi yhtenä lajina, koska niiden populaatioita ei perimän perusteella voi erottaa toisistaan. Eri alueilla pesivien urpiaisten ulkonäköerot johtuvat ilmeisesti ympäristötekijöistä. Tutkimusten perusteella olisi syytä käyttää määrittelyä ”ekotyyppi” lajin tai alalajin asemasta.

Suomessa tavattujen lintulajien luettelo muuttui:
BirdLife ottaa käyttöön tänään 10.6.2025 julkistetun uuden, kansainvälisen AviList-lajiluettelon, joka korvaa useita erilaisia käytössä olevia maailman lintujen lajiluetteloita.
Jatkossa esimerkiksi tundraurpiaisen tulkitaan kuuluvan urpiaiseen.
Tätä lajiparivertailua ei siis uuden luokituksen mukaan enää tarvita, mutta olkoon nämä kuvat vielä täällä.


Eroja, jotka näkyvät kuvissa:

  • yleisvaikutelma: vaaleus
  • kupeen viirut
  • alaperän ja pyrstön alapuolen väri
  • nokon koko ja muoto

Vaihtokuvissa ei näy yläperää, joka on tundraurpiaisella viiruton ja puhtaan valkoinen.
Se näkyy tässä kuvassa:

Matti Hakkarainen; Tundraurpiainen; Kuopio 20.1.2024

Aamuinen lintukävely Iisalmessa 4.6.2025

Leena Meuronen – Pensaskerttu 24.5.2025 Sukeva

Iisalmen luonnonystävät järjestää yhdessä Lintuyhdistys Kuikan kanssa lintukävelyn Iisalmessa ke 4.6. Lähtö tapahtuu klo 6 Paloisvirran sillalta. Reitti kulkee sillalta Kivirannalle rannan kävelytietä pitkin. Paluu takaisin klo 7.30. Matkalla on lehtometsikköä joten tiedossa on runsaasti linnunlaulua. Tarkoituksena on opetella tunnistamaan aamuisia laulajia.

Huom! Kävelyllä on säävaraus. Mikäli tuulee yli 4 m/s tai sataa vettä, retki siirtyy seuraavalle päivälle (5.6.)

Tervetuloa!