Lintuyhdistys Kuikka ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään keskiviikkona 9.11.2022 klo 18 alkaen Kuopion Lyseon lukion luokkatilassa 101, osoitteessa Puijonkatu 18, 70110 Kuopio. Sisäänkäynti sisäpihan puolelta.
Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä Teams-sovelluksen kautta. Yhteyden luomiseksi ei tarvitse asentaa erillistä sovellusta tai ohjelmaa omalle laitteelle vaan osallistuminen onnistuu nettiselaimen välityksellä. Ilmoittautumisen jälkeen sähköpostiin saapuu linkki, jolla kokoukseen osallistutaan.
Laulujoutsenen syyskannan laskenta eli Joutsenbongaus järjestettiin viiden vuoden tauon jälkeen viikonloppuna 29.-30.10.2022. Tapahtumassa kerättiin havainnot myös muista joutsenlajeista.
Tässä artikkelissa on koonti Kuikan havainnoista ja myös laajempi katsaus joutsenten havaintoihin ajanjaksolta 1.9.- 30.10. eri vuosilta. Lähteenä on Tiiraan laitetut havainnot.
Havaintoja kertyi mukavasti ympäri maakuntaa. Tiiran laitettujen laulujoutsenten yksilömäärä (29.-30.10.2022) on 2994. Samalta paikalta luvussa on mukana vain ilmoitettu suurin määrä. Jonkun verran eri ilmoituksia on tulkittu ja päätelty samoiksi linnuiksi. Suurin ilmoitettu kerääntymä 420 p oli 29.10.2022 Varpaisjärven Sopenjärven seudulla.
Suurimpia laulujoutsenen kerääntymiä 1.9.- 30.10.2022 kartalla
Karttaa voit liikuttaa ja zoomata ja valita yläpalkista (kohdetiedot) näyttöön eri karttatasoja.
Suurimmat laulujoutsenen kerääntymät vuosina 1990 – 2022
Näkyykö laulujoutsenten määrän huomattava lisääntyminen viime vuosikymmeninä Tiiraan laitetuissa havainnoissa? Sen selvittämiseksi tähän on koottu eri vuosien suurimmat yksittäiset kerääntymät ajanjaksolla 1.9.- 30.10. – siis samalla periaatteella kuin nuo em. kartan merkinnät.
1990- luvulla ei kaikkia laulujoutsenhavaintoja ole ilmeisesti laitettu Tiiraan. Täydet sataluvut tulkitaan ”noin” määriksi. Tuo suurin määrä laskettiin 18.10.2017 Kiuruveden Ponginperältä – Karttapaikka
Pikkujoutsen
Ilkka Markkanen – Pikkujoutsen 19.10.2015 Maaninka
Pikkujoutsenia ei viikonlopun bongaustapahtumassa nähty. Tänä syksynä em. ajanjaksolla (1.9.-30.10.) havaintoja on 13 yksilöstä. Suurin määrä: 12.10.2022 Kuopio, Tavinsalmi,Uudissuontie; 4 p
Tiirasta löytyy havaintoja vuodesta 1999 alkaen vuosia 2000 ja 2005 lukuun ottamatta joka vuosi. Tässä mainittakoon erikseen nämä:
9.10.1999 Kuopio, Puutossalmi; a12 SW
15.10.1999 Kuopio, Honkalahti; a14 SW
6.10.2001 Kuopio, Puutossalmi; 109; 9a, m
Kuvavalikoima eri vuosilta
Kuvat Kuikan kuvagalleriasta ja ne vaihtuvat automaattisesti.
Patrick Hublin – Laulujoutsenet 31.10.2017 Maaninka, Tavinniemi
Aarne Hagman – Laulujoutsenet 14.3.2022 Kuopio Ritisenlahti
Laulujoutsenen syyskannan laskenta eli Joutsenbongaus järjestetään viiden vuoden tauon jälkeen tulevana viikonloppuna 29.-30.10.2022. Tapahtumassa kerätään havainnot myös muista joutsenlajeista.
Osallistu retkeilemällä viikonloppuna paikoilla, joille tiedät joutsenia syksyisin kerääntyvän, ja ennen kaikkea ilmoittamalla kaikki joutsenhavaintosi tulevalta viikonlopulta!
Havainnot voi ilmoittaa tapahtuman verkkolomakkeella www.joutsenbongaus.fi tai suoraan Tiiraan. Tiira on ehdottomasti kätevämpi vaihtoehto, mikäli joutsenhavaintoja on useilta paikoilta tai niiltä on myös muita lintuhavaintoja ilmoitettavaksi. Älä ilmoita samoja havaintoja sekä verkkolomakkeella että Tiiraan!
Tapahtuman tuloksia käytetään kansallislintumme kannanmuutosten arvioinnissa ja ne ovat hyödyllisiä myös Euroopan laajuisesti vesilintujen talvikantojen seurannassa. Euroopassa talvehtivista laulujoutsenista (> 150 000 yks.) vähintään reilu kolmannes levähtää lokakuun lopulla Suomessa.
Jukka Portimojärvi – Käpytikka ja harmaapäätikka 29.10.2022 Suonenjoki
Lokakuun lopun Kuikan Kaiussa käsiteltiin Luomuksen organisoimia talvilintulaskentoja, joiden avulla selvitetään talvilintujemme levinneisyyttä, runsautta ja muutoksia. Talvilintulaskennat suoritetaan kullakin reitillä kolmesti talven aikana (syys-, talvi- ja kevätlaskenta) määrättynä ajankohtana. Laskenta kannattaa suorittaa mahdollisimman suosiollisessa säässä, varusteiksi riittävät maastonmukaiset varusteet, kiikarit ja muistiinpanovälineet. Tulokset raportoidaan laji.fi-sivuston kautta tai paperisella lomakkeella. Tuloksissa ilmoitetaan havaitut lintulajit, yksilömäärät, nisäkkäät, lintulaudat, ruokinnat ja pihlajanmarja- sekä käpysadon runsaus. Lintuhavainnot erotellaan biotyypeittäin. Laskentareitti voi olla noin 5-15 km pituinen ja sijaita niin taajamassa, maaseudulla kuin erämaassa. Hyvät lintupaikat kuten ruokinnat kuitenkin lisäävät reitin mielekkyyttä ja valmiit reitit helppokulkuisuutta. Erämaareitillä on muistettava, että laskijalta vaaditaan eräsukset tai lumikengät. Reitti on tarkoitus kulkea verkkaisesti, joten aikaa on hyvä varata useampi tunti ja lähtö on heti aamusta. Laskennan voi suorittaa yksin tai kaverin kanssa, mutta olisi hyvä pyrkiä suorittamaan kukin reitti aina samalla tavalla, eikä reittiä tule muuttaa kuin aivan pakottavasta syystä.
Pohjois-Savon osalta rekisteristä löytyy 169 laskentareittiä, joista 28 reittiä on edelleen aktiivisia. Lisäksi lähivuosina on laskettu 8 uutta reittiä. Maakuntaamme mahtuisi runsaasti uusia reittejä, sillä alueeltamme löytyy paljon tyhjiä ruutuja hyvine lintupaikkoineen. Talvilintulaskennat ovat kaiken kaikkiaan mukavaa retkeilyä ja antoisaa hyötyliikuntaa muutoin hiljaisena vuodenaikana. Laskennan voi aloittaa myös kesken kauden. Tervetuloa mukaan!
Syksyinen aamu valkeni hataran pilviverhon kirjavoidessa taivaanlakea. Järven pinta lepäsi tyynenä odotellen päivän kirkastumista. Aurinko pilkisti pilvien raosta kohta klo 7 jälkeen, kun ensimmäiset muuton tarkkailijat paikalle saapuivat.
Aamu oli tyyni ja kaunis. Kuva: Liisa Tolvanen
Paikalliset linnut oli nopeasti tarkastettu, kuikkia uiskenteli lahdella ja kaikkiaan niitä laskettiin näkyvillä samaan aikaan 22 yksilöä. Neljä joutsenta ruokailemassa etelän puolella, 3 merimetsoa kivillä, neljä tavia ja kaksi telkkää. Parkkipaikan puissa sini- ja talitiaisia, 7 västäräkkiä juoksenteli tiellä, tiltaltti ja pajusirkku rantapuskissa. Palokärki, käpytikka ja harmaapäätikka antoivat äänimerkeillä paikallaoloilmoitukset.
Heti aamun valjettua ilmaantui muuttavaien vesilintujen parvia horisonttiin. Yhteistä parville oli, että ne lensivät kaukaa ohitse. Onneksi parvia meni kuitenkin sellaiselta etäisyydeltä, että lajimäärityskin kaukoputkella onnistui. Suurin osa vesilintuparvista oli haapanoita ja jouhisorsia. Haapanoita oli klo 11 mennessä mennyt n. 600 ja jouhisorsia n.300. Vesilintuparvista kaukoputkella tavoitettiin 3 lapasorsaa. Tukkasotkia nähtiin yhteensä 9 lintua kahdessa parvessa, samoin alleja kaksi parvea yhteensä 11 lintua ja isokoskeloista yhteensä 6 nämäkin kahdessa parvessa.
Valkoposkihanhia meni lopulta runsaasti. Kuva: Matti Hakkarainen
Aamulla hanhimuutto oli hiljaista ja 23 sepelhanhen parvi herkisti aistit. Myöhemmin vielä yksinäinen sepelhanhi ylitti salmen läheltä katsojariviä. Päivän valjettua taivaan rantaan piirtyi muuttavien hanhien parvia. Osa hanhiparvista meni niin kaukana, että lajimääritys jäi AB tasolle. (A= anser hanhi, B on branta hanhi). Tällaisia väljän määrityksen hanhia muutti arviolta n. 70. Harmaahanhi määrityksen sai 9 linnun parvi. Valkoposkihanhia kertyi n.330 havaituissa 7 parvessa.
Kahlaajista Puutosalmen ohittivat ensin 5 suosirriä, nimeään huuteleva yksinäinen tylli, yksinäinen kapustarinta ja 4 tundrakurmitsaa. Aamu ei ollut parasta petolintujen muuttoaikaa ja näimme vain ampuhaukan ja varpushaukan.
Sää muuton seurantaa oli erinomainen, tyyni ja puolipilvinen. Tapahtuma kokosi 22 lintujen ystävää seuraamaan luonnon tarjoamaa näytelmää. Aamuinen esitys eteni vaihtelevalla tempolla pitäen kuitenkin vireen hyvin yllä. Korona ajan jälkeiset yhteiset kokoontumiset saavat vielä entistä suuremman arvon. Oppaina paikalla olivat retkikummit Ilkka ja Liisa. Ilkan vastatessa tarinoiden ja juttujen kerronnasta Liisan kirjatessa havaintoja pieneen mustaan kirjaan.
Puutossalmi Openin lupsakkaa meininkiä. Kuva: Liisa TolvanenHaapanoita ja jouhisorsia; Puutossalmi 24.9.2022; Juha Koponen
