tammi 01 2000

Suonenjoki

Suonenjoki on noin seitsemän kilometriä pitkä Suonteen ja Iisveden yhdistävä joki. Monin paikoin joki pysyy sulana läpi talven ja laajat alueet säilyvät sulina pitkälle syksyyn. Parhaat paikat joen vesi- ja rantalinnuston havainnointiin ovat:

Sula-alueet ovat keväisin ja syksyisin monien vesilintulajien levähdyspaikkoja. Petsamon alueella tavataan etenkin syksyisin runsaasti laulujoutsenia. Pikkutikka ja satakieli ovat joen ranta-alueiden vakiovieraita keväisin. Koskikaroja tavataan useimmissa sulissa läpi talven. Harvinaisimmat tavatut lajit ovat kuningaskalastaja, pikku-uikku ja lapasotka.

tammi 01 2000

Iisveden venesatama

Yleinen venesatama ja aallonmurtaja, jolta on avarat näkymät Iisveden selälle. Alueelle on Vesannontieltä Iisvedellä viitoitus. Sataman kupeeseen laskeva Suonenjoki pitää alueen sulana lähes läpi talven. Paikka sopii etenkin vesilinnuston tarkkailuun, mutta myös pikkulintuja tavataan muuttoaikoina runsaasti. Harjalintu on tavattu paikalla kahdesti.

tammi 01 2000

Sopenjärvi, Jokijärvi, Alajärvi ja Urimolahti

Otsikossa luetellut järvet muodostavat ketjun, joka kulkee Varpaisjärven kirkonkylän eteläpuolelta itäänpäin Urimolahteen laskevaa jokivartta pitkin. Ketjua ympäröi paikoin komea kulttuurimaisema ja pellot. Sopenjärvi on Nilsiään vievän tien (577) länsipuolella, Jokijärvi puolestaan Urimolahteen vievän Ruukintien pohjoispuolella ja Alajärvi ko. tien eteläpuolella.

Kaikille järville syntyy sulapaikkoja jo varsin varhain ne yhdistävän jokiketjun vuoksi. Sopenjärvelle näkee parhaiten järven länsipuolelta Sopentauksen tien varrelta, mutta sen lisäksi myös järven itäpuolinen peltoaukea kannattaa aina tarkastaa Nilsiäntien varresta. Muuttoa voi seurata vanhan sorakuopan reunalta järven pohjoispuolelta, mistä aukeaa näkymä etelän ja idän puoleisiin ilmansuuntiin. Jokijärvelle sekä sitä ympäröiville pelloille puolestaan kannattaa katsella järveä ympäröiviltä teiltä erityisesti itä- ja pohjoispuolelta. Niemenjoen sillalla kannattaa pysähtyä talvellakin koskikarojen toivossa. Alajärvelle on hieman hankala nähdä, mutta Urimolahteen vievältä tieltä kannattaa yrittää. Urimolahdelle puolestaan näkee hyvin paikalliselta venerannalta.

Järvien linnusto on parhaimmillaan muuttoaikaan. Pesimälinnustoon kuuluvat mm. haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, nokikana, tuulihaukka ja nuolihaukka. Muuttoaikaan vesilintuja on selvästi runsaammin ja useampia lajeja samoin kuin kahlaajiakin. Rantametsistä ja pensaikoista voi kuulua pikkutikan, satakielen tai pensassirkkalinnun laulua/ääniä. Sopenjärven – Jokijärven alueella on tavattu myös harvinaisuuksia, kuten harmaasorsa, merihanhi, lampiviklo, kuovisirri, heinäkurppa ja tunturikiuru.

Karttapaikka:

Google Maps:

tammi 01 2000

Sukevan pellot ja Huutolahdenranta

Sukevan vankila-alueella Iskolan itäpuolella ja ympärillä on laaja peltoaukea. Raudanjoen pohjoispuolelle pistää keskusvankilalle menevältä tieltä pieni lähes suoraan itään kulkeva pikkutie. Tien etäläpuolella on savenottokuoppia, jotka houkuttelevat lokkeja, vesilintuja ja kahlaajia. Kuoppien lietteisillä reunoilla voi tavata myös sirrejä, ainakin lapinsirrejä ja pikkusirrejä. Erikoisuutena Iskolan pelloilla pesii pikkukuovi. Peltojen yllä saalistelevat suopöllöt ja onpa paikalla kuultu myös ruisrääkkiä, viiriäinen ja jopa rastaskerttunen. Alue on parhaimmillaan keväästä syksyyn.

Toinen hyvä peltopaikka on Sukevanjärven koillis- ja pohjoispäässä Huutolahdentientien varsilla. Muuttavat kapustarinnat kertyvät tänne. Myyrävuosina haukat ja isolepinkäiset väijyvät saalista. Myöhään jäätyvällä järvellä voi tavata merimetson, mustalintuja ja arktisia hanhia. Suurimmat joutsenparvet käsittävät yli sata lintua.

tammi 01 2000

Korpinen ja Porkkalan pellot

Korpisen kylä sijaitsee kunnan pohjoisosissa, maanteitse matkaa kertyy kirkonkylältä noin 20 kilometriä. Korpisen ja viereisen Porkkalan alueella on varsin laajoja peltoja. Niillä voikin tavata erilaisia peltolintuja pitkin vuotta.

Keväällä ensimmäiset sulat syntyvät Korpiselle varsin varhain, ja ensimmäisiä kevätmuuttajia kannattaa etsiä näistä sulista. Retkeily alueella on varsin vähäistä, mutta havainnoista mainittakoon naakan pesiminen alueella sekä kesäiset meriharakat, viitakerttuset ja ruisrääkät. Keväthavaintoja on tehty mm. uivelosta sekä kanadan- ja tundrahanhesta. Suokukot Itälammella elokuussa 2010. Kuva Jukka Tuovinen.

Tielle näkyvällä Itälammella viihtyvät myös kevään ja syksyn muuttolinnut.

Lintuja voi yleensä havainnoida helposti suoraan teiltä käsin. Rautavaarantien varressa olevien peltojen lisäksi Korpisella kannattaa liikkua myös mm. Siikakoskentien, Itärannantien ja Paasikoskentien varressa. Korpiselle etelästä tultaessa kannattaa pysähtyä myös Pieni-Jumisen kohdalla, järvellä on tavattu mm. kaulushaikara.