tammi 01 2000
Sonnilansalmi on Mäntylahden länsipuolella oleva kapea salmi, jonka ylittävä silta on Kivistöntiellä. Niin Sonnilansalmen ympäristössä kuin Kivistöntien varrella on havainnoinnin arvoista pelto-, järvi- ja maalaismaisemaa. Sillan ympäristössä voi havaita kaulushaikaran ja varsinkin muuttoaikaan monipuolista linnustoa.
tammi 01 2000
Keväisin matalan veden aikaan maantieltä havainnoitava Koivulampi kerää runsaasti vesilintuja ja kahlaajia. Myös muutamia kymmeniä hanhia levähtää ja ruokailee rinnepelloilla. Sulassa kevätriemuaan meuskaavat linnut luovat mukavan tunnelman. Kevätmuuttoa voi seurata Nilsiän puoleisen rannan yksityistieltä.
Paikalta on havaittu muiden petojen ohella maa- ja merikotka, metsä-,meri-,kanadan- ja lyhytnokkahanhet, sekä mustapyrstökuiri.
Selkälänniemen suuntaan aukeavat isot peltoaukeat, jotka keräävät rastaita, kurkia, kapustarintoja ja kuoveja peltolintujen lisäksi.
tammi 01 2000
Lapinlahden kunnan eteläosassa ja Ala-Pitkän kylän itäpuolella on joki- ja järviketju. Tieltä E63 (valtatie 5) lähtee tie 5764 kylän pohjoispuolelta itään Varpaisjärvelle. Ylä-Pitkän joen ylittävältä sillalta (3,8 km 5-tieltä) voi katsella jokea, jonka keväisissä tulvalaajenemissa on keväisin runsaasti mm. laulujoutsenia, sorsalintuja ja kahlaajia.
Juurikkajoen ylittävä silta on 5,8 km:n päässä valtatie 5:stä. Juurikanjärvi on sillasta lounaaseen ja sitä voi katsella järven pohjoispuolelta Itälahteen kääntyvältä tieltä ja eteläpuolen tein peltoaukealta.
Sillan pohjoispuolelta kääntyy luoteeseen tie no 16313, jonka varrella voi keväisin olla hyviä tulvalaikkuja. Huomioi pikkuteillä pysäköidessäsi muun liikenteen, mm. traktoreiden, esteetön kulku!
Joen ja peltojen tulvalaikuissa voi toukokuun alussa tavata runsaasti kahlaajia ja vesilintuja.
tammi 01 2000
Heinäjärvi on pieni lintujärvi aivan Vieremän kirkonkylän vieressä, sen itäreunalla. Rantaan pääsee Vieremän taajaman suunnasta Honkajärvelle menevältä Savikontieltä pellon reunaa pitkin. Kesällä 2021 kunta rakensi ison katselulavan rantaan.
Järven linnustoon kuuluvat mm. silkkiuikku, laulujoutsen, haapana, tukkasotka ja naurulokki.
tammi 01 2000
Likolahdentie kulkee lehtomaisten mäkien kautta Likolahteen. Seutu on rehevää ja lehtipuuvaltaista. Rinteiltä juoksevan puron varressa kasvaa siellä täällä mm. koiranheisi, näsiä ja metsäkuusama. Tien varrella kannattaa pysähdellä useammassakin kohtaa. Tien varressa ovat laulaneet vuosittain mustapääkerttu, peukaloinen, sirittäjä ja idänuunilintu. Lapinuunilintukin on tavattu kerran. Varpus- ja viirupöllö sekä palokärki ovat kuusikkopaikoissa mahdollisia lajeja.
Tien päässä on peltoaukeat, joita reunustavat lehtipuumetsät. Yölaulaja-aikaan siellä on kuultu parhaimmillaan neljä satakieltä. Ruoko- ja viitakerttunen, pensas- ja viitasirkkalintu ovat ruisrääkän ohella muita tavattavia lajeja. Myös luhtakerttunen on kuultu yhtenä kesänä.
Likolahden alue on osa Pisa-Kypäräisen Natura-aluetta ja osa kansallismaisemaa. Seudun kasvillisuus on rikas, johtuen kalkkiperäisistä kallioista. Vieressä ovat Metsähallituksen ylläpitämät niittykasvien ja lehtojen suojelualue sekä Huosiaisniemen suojelualue. Kuikat viihtyvät viereisellä Ala-Siikajärvellä, samoin kuin pikku saarissa pesivä nuolihaukkakin.
Likolahdesta tultaessa pääsee ajamaan yksityistietä pitkin Likosaarentielle, joka mutkittelee vesistön vartta Pisankoskelle. Kevättalvisin sulasta voi löytyä koskikaroja, sinisorsia sekä saukkoja kalastelemassa.
Pisankosken alavirralle pääsee katsomaan ajamalla entisen koulun kohdalta Koskentietä uimarannalle. Kevätsulissa viivähtävät sorsien suvun lisäksi kuikat ja mustalinnut. Syksyisin voi tavata pieniä sotka- ja alliparvia.
