Sopenjärvi, Jokijärvi, Alajärvi ja Urimolahti

Otsikossa luetellut järvet muodostavat ketjun, joka kulkee Varpaisjärven kirkonkylän eteläpuolelta itäänpäin Urimolahteen laskevaa jokivartta pitkin. Ketjua ympäröi paikoin komea kulttuurimaisema ja pellot. Sopenjärvi on Nilsiään vievän tien (577) länsipuolella, Jokijärvi puolestaan Urimolahteen vievän Ruukintien pohjoispuolella ja Alajärvi ko. tien eteläpuolella.

Kaikille järville syntyy sulapaikkoja jo varsin varhain ne yhdistävän jokiketjun vuoksi. Sopenjärvelle näkee parhaiten järven länsipuolelta Sopentauksen tien varrelta, mutta sen lisäksi myös järven itäpuolinen peltoaukea kannattaa aina tarkastaa Nilsiäntien varresta. Muuttoa voi seurata vanhan sorakuopan reunalta järven pohjoispuolelta, mistä aukeaa näkymä etelän ja idän puoleisiin ilmansuuntiin. Jokijärvelle sekä sitä ympäröiville pelloille puolestaan kannattaa katsella järveä ympäröiviltä teiltä erityisesti itä- ja pohjoispuolelta. Niemenjoen sillalla kannattaa pysähtyä talvellakin koskikarojen toivossa. Alajärvelle on hieman hankala nähdä, mutta Urimolahteen vievältä tieltä kannattaa yrittää. Urimolahdelle puolestaan näkee hyvin paikalliselta venerannalta.

Järvien linnusto on parhaimmillaan muuttoaikaan. Pesimälinnustoon kuuluvat mm. haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, nokikana, tuulihaukka ja nuolihaukka. Muuttoaikaan vesilintuja on selvästi runsaammin ja useampia lajeja samoin kuin kahlaajiakin. Rantametsistä ja pensaikoista voi kuulua pikkutikan, satakielen tai pensassirkkalinnun laulua/ääniä. Sopenjärven – Jokijärven alueella on tavattu myös harvinaisuuksia, kuten harmaasorsa, merihanhi, lampiviklo, kuovisirri, heinäkurppa ja tunturikiuru.

Karttapaikka:

Google Maps:

Sukevan pellot ja Huutolahdenranta

Sukevan vankila-alueella Iskolan itäpuolella ja ympärillä on laaja peltoaukea. Raudanjoen pohjoispuolelle pistää keskusvankilalle menevältä tieltä pieni lähes suoraan itään kulkeva pikkutie. Tien etäläpuolella on savenottokuoppia, jotka houkuttelevat lokkeja, vesilintuja ja kahlaajia. Kuoppien lietteisillä reunoilla voi tavata myös sirrejä, ainakin lapinsirrejä ja pikkusirrejä. Erikoisuutena Iskolan pelloilla pesii pikkukuovi. Peltojen yllä saalistelevat suopöllöt ja onpa paikalla kuultu myös ruisrääkkiä, viiriäinen ja jopa rastaskerttunen. Alue on parhaimmillaan keväästä syksyyn.

Toinen hyvä peltopaikka on Sukevanjärven koillis- ja pohjoispäässä Huutolahdentientien varsilla. Muuttavat kapustarinnat kertyvät tänne. Myyrävuosina haukat ja isolepinkäiset väijyvät saalista. Myöhään jäätyvällä järvellä voi tavata merimetson, mustalintuja ja arktisia hanhia. Suurimmat joutsenparvet käsittävät yli sata lintua.

Korpinen ja Porkkalan pellot

Korpisen kylä sijaitsee kunnan pohjoisosissa, maanteitse matkaa kertyy kirkonkylältä noin 20 kilometriä. Korpisen ja viereisen Porkkalan alueella on varsin laajoja peltoja. Niillä voikin tavata erilaisia peltolintuja pitkin vuotta.

Keväällä ensimmäiset sulat syntyvät Korpiselle varsin varhain, ja ensimmäisiä kevätmuuttajia kannattaa etsiä näistä sulista. Retkeily alueella on varsin vähäistä, mutta havainnoista mainittakoon naakan pesiminen alueella sekä kesäiset meriharakat, viitakerttuset ja ruisrääkät. Keväthavaintoja on tehty mm. uivelosta sekä kanadan- ja tundrahanhesta. Suokukot Itälammella elokuussa 2010. Kuva Jukka Tuovinen.

Tielle näkyvällä Itälammella viihtyvät myös kevään ja syksyn muuttolinnut.

Lintuja voi yleensä havainnoida helposti suoraan teiltä käsin. Rautavaarantien varressa olevien peltojen lisäksi Korpisella kannattaa liikkua myös mm. Siikakoskentien, Itärannantien ja Paasikoskentien varressa. Korpiselle etelästä tultaessa kannattaa pysähtyä myös Pieni-Jumisen kohdalla, järvellä on tavattu mm. kaulushaikara.

Hankalampi

Hankalampi sijaitsee Sonkajärven itäosissa lähellä Uuranholin hautavajoamaa ja Haajaistenjärveä.
Lintutorni sijaitsee lammen itäpuolella ja sieltä näkee koko järven. Paikka on rauhallinen ja erämainen ja torni on hyvää tekoa. Avovesialueita lammessa on valitettavan vähän. Lammella pesii mm. kurki, pikkulokkeja, laulujoutsen ja monia vesilintulajeja, mahdollisesti jopa metsähanhi. Vakiolinnustoon kuuluu myös nuolihaukka. Jopa luhtahuitti huuteli Hankalammella vuonna 2010.

Parhaimmillaan lampi on muuttoaikana keväällä, jolloin siellä on havaittu mm. metsähanhia, uiveloita ja jänkäkurppa. Lammen pohjoispuolen rantametsikössä kulkee retkeilyreitin polku ja sen varrella voi tavata vaikkapa valkoviklon tai kuulla ruokokerttusen.

Rastunsuo

Jukka Portimojärvi – Rastunsuon lintujärvi, Rautalampi Panoraama 31.5.2020

Ajo-ohje: Valtatieltä 9 käännytään Suonenjoelta tielle 545 (Vesanto). Iisveden jälkeen n. 15 km on tieltä viitta lounaaseen: Lintujärvi (n. 3 km).

Rastunsuo on entinen turvetuotantoalue, jonne VAPO Oy on rakentanut lintujärven, luontopolun ja lintutornin. Pieni torni uusittu v. 2004. Näkyvyys hyvä myös maasta käsin.Lintujärvi on parhaimmillaan keväällä muutonaikaisten vesilintujen ja kahlaajien levähdyspaikkana. Myös laulujoutsenet ja metsähanhet lepäilevät keväisin alueella, ja sekä petolintujen että varpuslintujen muuttoreitti osuu järvelle. Huhtikuussa pelloilla ja järvellä voi nähdä satoja pulmusia. Lintujärvellä on havaittu muuttoaikaan keväällä myös harmaasorsa, lampiviklo ja lyhytnokkahanhi. Vapun tienoilla voi iltahämärissä kuulla jänkäkurpan ”kavioiden kopsetta”.

Pesivinä alueella tavataan mm. nauru-, pikku- ja kalalokkeja, kalatiiroja, taveja, sinisorsia ja jopa suopöllö ja isolepinkäinen on havaittu myös kesäaikaan. Talvella tavataan pyrstötiaisia ja teeriä ja kevättalven öinä voi kuulla useita pöllölajeja.

Rastunsuon alueella risteilee useita teitä, joiden varrella peltojen tulvalammikoissa voi keväällä nähdä hanhia ja joutsenia. Lintujärveltä kaakkoon sijaitseva neljän tien risteys (risteyksessä on lato) on usein antoisa paikka, siinä on mm. useana talvena viihtynyt hiiripöllö. Risteyksestä lounaaseen lähtevä tie vie lintujärven eteläpuolelle, missä on usein nähty keväällä varhaisia kiuruja ja töyhtöhyyppiä.

Jukka Portimojärvi – Rastunsuon lintujärvi Torni 1 ja kota, Rautalampi 31.5.2020
Jukka Portimojärvi – Rastunsuon lintujärvi lintulava, Rautalampi 31.5.2020
Rautalampi; Rastunsuo 5.8.2010; Kuva: Tero Pelkonen

Lintujärven historiaa