Jauholahti on Iisveden suojainen lahti, johon tutustuminen on helpointa Vesannontien puolella olevalta yleiseltä venerannalta. Rantakylästä, noin kolmesataa metriä Iisveden sahan risteyksestä, kääntyy huonokuntoinen tie Jauholahden rantaan. Auto kannattaa jättää heti tien alkupäässä olevalle levennykselle. Rantaan on noin 100 m. Lisäksi noin kilometri Rantakylästä Vesannolle päin on hyvä näkymä lahdelle linja-autopysäkiltä.

• Jauholahti: Google Maps

Jauholahdella tavattavia lajeja ovat härkälintu, silkkiuikku, tukkasotka, tavi, heinätavi, haapana, tukka-ja isokoskelo, kaakkuri, kuikka sekä varsinkin syksyisin alli, mustalintu, pilkkasiipi, lapasotka ja uivelo. Joskus lahdelle pysähtyvät myös merimetso ja harmaahaikara. Kahlaajista keväisin tavataan mm. suokukkoja, liroja, valko- ja metsävikloja sekä taivaanvuohia. Pikkulokki on lahden vakioasukas. Lahden rannan teollisuusalueella pesii pikkutylli.

Kimpanlampi on lähes seitsemänsataa metriä pitkä Suonenjoen laajentuma. Lammen eteläiseen päähän pääsee parhaiten kääntymällä Iisvedentieltä Tervalankadulle ja jatkamalla Lammikkotietä Purolan sillalle, josta lähtee merkitty luontopolku Kimpanlammen kautta Iisvedelle. Kimpanlampeen voi tutustua luontopolulta sekä joen laskukohdassa olevalta tarkkailukopilta. Purolan sillan kupeessa on parkkipaikka.

• Kimpanlampi: Google Maps

Keväisin Kimpanlammella tavataan satapäisiä nauru-ja pikkulokkiparvia. Suuret telkkäparvet ovat myös tyypillisiä. Laulujoutsen, sinisorsa, tavi, haapana, koskelot, tukkasotka ja uivelo ovat jokakeväisiä lepäilijöitä. Syksyisin tavataan lisäksi alleja sekä mustalintuja. Harvinaisempia pysähtyjiä ovat mm. punasotka, harmaasorsa ja vesipääsky. Kimpanlampi rajoittuu lännessä välittömästi jätevedenpuhdistamoon, jonka alueella pesivät mm. kalatiira ja pikkutylli. Puhdistamo houkuttelee runsaasti myös varis- ja lokkilintuja.

Pappilanpellolla tarkoitetaan ammattioppilaitoksen (maatalousoppilaitos) ympäristössä olevia peltoaukeita. Peltoihin pääsee tutustumaan kääntymällä Kuopiontieltä palolaitoksen kohdalla Jalkalantielle. Risteyksestä peltoalueelle on matkaa noin kaksi kilometriä. Auton voi jättää ammattioppilaitoksen parkkipaikalle.

• Jalkalantie: Google Maps

Keväisin pellot ovat kahlaajien lepäilyaluetta. Suurehkot kapustarintaparvet ovat tyypillisiä. Suokukko, pikkutylli, kuovi, pikkukuovi, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi ja viklot ovat jokakeväisiä pysähtyjiä. Pikkulinnusto on runsas ja alueella pesii mm. pikkuvarpunen. Varis- ja lokkilintuja ruokailee pelloilla keväisin ja syksyisin suurinakin parvina. Harvinaisimmat paikalla levähtäneet lajit ovat kiljuhanhi ja lyhytnokkahanhi. . Laajoine näkymineen Pappilanpelto on myös hyvä muutonseurantapaikka.

Suonenjoki on noin seitsemän kilometriä pitkä Suonteen ja Iisveden yhdistävä joki. Monin paikoin joki pysyy sulana läpi talven ja laajat alueet säilyvät sulina pitkälle syksyyn. Parhaat paikat joen vesi- ja rantalinnuston havainnointiin ovat:

• Siioninsilta
• Kruununsillan ja rautatiesillan välinen alue Päivölänkadun päässä.
• Purolan puusilta ja siltä lähtevä luontopolku
• Myllykoski
  • Myllykoski: Google Maps
• Petsamon alue.
  • Petsamo: Google Maps

Sula-alueet ovat keväisin ja syksyisin monien vesilintulajien levähdyspaikkoja. Petsamon alueella tavataan etenkin syksyisin runsaasti laulujoutsenia. Pikkutikka ja satakieli ovat joen ranta-alueiden vakiovieraita keväisin. Koskikaroja tavataan useimmissa sulissa läpi talven. Harvinaisimmat tavatut lajit ovat kuningaskalastaja, pikku-uikku ja lapasotka.