tammi 01 2000

Ylä-Haajainen ja Venelahti

Ylä-Haajaisen entinen luonnonravintolammikko ja Ala-Haajaisen Venelahti kunnan eteläpäässä muodostavat paikallisesti merkittävän kosteikon. Ylä-Haajaisen pohjoispää on selvästi eteläpäätä parempi. Siellä pesivät mm. pikkulokit. Seassa pesii myös tukkasotkia ja mustakurkku-uikkuja.

Venelahti on Ala-Haajaisen pohjoispään hiukan erillään oleva pohjukka, joka on lähes umpeenkasvanut. Venelahtea voi tarkkailla sen Ala-Haajaisesta erottavalta niemekeeltä. Muuta lintulajistoa alueella ovat kurki ja laulujoutsen sekä mm. liro ja valkoviklo.

tammi 01 2000

Ylimmäinen ja Keskimmäinen

Keskimmäisen ja Ylimmäisen järvet ovat Nerkoon kylästä reilut viisi kilometriä koilliseen ja ne kuuluvat FINIBA-alueisiin. Järville pääsee Aisomäkeen meneviltä teiltä. Käänny tieltä E63 (valtatie 5) Taipaleen risteyksestä Lapinlahden ja Iisalmen rajan tuntumassa itään ja kulje 3,5 km. Ylimmäistä voi tarkastella joko itäpuolen rantaniityn venerannasta tai pohjoispuolelta tieltä käsin.

Järvillä pesii pikku- ja naurulokkea sekä monia sorsalintuja. Ylimmäisen rantaruovikoissa on tavattu keväällä myös lepäileviä hanhia.

tammi 01 2000

Lintuniemi ja Autuaankannas

Autuaankannas on Virmasveden ja viereisen lammen muodostama kapeikko, jota pitkin kulkee Karttulan ja Suonenjoen välinen tie no 548. Kannaksen p-paikalle voi jättää auton ja tehdä patikkaretken Lintuniemelle.
Autuaankannaksen vanha laivalaituri on hyvä staijauspaikka, mistä aukeaa laaja näkymä länteen Virmasveden selälle.

Lintuniemeen 5.9.2011; Kuva: Tero Pelkonen

Kannakselta, vanhan laivalaiturin vierestä, lähtee polku Lintuniemelle.
N. 1,5 km pitkä Virmasveden keskelle ulottuva niemi on luonnonsuojelualuetta, missä leiriytyminen ja tulenteko on kielletty. Niemi on luonnontilainen komeine keloineen. Keloja ja maapuita on melko paljon ja paikoin ne katkaisevat polun ja osa niistä on kaatunut järveen. Rantakivet ja avara järvimaisema tuovat suorastaan merellisen tunnun

Kuva: Lassi Lähdesmäki

Virmasveden pesimälinnustoon kuuluvat mm. kuikka, iso- ja tukkakoskelo, härkälintu, sääksi ja kalatiira. Myöhäissyksyllä järven jäätyessä voi nähdä komeaa isokoskelomuuttoa.Niemellä voi nähdä syksyistä tiaisvaellusta ja vakiolinnustoon kuuluu ainakin käpytikkoja.

tammi 01 2000

Sonnilansalmi

Tero Pelkonen – Sonnilansalmi, Lapinlahti Panoraama 22.4.2020
Kuikan lintupaikat; Lapinlahti; Sonnilansalmi; Kuva: Eero Lähdesmäki

Sonnilansalmi on Mäntylahden länsipuolella oleva kapea salmi, jonka ylittävä silta on Kivistöntiellä. Niin Sonnilansalmen ympäristössä kuin Kivistöntien varrella on havainnoinnin arvoista pelto-, järvi- ja maalaismaisemaa. Sillan ympäristössä voi havaita kaulushaikaran ja varsinkin muuttoaikaan monipuolista linnustoa.

tammi 01 2000

Vuotjärvi ja Selkälänniemi

Keväisin matalan veden aikaan maantieltä havainnoitava Koivulampi kerää runsaasti vesilintuja ja kahlaajia. Myös muutamia kymmeniä hanhia levähtää ja ruokailee rinnepelloilla. Sulassa kevätriemuaan meuskaavat linnut luovat mukavan tunnelman. Kevätmuuttoa voi seurata Nilsiän puoleisen rannan yksityistieltä.
Paikalta on havaittu muiden petojen ohella maa- ja merikotka, metsä-,meri-,kanadan- ja lyhytnokkahanhet, sekä mustapyrstökuiri.

Selkälänniemen suuntaan aukeavat isot peltoaukeat, jotka keräävät rastaita, kurkia, kapustarintoja ja kuoveja peltolintujen lisäksi.