Syystaesto 2020 lähestyy

Kaarina Heiskanen – Kanadanhanhet & laulujoutsen 19.9.2019 Käärmelahti, Maaninka

Kuikan kiihkeä Syystaesto kamppaillaan tänä vuonna lauantaina 19. syyskuuta. Kisa-aika on neljä tuntia ja aloitus tapahtuu klo 7-9 välillä. Kisa-alueena toimii torni tai jokin muu joukkueen valitsema tarkkailupaikka sekä sitä ympäröivä alue 100 metrin säteeltä. Vähintään kahden joukkueen jäsenistä on havaittava ja tunnistettava laji. Houkuttimia ei saa käyttää. Joukkueiden kokoa tai koostumusta ei ole (korona)rajattu, kunhan joukkueessa on vähintään kaksi jäsentä. Kaikki havaitut lajit kirjataan ylös ja eniten lajeja ruksannut joukkue saa ikuista mainetta ja kunniaa… Ks. tästä viime vuoden tulokset, vieläkö muistat?

Ilmoittautumiset lähetetään kuikkalistalle tai vaihtoehtoisesti osoitteeseen mikkoparssinen123@gmail.com 18.9. mennessä. Viestissä tulee ilmetä joukkueen nimen ja osallistujien lisäksi kisapaikka. Tulokset tulee ilmoittaa heti kisan jälkeen mieluiten kuikkalistalle tai Eelis Rissaselle (eelisri67@gmail.com). Joukkueen ja kisapaikan nimen sekä lajimäärän lisäksi ilmoitetaan kaksi parasta lajia ja tarkka kisa-aika.

Langat notkuvat

Leena Meuronen – Kottarainen 15.8.2020 Kuopio, Tavinniemi

Osalla lajeista, varsinkin hyönteissyöjillä nuoriso alkaa olla valmis muuttoa varten (osa lajeista on jo muuttanut) ja yksilöitä ynnättäväksi riittää. Viime viikkoina puhelinlangat ovat laulaneet, kun mm. pääskyt ja kottaraiset ovat napottaneet langoilla muuttoon valmistautuen. Västäräkkejä vilistää kaikkialla, samoin keltavästäräkit ovat muutolla isolla porukalla. Pikkuhiljaa lintumäärä kuitenkin hiipuu, kun suuret määrät hyönteissyöjiä poistuu. Haukkoja kiertelee ja kaartelee pelloilla ja kosteikoilla saalistamassa. Näistä nuoret yksilöt liihottelevat hövelimmin kuvaajienkin kuvattaviksi.

Kari Savolainen – Kiljukotka 15.8.2020 Siilinjärvi, Raasio

Siilinjärvellä havaittu kiljukotka on viime viikkojen kovin harvinaisuus näillä nurkilla. Arosuohaukkahaviksia on todennäköisesti muutama. Jalohaikaroita on Maaningan lisäksi kiikaroitu Nilsiästä, Kuopion keskustasta, Rautalammilta ja Iisalmesta. Merimetsoja on lähtenyt toden totta merta edemmäs kalaan, sillä Varkauden lisäksi niitä on tavattu Leppävirralla, Kuopiossa, Vieremällä, Iisalmessa ja Rautalammilla. Pähkinänakkelit ovat näillä korkeuksilla tavallisempia vieraita myöhemmin syksyllä ja talvella, tällä kertaa elokuussa yksi kiipeili Kuopion Syvänniemessä. Savon Sanomien Lukijan kuvan perusteella Kuopiossa kyhmyjoutsenella on poikue, havaintoa ei kuitenkaan löydy lintutietopalvelu Tiirasta, olisiko jollakulla tarkempaa tietoa tapauksesta? Tiedon voi laittaa suoraan Tiiraan tai ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen hallitus@lintuyhdistyskuikka.net

Leena Meuronen – Merimetso 18.8.2020 Iisalmi

Vuoden ensihavainnot Pohjois-Savossa saatiin kesä-, heinä- ja elokuussa pikkusirristä, pensassirkkalintusta, punajalkahaukasta, viitasirkkalinnusta, siperiansirristä, virtavästäräkistä, kehrääjästä, liejukanasta, kuovisirristä, sepelhanhesta, räyskästä, taigauunilinnusta ja jo edellä mainitusta kiljukotkasta.

Tarkkana sorsametsällä

Matti Hakkarainen – Sinisorsa 18.8.2020 Kuopio

Metsästäjäliitto ja Birdlife Suomi korostavat malttia 20.8. klo 12 käyntiin pärähtävään vesilintujen metsästykseen. Lajitunnistus on hyvin tärkeää ja taantuvien lajien metsästystä kehotetaan välttämään.

Monen merkittävän riistavesilinnun kanta Suomessa on taantunut ja suuri osa lajeista on uhanalaisia. Riistavesilinnuista äärimmäisen uhanalaiseksi on luokiteltu punasotka, erittäin uhanalaisiksi tukkasotka, haahka ja nokikana sekä vaarantuneiksi taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi.

Tällä hetkellä lähinnä sinisorsa on katsottu hyvin metsästystä kestäväksi lajiksi, sillä lajin poikastuotto oli lämpimänä alkukeväänä hyvä, tosin pesimäkanta oli alhaisempi kuin viime vuonna. Tavin ja telkän pesimäkannat olivat myös laskeneet edellisvuodesta.

Metsästystilastoinnin parantamiseksi järjestöt toivovat kaikkien metsästäjien ilmoittavan saaliinsa Oma riista -palveluun.

Monien vesilintujen vähenemisen taustalla on kosteikkojen katoaminen. Kosteikkoja kunnostetaan ympäristöministeriön HELMI-ohjelmassa sekä maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeessa. Lisäksi SOTKA:n kautta kehitetään häirintävapaiden vesilintujen levähdysalueiden verkostoa.

”Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhea saa metsästää 27.8. asti Lapissa ja loka–marraskuussa kaakkoisessa Suomessa. Meri- ja metsähanhen metsästystä on lisäksi rajoitettu saaliskiintiöin.

Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa, haahkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa.

Syysmuuton tuulet tuoksuvat

Patrick Hublin – Haarapääskyt 7.8.2020 Maaninka, Kuopio

Niin vain kesän korkein kohta on koettu ja takanapäin, on jälleen aika aamukasteen ja elokuun kuutamossa kypsyvän viljan. Pääskyt ovat alkaneet kertyä suuriin parviin ennen antautumistaan matkalle kohti Afrikkaa. Lämpimiä ja tyyniä kesäpäiviä on riittänyt hyvin siipiniekkoja ruokkimaan. Muita näkyviä parvia muodostavat rastaat, joiden laumat tuntuvat hetkellisesti valtaavan kokonaisen tontin tai pellon. Violetinsinisistä jätöksistä päätellen runsas mustikkasato on maistunut muillekin kuin ämpärikansalle.

Kaarina Heiskanen – Kurjet 18.7.2020 Maaninka

Kurjet alkavat pikkuhiljaa etsiskellä toisiaan, suurin porukka on ollut noin sata yksilöä Maaningalla. Kahlaajien muutto takaisin etelään on jatkunut koko kesän, Siilinjärven Raasiolla on kuluneella viikolla rengastettu mm. kymmenittäin liroja. Suosirrien satapäinen muuttoparvi havaittiin Siilinjärvellä. Vesiäisten suurimmat kertymät koostuvat taveista, mutta kalamiehiä ja -naisia viihdyttävät jälleen myös kuikkien torikokoukset.

Muutamia harmaahaikaroita on havaittu mm. Riistavedellä, Varkaudessa, Kaavilla ja Siilinjärvellä. Maaningan Mustavirralla on viihtynyt maakunnan ainoa jalohaikara. Lajin edustajia on havaittu Suomessa tänä vuonna ennätysmäärä, edeltävän parin viikon aikana Tiiraan on merkitty koko maasta yli 180 havaintoa!

Matti Hakkarainen – Jalohaikara 25.7.2020 Maaninka, Mustavirta

Nuorisoa liikkeellä

Tero Pelkonen – Nuori sinitiainen 19.7.2020 Kuopio

Kun aikuiset linnut vetäytyvät pesintöjen jälkeen piiloihinsa viettämään sulkasatoa, on jälkikasvun aika nousta estradille. Nuorisolle tyypilliseen tapaan nämä hieman hölmönrohkeat linnunalut eivät katseita kaihda, vaan parveilevat ja poukkoilevat pusikoissa ja pöpeliköissä hyvinkin pelottomina, toisinaan jopa uteliaina. Havainnoijan saattaa silti yllättää uusi ongelma, kun kaikki pihan linnut näyttävätkin yhtäkkiä samanlaisilta harmaanruskeilta, viiruisilta ja pilkullisilta höyhenpalloilta.

Alla muutamia esimerkkejä tavallisista linnuista, joiden nuoruuspuku saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia. Poikasten väritys on yleensä lähempänä lajin naaraan kuin koiraan pukua.

Kirjosiepponaaras / nuori kirjosieppo

  • Nuori pilkullinen

Leppälintunaaras / nuori leppälintu

  • Nuori pilkullinen, leppälinnulle tyypillinen ruosteenpunainen pyrstö myös nuorella

Aikuinen harmaasieppo / nuori harmaasieppo

  • Nuori pilkullisempi

Aikuinen punarinta / nuori punarinta

  • Nuori pilkullinen

Naaraspikkulepinkäinen / nuori pikkulepinkäinen

  • Nuori punaruskeampi ja selkäpuolella runsas kuviointi

Naarasmustarastas / nuori mustarastas

  • Nuorella selkäpuolella vaaleita pisaratäpliä