Lintuparvien yksilömäärät

Lintuparvien yksilömäärän laskeminen tai isommista parvista parven koon arviointi on muuton tarkkailijan perustaitoja.
Se ei ole mitenkään helppoa, vaan vaatii harjoittelua ja harjaantumista. Kokeneemmilta harrastajilta voi kysyä tähän vinkkejä.
Yhteisillä ”staijaus”- hetkillä olen todennut, että ainakin itselläni on tässä petrattaava. Olen toisaalta huomioinut, että eri henkilöt arvioivat suurempien parvien koon hyvinkin eri tavalla.

Tällä videolla on 12 parvea, joiden yksilömäärää ei ole kerrottu, vaan se pitää sinun itse määrittää..

Ohjeita

  • Laita video pyörimään: sen alussa on lisätietoa sen sisällöstä
  • Videon alla on tässä artikkelissa tehtäväsarja, jossa kunkin parven kohdalla sinun tulee valita mielestäsi oikea yksilömäärä.
  • Kun olet sen videolla silloin näkyvän parven kohdalla tehnyt, siirry seuraavan parven valintaan ja jatka näin videon loppuun.
  • Voit myös tehdä niin, että katsot ensin videon ja kirjoitat jonnekin muistiin parvien yksilömäärät ja teet tehtävät sitten vasta sen jälkeen muistiinpanojesi perusteeella.
  • Kuten videon alussa on kerrottu, voit toki koska tahansa pysäyttää sen ja laskea linnut pysäytyskuvasta. Tällöin jää harjoitteluelementti pois: Sitäkin varten tämä video ja sen tehtävät on tehty.

Valitse oikea yksilömäärä

Aarne Hagman

Kuikan Kaiku – Punajalkahaukan esiintyminen 31.8.2022

Teams-tapahtuma Kuikan kaiku jouduttiin siirtämään viime viikolta teknisten ongelmien takia keskiviikolle 31.8.2022 kello 18. Keskiviikon aiheena on punajalkahaukan esiintyminen, joita on havaittu runsaasti Suomessa viime aikoina. Keskustelua myös syysmuuton edistymisestä.

Liity Kuikan kaikuun tästä

Tervetuloa mukaan!

Marko Kelo; 21.8.2022 1kv punajalkahaukka, Kuopio, Maaninka, Tavinsalmi.

Hyvää Suomen luonnon päivää!

Pirjo Manninen – Pähkinähakki 1.1.2022 Kuopio
previous arrow
next arrow
 
Shadow

Tänään 27.8. vietetään Suomen luonnon päivää. Lintujen tarkkailu on yksi perinteisimmistä luontoharrastuksista, ja se sopii kaikille ikään, kuntoon tai asuinpaikkaan katsomatta. Linnut ovat kiehtoneet mieltämme aina, muinoin niillä uskottiin olevan mm. kyky toimia viestinviejinä tuonelan ja elävien välillä, tänä päivänä ällistelemme niiden kykyä muuttaa tuhansia kilometrejä takaisin tutulle pesimäpaikalleen, jopa päivälleen.

Aina on hyvä syy lähteä linturetkelle, samalla voi ihailla upeaa luontoamme kaikessa monimuotoisuudessaan. Liittymällä Lintuyhdistys Kuikkaan pääset sisälle lintujen ihmeelliseen maailmaan tukien samalla paikallisen linnustomme tutkimusta ja suojelua.

Yllä olevassa kuvakimarassa esitellään lintuharrastajiemme/-kuvaajiemme tämän vuoden aikana Pohjois-Savossa ottamia lintukuvia. Kuinka kaunis, värikäs ja yllättävä, samalla niin tuttu ja rakas maakuntamme luonto onkaan! Tervetuloa ihastelemaan lisää kuvia galleriaamme.

Punajalkahaukkoja runsaasti – edelleen

Jukka Portimojärvi – Punajalkahaukka 21.8.2022 Suonenjoki
previous arrow
next arrow
 
Shadow

Suomessa on päästy nautiskelemaan jo viikon verran meillä normaalisti harvoin vierailevien punajalkahaukkojen (Falco vespertinus) ennätyksellistä invaasiota. Voimakas kaakkoistuuli toi maahamme sadoittain nuoria yksilöitä. Muutamilla paikoilla lintuja on havaittu jopa 10-20. Lajin pesintä Aasian ja Itä-Euroopan kolonioissa on onnistunut ilmeisen hyvin. Edellisen kerran näitä jalohaukkoja rynni maahamme vuonna 2019.

Pohjois-Savosta on viikon aikana merkattu Tiiraan yhteensä 116 punajalkahaukkahavaintoa. Havaituista yksilöistä osa koskee samoja lintuja. Suurin paikallinen kertymä on ollut Keiteleen Hetejärven kymmenen yksilöä. Havaintoja on tullut pitkin maakuntaa ja vielä perjantailtakin löytyy 18 merkkausta. Eli edelleen kannattaa suunnata ”vespa”-retkelle, sen verran ainutlaatuinen tilaisuus näiden kauniiden haukkojen tarkkailuun nyt on!

Nuoren punajalkahaukan selkeimpiä tuntomerkkejä ovat vaaleahkonruskea selkä sekä siiven yläpeitinhöyhenet, siiven leveälti tumma takareuna, päältä poikkijuovikas pyrstö, valkea poski ja otsa sekä nuolihaukkaa lyhyempi pyrstö, leveämmät siivet ja lyhyempi viiksijuova. Pääasiassa hyönteisiä ravinnokseen käyttävä punajalkahaukka lekuttelee toisinaan tuulihaukkamaiseen tyyliin, mutta ilmassa hyönteisten perässä syöksähdellessään muistuttaa suuresti nuolihaukkaa. Käytökseltään punajalkahaukka on kesy. Laji on helpointa löytää peltoalueilta saalistelemasta ja lankojen päältä tarkkailemasta.

Lajipari: punajalkahaukka ja nuolihaukka

Marko Kelo; 21.8.2022 1kv punajalkahaukka, Kuopio, Maaninka, Tavinsalmi.

Nuoria punajalkahaukkoja rynnisti sopivilla tuulilla 20.8.2022 alkaen Suomeen ja myös Pohjois-Savoon ennätyksellisen paljon.
Nuori lintu muistuttaa ulkonäöltään jossain määrin etenkin nuorta nuolihaukkaa. Tässä artikkelissa käydään läpi kuvien kera ulkonäön erot niiden tunnistamista helpottamaan.
Punajalkahaukkakuvat ovat 1 kv yksilöistä ja nuolihaukkakuvat aikuisesta linnusta, mikä on vertailun kannalta ilman muuta puute.

Lentotyylistä ne voi hyvin myös tunnistaa: punajalkahaukan lento muistuttaa tuulihaukan lentoa ja se voi myös lekutella paikoillaan, mitä nuolihaukka ei tee koskaan.

Vertaile kuvista seuraavia eroja:

  • pään naamarin koko
  • otsan väri
  • viiksijuovan pituus
  • vatsan pitkittäisjuovien paksuus (ei näy kovin hyvin)
  • selän ja siipien yläpinnan väri
  • siipien muoto
  • pyrstön yläpuolen juovitus
  • siiven takaosan väri