Lintutornin avajaiset Keskimmäisellä Lahnasjärvellä Keiteleellä 3.9.2022

Keiteleen Kameraseura ry on toiminut aktiivisesti Keskimmäisen Lahnasjärven lintutornin kunnostamisessa kuluvan vuoden aikana. Syyskuun 3. päivänä tornilla vietettiin avajaiset kahvitarjoilujen ja makkaranpaiston kera. Juhlavieraiden iloinen puheensorina kehysti nuotiotulia ja raikas pohjoistuuli kuljetti savut taivaan tuuliin.

Avajaisvieraita-Eelis-Rissanen-3.9.2022
Keskimmäisen Lahnasjärven lintutorni – Liisa Tolvanen 3.9.2022 Keitele
Tornikortti paikoilleen – Liisa Tolvanen 3.9.2022 Keitele

Lintuyhdistys Kuikka tuki lintutornin kunnostusta osallistumalla korjauskustannuksiin. Kuikkalaisten kannattaakin suunnata retkiä myös Keiteleen kulmille. Keskimmäisen Lahnasjärven alueelta löytyy hyvät retkeilyfasiliteetit ja erämaaluonnon tuntu. Majan vierellä on talvella lintujen ruokintapaikka ja majan viereltä kulkevassa vesiuomassa asustaa majava.

Eelis ja Liisa osallistuivat avajaisiin ja varustimme tornin sekä tornikortilla että ”torniin nousu omalla vastuulla” kilvellä. Edustusretken aikana teimme havaintoja linnustoon liittyen. Menomatkalla silmään tarttui Tuovilanlahden jälkeen sinisuohaukka ja kohta tien yllä lensi isojen kahlaajien, todennäköisesti suokukkojen, parvi. Paluumatkalla näimme vielä tuulihaukan ja hiirihaukan. Petolintujen muutto eteni tänäänkin varsin vilkkaana.

Keskimmäisen Lahnasjärven majan viereisessä kuusikossa oli tiaisparvi ja rastaita lensi useaan otteeseen edestakaisin. Järvellä uiskenteli kaksi telkkää ja joutsenet näyttäytyivät. Hiirihaukka ja kurkien muuttoparvi ylitti järven ja kurkia meni kaikkiaan 23 yhteensä neljässä pikkuparvessa.

Näkymää tornista – Liisa Tolvanen 3.9.2022 Keitele

Kulku lintutornille menee jo parhaat päivänsä nähneitä pitkoksia pitkin ja niissä lieneekin seuraava kunnostuskohde. Retkeilypaikkojen kunnossapito onkin jatkuvaa työtä ja toivomme innokkaita talkoolaisia aina mukaan, kun käyttämiimme retkikohteisiin talkooapua toivotaan.

Liisa Tolvanen

Lintuparvien yksilömäärät

Lintuparvien yksilömäärän laskeminen tai isommista parvista parven koon arviointi on muuton tarkkailijan perustaitoja.
Se ei ole mitenkään helppoa, vaan vaatii harjoittelua ja harjaantumista. Kokeneemmilta harrastajilta voi kysyä tähän vinkkejä.
Yhteisillä ”staijaus”- hetkillä olen todennut, että ainakin itselläni on tässä petrattaava. Olen toisaalta huomioinut, että eri henkilöt arvioivat suurempien parvien koon hyvinkin eri tavalla.

Tällä videolla on 12 parvea, joiden yksilömäärää ei ole kerrottu, vaan se pitää sinun itse määrittää..

Ohjeita

  • Laita video pyörimään: sen alussa on lisätietoa sen sisällöstä
  • Videon alla on tässä artikkelissa tehtäväsarja, jossa kunkin parven kohdalla sinun tulee valita mielestäsi oikea yksilömäärä.
  • Kun olet sen videolla silloin näkyvän parven kohdalla tehnyt, siirry seuraavan parven valintaan ja jatka näin videon loppuun.
  • Voit myös tehdä niin, että katsot ensin videon ja kirjoitat jonnekin muistiin parvien yksilömäärät ja teet tehtävät sitten vasta sen jälkeen muistiinpanojesi perusteeella.
  • Kuten videon alussa on kerrottu, voit toki koska tahansa pysäyttää sen ja laskea linnut pysäytyskuvasta. Tällöin jää harjoitteluelementti pois: Sitäkin varten tämä video ja sen tehtävät on tehty.

Valitse oikea yksilömäärä

Aarne Hagman

Kuikan Kaiku – Punajalkahaukan esiintyminen 31.8.2022

Teams-tapahtuma Kuikan kaiku jouduttiin siirtämään viime viikolta teknisten ongelmien takia keskiviikolle 31.8.2022 kello 18. Keskiviikon aiheena on punajalkahaukan esiintyminen, joita on havaittu runsaasti Suomessa viime aikoina. Keskustelua myös syysmuuton edistymisestä.

Liity Kuikan kaikuun tästä

Tervetuloa mukaan!

Marko Kelo; 21.8.2022 1kv punajalkahaukka, Kuopio, Maaninka, Tavinsalmi.

Hyvää Suomen luonnon päivää!

Pirjo Manninen – Pähkinähakki 1.1.2022 Kuopio
Leena Meuronen – Närhi 6.1.2022 Nilsiä
Pirjo Manninen – Hiiripöllö 6.1.2022 Kuopio
Kaarina Heiskanen – Pikkuvarpuset ja keltasirkut 10.1.2022 Maaninka
Ilkka Markkanen – Taviokuurna 11.1.2022 Kuopio Puijonlaakso
Harri Holopainen – Pohjantikka 15.1.2022 Varkaus
Matti Hakkarainen – Sinisorsa 29.1.2022 Kuopio
Leena Meuronen – Pyy 4.2.2022 Rautavaara
Kari Hänninen – Vuorihemppo 10.2.2022 Kuopio
Matti Hakkarainen – Kuusitiainen 12.2.2022 Rautavaara
Matti Hakkarainen – Koskikara 19.2.2022 Kuopio
Markku Vaittinen – Viirupöllö 23.2.2022 Kortejoki
Leena Meuronen – Riekko 13.3.2022 Rautavaara
Matti Hakkarainen – Tilhi 20.3.2022 Maaninka
Matti Hakkarainen – Merikotka 27.3.2022 Maaninka
Leena Meuronen – Punatulkku 28.3.2022 Nilsiä
Markku Vaittinen – Sepelkyyhky 29.3.2022 Kuopio, Kortejoki
Sakari Palmio – Pikkukäpylintu 2.4.2022 Tervo
Harri Holopainen – Tikli 9.4.2022 Varkaus
Jukka Portimojärvi – Laulujoutsen 9.3.2022 Rautalampi
Matti Hakkarainen – Isokoskelo 12.4.2022 Maaninka
Jukka Portimojärvi – Laulujoutsen 22.4.2022 Rautalampi
Jukka Portimojärvi – Teeret 24.4.2022 Suonenjoki
Jukka Portimojärvi – Kurjet 24.4.2022 Suonenjoki
Jukka Portimojärvi – Laulujoutsen 24.4.2022 Suonenjoki
Aarne Hagman – Naurulokit 26.4.2022 Kuopio, Vasikkasaari
Topi Litmanen – Metsähanhet 27.4.2022 Maaninka (2)
Kalevi Asikainen – Keltavästäräkki 12.5.2022 Iisalmi
Kaarina Heiskanen – Palokärki 13.5.2022 Kuopio
Marikka Lehtimäki – Suokukko 14.5.2022 Siilinjärvi
Kaarina Heiskanen – Pikkujoutsen 14.5.2022 Maaninka
Matti Hakkarainen – Taivaanvuohi 19.5.2022 Maaninka
Matti Hakkarainen – Suokukko 19.5.2022 Maaninka
Matti Hakkarainen – Punarinta ja Peippo 22.5.2022 Kuopio
Timo Oranen – Nuolihaukka 21.5.2022 Rautavaara, Tiilikka
Pekka Nykänen – Pikkulokki 24.5.2022 Varkaus
Leena Meuronen – Kirjosieppo 25.5.2022 Nilsiä
Matti Hakkarainen – Punajalkaviklo 26.5.2022 Maaninka
Marikka Lehtimäki – Silkkiuikku ja poikanen 14.6.2022 Siilinjärvi
Leena Meuronen – Taivaanvuohi 21.6.2022 Rautavaara
Kalevi Asikainen – pikkutylli 21.6.2022 Iisalmi
Antti Kortelainen – Varpuspöllö 4.7.2022 Leppävirta
Pekka Nykänen – Sarvipöllön poikanen 5.7.2022 Varkaus
Jukka Portimojärvi – Pikkulokki 6.7.2022 Kuopio, Karttula
Leena Meuronen – Pajulintu ja Pensastasku 8.7.2022 Rautavaara
Leena Meuronen – Mehiläishaukka 22.7.2022 Nilsiä
Leena Meuronen – Pikkulepinkäinen 29.7.2022 Rautavaara
Matti Hakkarainen – Harmaahaikara & Jalohaikara 18.8.2022 Maaninka
Kaarina Heiskanen – Patalahti pato 10.6.2022 Maaninka, ”Taustalla luhtahuitin huitittelu”
previous arrow
next arrow
 
Shadow

Tänään 27.8. vietetään Suomen luonnon päivää. Lintujen tarkkailu on yksi perinteisimmistä luontoharrastuksista, ja se sopii kaikille ikään, kuntoon tai asuinpaikkaan katsomatta. Linnut ovat kiehtoneet mieltämme aina, muinoin niillä uskottiin olevan mm. kyky toimia viestinviejinä tuonelan ja elävien välillä, tänä päivänä ällistelemme niiden kykyä muuttaa tuhansia kilometrejä takaisin tutulle pesimäpaikalleen, jopa päivälleen.

Aina on hyvä syy lähteä linturetkelle, samalla voi ihailla upeaa luontoamme kaikessa monimuotoisuudessaan. Liittymällä Lintuyhdistys Kuikkaan pääset sisälle lintujen ihmeelliseen maailmaan tukien samalla paikallisen linnustomme tutkimusta ja suojelua.

Yllä olevassa kuvakimarassa esitellään lintuharrastajiemme/-kuvaajiemme tämän vuoden aikana Pohjois-Savossa ottamia lintukuvia. Kuinka kaunis, värikäs ja yllättävä, samalla niin tuttu ja rakas maakuntamme luonto onkaan! Tervetuloa ihastelemaan lisää kuvia galleriaamme.

Punajalkahaukkoja runsaasti – edelleen

Jukka Portimojärvi – Punajalkahaukka 21.8.2022 Suonenjoki
Jukka Portimojärvi – Punajalkahaukka 21.8.2022 Suonenjoki2
Matti Hakkarainen – Punajalkahaukka 21.8.2022 Maaninka
Kalevi Asikainen – Punajalkahaukka 22.8.2022 Iisalmi
Matti Hakkarainen – Punajalkahaukka 22.8.2022 Maaninka, Tavinsalmi1
Matti Hakkarainen – Punajalkahaukka 22.8.2022 Maaninka, Tavinsalmi2
Matti Hakkarainen – Punajalkahaukka 22.8.2022 Maaninka, Tavinsalmi3
Jukka Portimojärvi – Punajalkahaukka 23.8.2022 Suonenjoki
Jukka Portimojärvi – Punajalkahaukka 24.8.2022 Suonenjoki
Timo Oranen – Punajalkahaukka 25.8.2022 Keihäsjärvi, Kuopio
previous arrow
next arrow
 
Shadow

Suomessa on päästy nautiskelemaan jo viikon verran meillä normaalisti harvoin vierailevien punajalkahaukkojen (Falco vespertinus) ennätyksellistä invaasiota. Voimakas kaakkoistuuli toi maahamme sadoittain nuoria yksilöitä. Muutamilla paikoilla lintuja on havaittu jopa 10-20. Lajin pesintä Aasian ja Itä-Euroopan kolonioissa on onnistunut ilmeisen hyvin. Edellisen kerran näitä jalohaukkoja rynni maahamme vuonna 2019.

Pohjois-Savosta on viikon aikana merkattu Tiiraan yhteensä 116 punajalkahaukkahavaintoa. Havaituista yksilöistä osa koskee samoja lintuja. Suurin paikallinen kertymä on ollut Keiteleen Hetejärven kymmenen yksilöä. Havaintoja on tullut pitkin maakuntaa ja vielä perjantailtakin löytyy 18 merkkausta. Eli edelleen kannattaa suunnata ”vespa”-retkelle, sen verran ainutlaatuinen tilaisuus näiden kauniiden haukkojen tarkkailuun nyt on!

Nuoren punajalkahaukan selkeimpiä tuntomerkkejä ovat vaaleahkonruskea selkä sekä siiven yläpeitinhöyhenet, siiven leveälti tumma takareuna, päältä poikkijuovikas pyrstö, valkea poski ja otsa sekä nuolihaukkaa lyhyempi pyrstö, leveämmät siivet ja lyhyempi viiksijuova. Pääasiassa hyönteisiä ravinnokseen käyttävä punajalkahaukka lekuttelee toisinaan tuulihaukkamaiseen tyyliin, mutta ilmassa hyönteisten perässä syöksähdellessään muistuttaa suuresti nuolihaukkaa. Käytökseltään punajalkahaukka on kesy. Laji on helpointa löytää peltoalueilta saalistelemasta ja lankojen päältä tarkkailemasta.