Lintuyhdistys Kuikka toivottaa jäsenilleen iloista pääsiäistä! Pääsiäispyhät sopivat mainiosti linturetkeilyyn, ja tällä kertaa sääkin tuntuu suosivan ulkoilijoita. Hohtavilta hangilta voi löytää töyhtöhyyppiä ja sulilla pientareilla pyrähtelee pulmusia. Ruokinnoille ilmestyy mustarastaita ja vesistöjen sulilla uiskentelee ensimmäisiä laulujoutsenia ja telkkiä. Muuttajien lisäksi kannattaa silmäillä merkkejä pesinnöistä ja kirjata atlashavainnot talteen. Varislinnuilla on pesien rakentelu käynnissä, teeret pulisevat, tiaiset ja viherpeipot laulavat ja tikat rummuttavat.

Lisäksi voi halutessaan osallistua BirdLife Suomen juhlavuoden valokuvakeräykseen aiheesta ”Miltä näyttää lintuharrastus vuonna 2023?” Ota kuva linturetkestäsi ja jaa se muidenkin iloksi.

Tässäpä monta hyvää syytä lähteä pääsiäisenä linturetkelle!

Tehometsätalous on aiheuttanut kiinteistöpulan kolopesijöillemme. Luonnonkolojen puutteessa on hyvä tarjota monipuolisesti pönttöjä, jotta pesijät löytäisivät edelleen paikan uuden sukupolven luomiseen. Lisäksi kolot/pöntöt tarjoavat linnuille ja oraville suojaa talvipakkasilla.

Pönttöjä saa ostettua valmiina, mutta niitä on helppo valmistaa myös itse. Alla olevasta linkistä löytyvät BirdLife Suomen kattavat lajikohtaiset ohjeet linnunpönttöjen rakentamiseen. Näiden tekeminen onnistuu vaikka yhdessä lasten kanssa.

Pöntön voi ripustaa periaatteessa minne vain, kunhan siihen on maanomistajan lupa. Suurin tarve pesäpaikoille on talousmetsissä. Yllä olevasta linkistä löytyvät kunkin lajin suosimat elinympäristöt. Varhaiskevät on parasta aikaa pönttöjen ripustamiselle, mutta pönttöjä voi aivan yhtä hyvin ripustaa ympäri vuoden. Linnut eivät välttämättä asuta heti uutta kiinteistöä, joten on hyvä olla kärsivällinen ja malttaa odottaa muutama vuosi. Pönttöjä voi huoletta ripustaa lähekkäin, linnut pitävät kyllä huolen siitä, ketkä suvaitaan naapureiksi ja keitä ei.

Pöntöt on hyvä ripustaa niin, että ne pysyvät tukevasti paikoillaan, mutta eivät kurista puuta rungon paksuuntuessa. Sinkitty rautalanka ja uv-suojattu naru ovat hyviä, mutta varsinkin rautalankaa joutuu löysyttämään välillä. Ripustuskorkeus riippuu lajista, mutta jos ilkivallan vaaraa ei ole, pöntöt voi useimmiten ripustaa ilman tikapuita. Lentoaukkoa ei kannata suunnata aurinkoisella paikalla suoraan etelään, etteivät asukkaat paahdu helteessä. Lentoaukolle on hyvä olla esteetön kulku ja poikasilla suojaisa alastulopaikka.

Pöntöt on hyvä tyhjentää vuosittain, talvi sopii työhön parhaiten. Näin pidennetään pöntön käyttöikää, vähennetään loisia ja saadaan samalla selville, kuinka pesinnät ovat sujuneet. Putsattaessa pöntöstä saattaa löytyä yllätyksiäkin, vaikkapa varpuspöllön myyräjemma.

Sini Tiainen kiittää!

Juttu julkaistu alun perin 13.3.2021

Edellyttää tutkimustiedon huomiointia päätöksenteossa

Metsäluonto köyhtyy, ja metsälintujen uhanalaistuminen Suomessa jatkuu. BirdLife Suomen vuosikokoukseen Ouluun kokoontuneet Suomen lintuyhdistysten edustajat peräänkuuluttavat luontoa koskevan tutkimustiedon huomiointia metsiä koskevassa päätöksenteossa, vanhojen metsien suojelua, hakkuumäärien vähentämistä sekä muutoksia metsien käsittelytapoihin.

Erityisen hälyttävänä vuosikokousedustajat pitävät tavallisten, monenlaisissa metsissä elävien metsälintujen vähenemistä. Esimerkkinä mainitaan erittäin uhanalaiseksi luokiteltu hömötiainen, jonka pesimäkanta on reilussa kymmenessä vuodessa pudonnut alle puoleen. Paikkalintuna hömötiainen on riippuvainen elinalueensa metsistä ympäri vuoden. Tutkimukset osoittavat, että vähenemisen pääsyyt löytyvät metsätaloudesta. Hakkuualat, nuoret talousmetsät ja lahopuun vähyys vaikeuttavat lajin selviytymistä.

Metsien käsittelyn muutoksista ja talousmetsien luonnonhoidosta on apua, mutta BirdLife painottaa erityisesti metsien suojelun ja yhtenäisten suojelualuekokonaisuuksien tärkeyttä. Metsien luontokato ei pysähdy ilman merkittävää lisäsuojelua. Suomi on sitoutunut maailmanlaajuisen biodiversiteettisopimuksen tavoitteisiin, eli pysäyttämään luontokadon ennen vuotta 2030 ja lisäämään merkittävästi suojelupinta-alaa.

Erityisen suuri tarve metsien lisäsuojelulle on eteläisessä Suomessa. Alueellisesti kattavan suojelualueverkoston saavuttaminen on edustajiston mukaan välttämätöntä, jotta metsäluonnon ja -linnuston monimuotoisuus voidaan turvata koko maassa.

Luontokadon pysäyttämiseksi metsissä ja muissa elinympäristöissä on tulevaan hallitusohjelmaan kirjattava tutkimusten osoittama lisäsuojelutarve, riittävä luonnonsuojelu- ja tutkimusrahoitus sekä luonnon monimuotoisuuden huomioiminen kaikessa päätöksenteossa.

Alkuperäinen tiedote: