
Lossisaari tarjoaa keväisin sulapaikkoja muuttaville vesilinnuille.
tammi 01 2000

Lossisaari tarjoaa keväisin sulapaikkoja muuttaville vesilinnuille.
tammi 01 2000
Iso-Jälän kirkasvetinen järvi sijaitsee Rissalan lentoaseman länsipuolella. Järven pohjois-, itä- ja etelärannoilla on paikoin laajoja järviruoikoita, joilla tavataan – myös pesivänä – vuosittain mm. ruskosuohaukka, kaulushaikara ja härkälintu. Ranta-alueilta löytyy säännöllisesti myös viitakerttusia ja satakieliä. Järvellä tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. leveäpyrstökihu, pikkukajava, rytikerttunen ja viiksitimali.
Järven pohjoispään ruoikkoalueen liejukot ovat osoittautuneet erinomaiseksi syksyiseksi jänkäkurppahetteiköiksi. Syksyisin ulapalle kerääntyy joukoittain silkkiuikkuja ja loppusyksystä mm. koskeloita, mustalintuja ja pilkkasiipiä.
Järveä voi havainnoida itärantaa kiertäviltä Siltasalmen- ja Lentokentäntieltä, eteläosan Kalliolahtea Joensuuntieltä pohjoiseen lähtevältä Kalliolahdentieltä sekä lounaiskolkkia Toivalan taajaman uimarannalta (Pyöreälahti, jonne pääsee Kortepolkua pitkin) ja Pyöreälahdentieltä.
tammi 01 2000

Suovun alue on kaupungin tärkein marjastus- ja sienestysalue, mutta osin myös mukava linturetkikohde. Kaupunki rakentanut alueelle ulkoilureitin laavu- ja nuotiopaikkavarustuksineen.
Uusin kota Suovunkoski sijaitsee Länsirannantien varrella Suovunlahden rannassa. Alueella olevalle Vanhansahansaareen on rakennettu luontopolku. Suovun alueen ulkoilureittiä on osin uudelleen rakennettu sekä vanhemmat reitin osat ja niiden viitoitus on kunnostettu vuonna 2004.
Vanhansahansaaren luonnonsuojelualue sijaitsee Palosensalolla Pohjois-Kallaveden länsirannalla. Alueella on tavattu mm. saukkoja, pohjantikka ja koskikara.


tammi 01 2000
Iso-Jälän ja Juurusveden väliin jäävä kapea, luode-kaakko-suuntainen maakannas katkeaa Siltasalmessa, jonka ylittää silta.
Paikka on hyvä syksyinen muutonseurantapaikka, jossa näkee sekä vesialueita seurailevia vesilintuja, hanhia ja kahlaajia että kannasta pitkin liikkuvia pikkulintuja.
Parhaat näkymät avautuvat sillan tieltä, mutta havainnointi siltä on hankalaa tien kapeuden ja varsin vilkkaan liikenteen takia. Parhaat paikat havainnoida ovat sillan vierustan Juurusveden puoleiset matalat maapenkereet ja sillan pohjoispuolella n. 400 m:n päässä oleva Juurusveden pikkuniemekkeen kärki.
Paikalta on havaittu mm. hyviä hanhi-, koskelo-, kahlaaja- ja tiaismuuttoja. Harvinaisuuksia edustavat mm. jääkuikka, pikku-uikku, leveäpyrstökihu ja pähkinänakkeli.
tammi 01 2000
Kevätön on Siilinjärven kirkonkylän luoteispuolella sijaitseva, lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva lintujärvi, jonka linnusto on lajistollisesti köyhtynyt vuosikymmenten saatossa. Parhaimmillaan järvi on touko- ja kesäkuussa, jolloin järvellä tapaa seudun perusvesilintuja. Lajistoon kuuluvat myös ruskosuohaukka, kaulushaikara ja laulujoutsen.
Linnustollisesti mielenkiintoisimpia osia ovat itärannan ruoikkovaltaiset lahdet (Taivallahti, Likolahti, Pikonlampi ja Juurikkalahti) ja itärannan Pirttilahtea ympäröivät peltoalue, jonka Aappolantien varrelle syntyy keväisin nopeasti kuivuva tulva-alue, jonne voi kerääntyä jonkin verran vesilintuja, hanhia ja kahlaajia.
Järven itäosassa työntyvällä Panninniemellä on satakielelle ja viitakerttuselle sopivia pensaikkoalueita.
Kullekin kohteelle pääsee vt:ltä 5 kääntyviä kyläteitä pitkin, joskin kohteiden läheisyyteen pääseminen on paikoin hankalaa peltojen ja asutuksen takia. Järvellä ja ranta-alueilla tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. harmaasorsa, mustapyrstökuiri, rytikerttunen, sepeltasku ja kultasirkku.