Lajiparit: metsähanhet ja lyhytnokkahanhi

Metsähanhet on uudessa AviListissa jaettu kahdeksi lajiksi taigametsähanhi ja tundrametsähanhi.
Tundrametsähanhi ja lyhytnokkahanhi muistuttavat jossain määrin toisiaan.

Lyhytnokkahanhen tuntomerkkejä

  • On jonkin verran pienempi ja rakenteeltaan kompaktimpi kuin taigametsähanhi. Kokoero tundrametsähanheen ei ole niin selvä, ja on otettava huomioon myös yksilöiden väliset kokoerot.
  • Jalat ovat väriltään vaaleanpunaiset, metsähanhella oranssit.
  • Pää on pyöreämallinen ja kaula melko lyhyt.
  • Nokka on kevytrakenteinen, kärkiosastaan hento ja vaikuttaa usein alas kaarevalta. Siinä on enemmän tai vähemmän punaista väriä.
  • Pää ja kaulan yläosa erottuvat tummempina muusta ruumiista.
  • Selkä on vaalean siniharmaa. Tämä ja vaalea siiven yläpinta erottuvat hyvin myös lennossa.
  • Muun ruumiin väri on harmaanruskea ja sen tummin kohta on reisilaikku.
  • Pyrstön valkea kärkivyö on leveämpi kuin metsähanhella ja se erottuu etenkin lennossa.

Kuvia

Ilkka Markkanen – Lyhytnokkahanhi ja taigametsähanhi 13.10.2018 Tavinsalmi, Maaninka
Lyhytnokkahanhi ja Taigametsähanhi 23.4.2019 Maaninka, Kuopio; kuva: Ilkka Markkanen
Lyhytnokkahanhi ja taigametsähanhia; 11.4.2017 Maaninka; Kuva: Tero Pelkonen
Lyhytnokkahanhi 22.4.2022; Maaninka; kuva: Matti Hakkarainen
Lyhytnokkahanhi; Sukeva 2017; kuva: Tarmo Huttunen
Viisi lyhytnokkahanhea metsähanhien ja valkoposkihanhien seurassa 24.9.2023 Maaninka; kuva: Matti Hakkarainen

Lyhytnokkahanhen ja tundrametsähanhen vertailua

  • Lyhytnokkahanhi on hieman pienempi ja sirorakenteisempi kuin tundrametsähanhi – Ero ei ole aina mitenkään selvä.
  • Lyhytnokkahanhen pää on pienempi ja pyöreämpi, ja sen lyhyt kaula on usein solakampi kuin tundrametsähanhella.
  • Lyhytnokkahanhen nokassa on punaista. Tundrametsähanhella on nokassa oranssia väriä ja sen nokka on paksumpi, tukevampi kuin lyhytnokkahanhella.
  • Lyhytnokkahanhen pää ja kaulan yläosa erottuvat tummempina muusta ruumiista samaan tapaan kuin tundrametsähanhella
  • Lyhytnokkahanhen selkä on vaaleampi kuin tundrametsähanhella
  • Lyhytnokkahanhen jalat ovat vaaleanpunaiset, tundrametsähanhella oranssit.

Kuvia

lyhytnokkahanhi ja tundrametsähanhi; Kuopio; Jänneniemi; 24.5.2022: kuva: Markku Ukkonen
Kolme tundrametsähanhea ja kaksi lyhytnokkahanhea (vaaleaselkäiset); Siilinjärvi; Aappola 9.5.2020; kuva: Markku Ukkonen

Ääniä

Lähteitä

Lajipari: taigametsähanhi ja tundrametsähanhi

Metsähanhi jaetaan uuden kansainvälisen AviList-lajiluettelon mukaisesti kahdeksi eri lajiksi: taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (A. f. rossicus).
Suomessa tavataan näistä erityisesti taigametsähanhea, joka pesii Keski-Suomen pohjoispuolisilla alueilla, pääosin Metsä-Lapin vetisillä aapasoilla.
Muuttoaikoina nähdään myös tundrametsähanhea, joka pesii Venäjän pohjoisilla tundra-alueilla.

Historiallisissa havainnoissa vanhoista ”metsähanhi”-merkinnöistä ei voi varmuudella sanoa kumpaa lajia ne koskevat, ellei havainto ole tarkasti dokumentoitu.

Lajien erottaminen

Määritettäessä pitää muistaa, että vain tyypilliset yksilöt lienee varmuudella määritettävissä, sillä päällekkäisyyttä esiintyy mm. nokan muodossa ja värityksessä sekä höyhenpuvunkin värityksessä. Risteymiäkin saattaa olla.
Lajien erottaminen kuvistakin on joskus haasteellista, kuten kuvateksteistä näkyy.

Huomio: Tundrametsähanhi ja lyhytnokkahanhi muistuttavat aika paljon toisiaan.
Siitä tässä artikkelissa:

Tärkeimmät erot taigametsähanhen ja tundrametsähanhen välillä ovat rakenteessa ja nokan muodossa ja sen värityksessä:

  • Taigametsähanhi on kookkaampi, sen kaula on pidempi ja solakampi, ja sen jalat ovat lyhyemmät kuin tundrametsähanhella. Tundrametsähanhi on pienempi ja kompaktimpi.
  • Tundrametsähanhen pää on tummempi kuin kaula.
  • Tundrametsähanhen pää on pyöreämpi ja korkeaotsaisempi. Taigametsähanhen pään profiili on kiilamainen
  • Taigametsähanhen nokka on kapea ja pitkä ja siinä on enemmän oranssia väriä. Värin määrässä on vaihtelua.
  • Tundrametsähanhella on lyhyempi, paksumpi, hiukan alaspäin pullottava nokka ja siinä on vähemmän oranssia väriä ikään kuin renkaana.
  • Tundrametsähanhen nokassa on havaittavissa lähempää katsottaessa eräänlainen ”irvistys”. Sellaista ei taigametsähanhella niin selvästi näy.

Lähteissä perusteellisemmin:

Vanhemmissa lähteissä näitä käsitellään vielä alalajeina.

Taigametsähanhi ja tundrametsähanhi; puuväripiirros; Aarne Hagman

Kuvia

Tundrametsähanhia, alimmaisessa linnussa jonkin verran lyhytnokkahanhen piirteitä; Siilinjärvi, Toivalan notko 13.10.2010; Kuva: Ilkka Markkanen
Kaksi ylintä tundrametsähanhia; Kolmea alimpaa ei pysty tarkemmin varmasti määrittämään. Siilinjärvi, Toivalan notko 13.10.2010; Kuva: Ilkka Markkanen
Kuvassa on keskellä merihanhi ja sen takana tundrahanhi; kolme vas. puoleisinta tundrametsähanhia, sitten taigametsähanhi; kuvaajaa kohti katsova ehkä tundrametsähanhi (ei varma määritys); tundrahanhen vas. ja oik. puolella olevia ei pysty kuvasta määrittämään; seuraava maahan päin katsova tundrametsähanhi; korpin alapuolella olevaa ei pysty kuvasta määrittämään; oikeanpuoleisin tundrametsähanhi.
Maaninka, Tavinsalmi; 15.4.2025; Kuva: Kaarina Heiskanen
Edessä kolme nuorta tundrametsähanhea ja takana yksi, jota ei kuvasta pysty varmasti lajilleen määrittämään; Nilsiä 22.9.2023; Kuva: Leena Meuronen
Tundrahanhia ja tundrametsähanhia; Riistavesi 3.5.2015; Kuva: Ilkka Markkanen
Taigametsähanhia; Siilinjärvi 21.4.2023; Kuva: Kaarina Heiskanen
Taigametsähanhia; Maaninka, Lapinjärvet 24.4.2024; Kuva: Ilkka Markkanen

Iisalmen Ihme ja muuta marraskuista

Tarmo Huttunen – Pikkukiuru 7.11.2020 Iisalmi

Marraskuu alkoi häkellyttävän lämpöisissä tunnelmissa, kun esimerkiksi Kuopiossa mittari näytti peräti +11 astetta. Lämpö löyhäytti Suomeen mukavasti harvinaisuuksia, joista lopulta osansa sai myös Pohjois-Savo.
Lauantaina 7.11.Tarmo Huttunen onnistui ikuistamaan kuvasarjan Pohjois-Savon mahdollisesti ensimmäisestä ja Suomen kuudennesta pikkukiurusta (Calandrella rufescens) Iisalmen Itikan pelloilla. Lintuharrastajien iloksi lintu jäi paikalle, ja moni kävikin naatiskelemassa aurinkoisesta sunnuntaipäivästä Itikan peltojen kupeessa. Mikäs sen parempi tapa viettää isänpäivää! RK ei ole vielä käsitellyt havaintoa.

Tiedoksi päivitys:
Rariteettikomitea on nyt määrittänyt tämän ”pikkukiurun” kaspianpikkukiuruksi (Alaudala heinei) havainnon uudessa käsittelyssään 14.–15.3.2026. Linkki tässä

Tarmo Huttunen – Pikkukiuru 7.11.2020 Iisalmi

Viimeisen kahden viikon aikana pähkinänakkeleita on ollut mukavasti liikkeellä useilla ruokinnoilla. Taviokuurnia on kulkenut tyhjiä pihlajoita ihmettelemässä. Mustalintujen, pilkkasiipien ja lapasotkien muutamien yksilöiden häntäjoukot levähtävät vesistöillä. Leudon kelin myötä viimeisin harmaahaikarahavainto on kirjattu 7.11. Muutama mustapääkerttu viipyilee ruokintoja hyödyntäen. Toisaalta talvesta vihjailevat virtavesien äärelle saapuneet ensimmäiset koskikarat.

Juha Koponen – Pähkinänakkeli 4.11.2020 Lapinlahti

Pikkukiurun lisäksi muita ajanjakson harvinaisuuksia ovat olleet vielä ARK:n hyväksymistä odottava viitatiaishavainto Nilsiästä sekä harjalintu Kaavilla.

Siilinjärven kansalaisopisto: Lintuharrastajan peruskurssi

Kaarina Heiskanen – Kinnulanlahden lintutorni 13.5.2025 Maaninka

Siilinjärven kansalaisopistossa pääsee tänä keväänä perehtymään lintuihin ja lintuharrastuksen saloihin. Kurssilla käydään läpi tavallisimpia lintujamme, niiden ääniä ja elintapoja. Lisäksi perehdytään mm. lintuharrastuksen välineisiin sekä Pohjois-Savon parhaimpiin linturetkikohteisiin. Ahmon koululla pidettävien teoriatuntien lisäksi kurssi sisältää kaksi kimppakyydein pidettävää maastoretkeä. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Lintuyhdistys Kuikan kanssa.

Kurssin ajankohta on 18.3.-29.4.2026 klo 18-20. Retkiajankohdat sovitaan kurssin aikana. Huom! Ilmoittautumiset tulee olla tehtynä viimeistään 9.3.2026!

Lisätietoa sekä ilmoittautumiset löydät Siilinjärven kansalaisopiston sivuilta.

Kuikan kaiku – Pöllöt ke 4.3.2026

Kimmo Fredriksson – Varpuspöllö 5.1.2026 Kuopio

Kuikan kaiussa ke 4.3. klo 18 alkaen aiheena pöllöt, illan aikana käydään mm. läpi eri pöllölajien tunnistusta sekä annetaan vinkkejä kevättalvisille pöllöretkille. Tervetuloa mukaan!

Osallistumisohjeet:

Kokous tapahtuu Teams-sovelluksen kautta. Kokoukseen osallistutaan alta löytyvän linkin kautta. Tietokoneelle ei tarvitse asentaa mitään erillisiä ohjelmia. Puhelimeen tarvitaan teams-sovellus, joka on ladattavissa ilmaiseksi Google Play -kaupasta. Kokoukseen liitytään annetun linkin klikkauksen jälkeen valitsemalla “liity tällä selaimella” -kohta. Osallistuja on odotustilassa, kunnes kokouksen vetäjä aloittaa kokouksen. Oma mikrofoni ja kamera kannattaa pitää suljettuina, kunhan muistaa avata mikrofonin, jos haluaa osallistua keskusteluun. Jos liittyminen ei onnistu heti ensimmäisellä kerralla, sitä kannattaa kokeilla uudelleen. Osallistujan pitäisi ohjautua kokoukseen automaattisesti.

Liity keskusteluun