Kevätsää on kuin se kuuluisa morsian, aivan yhtä oikukas. Pääsiäisen tienoilla ja sen jälkeen koettiin lyhyt kylmä jakso purevine pohjoistuulineen. Muutto hidastui, mutta kun tuuli kääntyi jälleen puhkumaan etelästä ja vieläpä suurin palkein, alkoi lintuja tulla oikein urakalla. Sunnuntaina 11.4. Tiiraan ilmoitettiin peräti 12 uutta lajia tälle vuodelle.

Metsähanhia alkoi kerääntyä tavoilleen uskollisesti eniten Maaningan Lapinjärvelle ja Keskimmäiselle, joissa lintuja lepäili muutamia satoja. Seasta löytyi myös vuoden ensimmäinen lyhytnokkahanhi. Kanadanhanhia on nähty useammassakin paikassa, mm. Siilinjärvellä Toivalannotkossa ruokaili neljä kanukkia. Loppuviikkoa kohden lisääntyi myös kurkien muutto. Töyhtöhyyppien suurin kertymä oli parisensataa Suonenjoella.

Kala- ja naurulokkeja saapui mukavasti viikonlopun aikana, varsinkin naurulokkeja, joita pölähti kerralla satapäin parhaille paikoille. Kuopion Kallansilloilta selkälokkeja laskettiin enimmillään 59. Kallansilloilta ja Varkaudesta tulivat lisäksi vuoden ensihavainnot meriharakasta. Merimetso puolestaan havaittiin Maaningalla ja Varkaudessa. Ensihavainnot saatiin myös kaulus- ja harmaahaikarasta. Vesistöjen sulapaikat houkuttelivat lisää telkkiä, sinisorsia, isokoskeloita, taveja ja silkkiuikkuja, uusiksi lajeiksi puolestaan ehättivät punasotka, mustalintu ja haapana.

Yksittäisiä hiiri- ja tuulihaukkoja havaittiin viikon mittaan tasaiseen tahtiin. Vuoden ensimmäiset havainnot saatiin sinisuohaukasta, sääksestä, piekanasta, ruskosuohaukasta ja haarahaukasta. Rastasvalikoima kasvoi kuluneen viikon aikana kulo- ja punakylkirastailla.

Aprillipäivänä kesää toi ensimmäinen västäräkki, vuoden ensihavainnot seurantajaksolla saatiin lisäksi pajusirkusta, lehtokurpasta, kapustarinnasta, niittykirvisestä, taivaanvuohesta, rautiaisesta, kuovista, lapinsirkusta, metsäviklosta sekä liejukanasta, joka löytyi Lapinlahdelta.

Kulunut pariviikkoinen jysäytti Pohjois-Savossakin lintujen kevätmuuton kunnolla käyntiin. Vielä laajalti lumisille pelloille ilmestyi elämää töyhtöhyyppien, laulujoutsenten ja metsähanhien sekä muutamien tundra- ja merihanhien myötä. Joutsenten suurin kertymä oli 64 Kiuruvedellä, metsähanhien 52 Maaningalla. Pälvipaikoille kiiruhtivat kottaraiset ja kiurut, pohjoista kohti ryöpsähtelivät pulmusparvet, joiden suurin kertymä havaittiin Tuusniemellä, noin 300 lintua.

Ensimmäiset yksittäiset kurjet saapuivat, samoiten muutamat kanadanhanhet. Harmaalokit saivat seuraa muutamasta meri-, kala-, selkä- ja naurulokista. Vuoden ensimmäiset havainnot saatiin lisäksi nokikanasta Varkaudessa, hemposta Kuopiossa, peukaloisesta Varkaudessa ja Kuopiossa, tuulihaukasta Leppävirralla, västäräkistä Maaningalla, tukkasotkasta Iisalmessa ja tavista Varkaudessa.

Lähimetsät varsinkin ruokintojen äärellä alkavat herätä jälleen eloon, kun tiaisten, keltasirkkujen ja viherpeippojen hallitsemaan äänimaailmaan liittyvät mustarastaan ja peipon keväiset sulosävelet. Pian alkaa helkkyä myös punarinta. Kuun vaihteessa peippojen ohella maisemaan alkoi ilmestyä sepelkyyhkyjä ja vesistöjen sulapaikoille telkkiä.

Hyvää pääsiäistä sekä antoisia linturetkiä kaikille toivottaa Lintuyhdistys Kuikka

Keväinen lämpö vyöryi viimeinkin Savoon tuoden saman tien mukanaan etelänmatkalaisia. Laulujoutsenten fanfaariin on voinut havahtua joka puolella maakuntaa. Harmaalokkeja on liihotellut Ylä-Savoa myöten, Varkauden Huruslahdessa laskettiin enimmillään peräti 420 harmaalokkia ja yksi merilokki. Telkkiä on havaittu muutamia.

Viimeisen viikon aikana ovat Pohjois-Savoon ehättäneet ensimmäiset pulmuset, kiurut ja kottaraiset (Maaningalla talvehtinutta seitsikkoa lukuun ottamatta.) Lisäpontta kevääseen ovat tuoneet myös kuluneella viikolla saapuneet ensimmäiset töyhtöhyypät.

Ennen maaliskuun viimeistä viikonvaihdetta kiikariin osuivat lisäksi vuoden ensimmäinen hiirihaukka, uuttukyyhky, mustavaris ja metsähanhi.

Heikko myyrävuosi ja kovat hanget ovat ajaneet pöllöt ahtaalle, ja varsinkin nälkiintyneitä lapinpöllöjä on hakeutunut pihoihin nuokkumaan. Apaattisen oloisen pöllön voi yrittää pelastaa nälkäkuolemalta tarjoamalla sille joko loukutettuja jyrsijöitä (ei kannata sentään mennä kysymättä lapsen hamsterihäkille) tai vedessä kastettuja, eläimen karvoissa pyöriteltyjä jauhelihapötköjä. Syöttejä on hyvä liikuttaa esim. siiman avulla, jotta pöllö havaitsee saaliin ja kiinnostuu iskemään siihen. Jos ruokinta onnistuu, on syytä muistaa aloittaa varovasti, sillä riutunut lintu ei kestä yhtäkkistä ylensyöntiä.

Muutoin pöllöjä on tärkeää olla häiritsemättä, jotteivat niiden viimeisetkin energianrippeet valu hukkaan.