Toukokuu lähestyy ja on aika valmistautua perinteiseen Tornien taistoon. Valtakunnalliseen kisaan on ilmoittauduttava itse BirdLife Suomen sivujen kautta. Ilmoittautumissivulla varataan torni omalle joukkueelle, joten kannattaa olla nopea! Sivuilta löytyvät lisäksi kisaohjeet.
Samaan aikaan kisataan Kuikan alueen oma Taesto. Kisa-aika on kahdeksan tuntia klo 5-13 välillä. Kisa-alueena toimii torni tai jokin muu joukkueen valitsema tarkkailupaikka kooltaan 10 x 10 m. Kaikki lajit on havaittava tornista tai rajatun alueen sisältä käsin. Atrappia ei saa käyttää. Joukkueiden kokoa tai koostumusta ei ole rajattu. Yli puolen joukkueesta on havaittava ja tunnistettava laji. Kaikki havaitut lajit kirjataan ylös ja eniten lajeja ruksannut joukkue saa ikuista mainetta ja kunniaa. Ilmoittautumiset ottaa vastaan Sanna Hakkarainen (skuosma@gmail.com). Tulokset lähetetään joko kuikkalistalle tai Sannalle. Ilmoittautumisessa tulee näkyä kisapaikan lisäksi joukkueen nimi ja joukkueen jäsenet.
Tervetuloa viettämään hauskaa lintupäivää! Toivottavasti saamme vanhojen tuttujen lisäksi uusia, innokkaita joukkueita mukaan.
Ohessa lista Tornien taistoon/Taestoon jo varatuista torneista (päivitetty 5.5.):
Lapinjärvien alue on IBA / Natura-aluetta, johon kuuluu lintujärviä ja ympäristön peltoaukeita. IBA on lyhenne englannin kielisistä sanoista ja tarkoittaa kansainvälisesti tärkeää lintualuetta. Alueen parhaat havainnot: mustahaikara, kapustahaikara, kiljukotka, kuningasmerikotka, neitokurki, amerikanhaapana, kuningaskalastaja, ja mustapyrstökuirin pesintä.
Lapinjärvien ympäri kiertävä tie on keväisin vaihtelevassa kunnossa. Lapinjärvellä sijaitsee hevostalleja, joten samaista reittiä käyttävät myös hevoset ohjastajineen. Hevosia kohdatessa on tärkeää muistaa seuraavat seikat:
Hevonen useimmiten reagoi enemmän paikoillaan olevaan ajoneuvoon. Jos hevosta ratsastava tai kärryssä istuva ohjastaja näyttää käsimerkillä, että autolla saa tulla, niin silloin eteenpäin hiljaa ajaminen on hevoselle parempi vaihtoehto kuin ajoneuvon pysäyttäminen tien varteen. Ravihevonen kärrien edessä ei liikkeelle päästyään pysähdy mielellään ja hermostuu, jos sen joutuu väkisin pysäytetyksi. Tämän vuoksi tiellä turvallisinta on toimia hevosten ja sen ohjastajan mukaan.
Lapinjärventiellä on tehty ojien perkausta ja samalla ojapenkkojen kaltevuutta on loivennettu. Näiden toimien vuoksi tiet ovat osittain kaventuneet. Pahin tilanne on Alapitkäntien puoleisesta päästä alkaen, päättyen viljasiilon jälkeisen suoran tieosuuden jälkeen.
Koska tiet ovat kaventuneet, on entistä tärkeämpää toimia kohdatessa oikein. Ojat ovat syviä ja ojanpenkat heikkoja kunnan toimien jäljiltä. Nyt on vaarana, että hevonen väistää pientareen puolelle ja kaatuu kärreineen ojaan. Jos näin käy, on sen saaminen ylös traktorin ja joskus jopa pelastuslaitoksen avun varassa.
Heikot ojanpenkat ovat vaarana myös maanviljelijöiden työkoneiden kanssa kohdatessa.
Ajoneuvot tulisi aina pyrkiä pysäköimään samalle puolen tietä, kuin ensimmäinen paikalle tulija. Näin tie jää kokonaan toiselta puolelta vapaaksi kulkemiselle.
On tärkeää jättää autot parkkiin tarpeeksi leveisiin kohtiin, jotta turvallinen ohittaminen on mahdollista. Vinkkinä, kimppakyytien suosiminen ja ekoretkeily mm. pyörällä vähentävät ajoneuvojen määrää.
Ohessa annettuja ohjeita on hyvä noudattaa missä päin tahansa sorateillä liikkuessa. Näin pidämme hienon harrastuksemme turvallisena kaikille osapuolille!
Kinnulanlahden tornin lähellä on nuotiopaikka.
Kinnulanlahden tornissa aloittelemassa ”Tornien taistoa” 7.5.2011; Kuva: Ilkka Markkanen
Muuton aikana tornilta nähtävään lajistoon kuuluvat mm. metsähanhi, kurki, kahlaajat, sorsat ja petolinnut. Pesivinä tavataan mm. kaulushaikara, luhtahuitti, ruisrääkkä ja ruskosuohaukka. Myös harmaasorsa on pesinyt alueella pari kertaa. Alueella voi seurata keväisin ja syksyisin vilkasta petolintumuuttoa, jopa maa- ja merikotkia on havaittu säännöllisesti. Syksyisin alueelle kertyy suuria parvia kottaraisia, pääskyjä ja kurkia.
Kinnulanlahden torni sijaitsee Pienen Lapinjärven puolella. 50 m kantatien 77 (Siilinjärvi–Viitasaari) koillispuolella hieman Pulkonkosken risteyksen itäpuolella. Parkkipaikka on Lintutorni-viitan kohdalla. Tornin alapuolella Pienen Lapinjärven rannalla on tarkkailupiilo. Sinne ei ole viitoitettua polkua piilolle, vaan pelkkä traktoriura pellon poikki. Loppumatka aivan rantaviivassa sijaitsevalle piilolle kuljetaan lauta-aidan suojassa, joka tosin on jo osin kaatunut, eikä anna suojaa enää kunnolla.
Mustatiira, Pieni Lapinjärvi 2.6.2014; Kuva: Ilkka Markkanen
Torni on hieman liian kaukana järvestä, mutta sieltä saa hyvän yleiskuvan alueesta. Tornin alapuolella rannassa sijaitseva tarkkailupiilo, joka tunnetaan nimellä ”Muaningan kiasma”. Piilo on hyvin katettu 8 x 1,5 m katseluaukoin varustettu suojainen tila. Tornin lähellä on huoltoasema palveluineen.
Lapinjärviä ympäröivät pellot tulvalammikkoineen keräävät keväisin huikean määrän hanhia, sorsalintuja ja kahlaajia. Peltoja ja järveä voi katsella järvet kiertävältä Alapitkäntieltä ja pikkutieltä, jonka varrelta löytyy keväällä 2001 rakennettu n. 2 m korkea Lapinrannan lava. Lavan alapuolella on useina keväinä ollut hyviä tulvapeltoja, missä metsähanhet, sorsalinnut ja kahlaajat kerääntyvät. Myös pikkulinnut suosivat tulvan reunoja. Parhaat havainnot ovat amerikanhaapana, lyhytnokkahanhi ja sepelrastas.
Näkymä Lapinrannan lavalta – Pappalan kuivurille 29.9.2012; Kuva: Aarne Hagman
Perinteisiä tarkkailupaikkoja tien varrella ovat myös Pappalan kuivurin seutu, joka kerää pikkulintuja ja Vesajoki, jonka rannoilla löytyy myös keväisiä tulvia vesilintuineen ja kahlaajineen. Merilahden pelloilla oli huhtikuussa 2024 valtavasti muuttavia peippoja. Alueella oli samoina päivinä arosuohaukka, sinisuohaukka, ruskosuohaukka, varpushaukka, tuulihaukka ja ampuhaukka.
Lapinranta 24.4.2011; Kuva: Kimmo LaitinenKaarina Heiskanen – Lapinjärvi, Maaninka 2.10.2020
Huomioi autolla retkeillessäsi muun liikenteen sujuminen ja traktoreiden esteetön kulku pelloille!
Tästä alasvetovalikosta löydät Kinnulanlahden lintutornilta ja tarkkailupiilosta (listalla nro: 9) sekä Lapinrannan lintulavalta (listalla nro: 10) Kuikan 50v- tornikisassa havaitut lajit – yhteensä 64 ja 60
Kaarina Heiskanen – Hanhet, Pappalan suora ja Jaakko-kuivuri 6.5.2025 Maaninka
Maaningalla sijaitseva Lapinjärven alue on erittäin suosittu lintukohde ja muuttoaikoina Lapinjärventiellä riittää lintuharrastajia autoineen.
Alueella autolla liikkuvien on tärkeää ottaa huomioon:
Lapinjärvellä sijaitsee hevostalleja, joten samaista reittiä käyttävät myös hevoset ohjastajineen. Hevosia kohdatessa on tärkeää muistaa seuraavat seikat:
Hevonen useimmiten reagoi enemmän paikoillaan olevaan ajoneuvoon. Jos hevosta ratsastava tai kärryssä istuva ohjastaja näyttää käsimerkillä, että autolla saa tulla, niin silloin eteenpäin hiljaa ajaminen on hevoselle parempi vaihtoehto kuin ajoneuvon pysäyttäminen tien varteen. Ravihevonen kärrien edessä ei liikkeelle päästyään pysähdy mielellään ja hermostuu, jos sen joutuu väkisin pysäytetyksi. Tämän vuoksi tiellä turvallisinta on toimia hevosten ja sen ohjastajan mukaan.
Lapinjärventiellä on viime syksynä tehty ojien perkausta ja samalla ojapenkkojen kaltevuutta on loivennettu. Näiden toimien vuoksi tiet ovat osittain kaventuneet. Pahin tilanne on Alapitkäntien puoleisesta päästä alkaen, päättyen viljasiilon jälkeisen suoran tieosuuden jälkeen.
Koska tiet ovat kaventuneet, on entistä tärkeämpää toimia kohdatessa oikein. Ojat ovat syviä ja ojanpenkat heikkoja kunnan toimien jäljiltä. Nyt on vaarana, että hevonen väistää pientareen puolelle ja kaatuu kärreineen ojaan. Jos näin käy, on sen saaminen ylös traktorin ja joskus jopa pelastuslaitoksen avun varassa.
Heikot ojanpenkat ovat vaarana myös maanviljelijöiden työkoneiden kanssa kohdatessa.
Ajoneuvot tulisi aina pyrkiä pysäköimään samalle puolen tietä, kuin ensimmäinen paikalle tulija. Näin tie jää kokonaan toiselta puolelta vapaaksi kulkemiselle.
On tärkeää jättää autot parkkiin tarpeeksi leveisiin kohtiin, jotta turvallinen ohittaminen on mahdollista. Vinkkinä, kimppakyytien suosiminen ja ekoretkeily mm. pyörällä vähentävät ajoneuvojen määrää.
Ohessa annettuja ohjeita on hyvä noudattaa missä päin tahansa sorateillä liikkuessa. Näin pidämme hienon harrastuksemme turvallisena kaikille osapuolille!
Pekka Nykänen – Ruskosuohaukka koiras 27.4.2025 Varkaus
Kevät on saapunut ja on aika suunnata linturetkelle! Kuikka järjestää yhteistyössä paikallisten luontoyhdistysten kanssa lintuopastuksia pitkin Pohjois-Savoa. Retkillä meininki on savolaiseen tapaan rennon lupsakka ja kaikki ovat yhtälailla tervetulleita. Muistathan, että retkille kannattaa varata sään mukainen vaatetus. Oppailta voi tarvittaessa lainata kiikareita tai kaukoputkea, joten välineistä ei tarvitse murehtia. Vinkkinä, jos satut olemaan mukana BirdLife Suomen 100 lintulajia -haasteessa, opastetuilla retkillä on mitä parhain mahdollisuus kartuttaa lajilistaa asiantuntevan oppaan johdolla. Siispä lämpimästi tervetuloa!
Huhtikuun lintuopastuksia:
17.4. Foto Fennican optiikkaesittely, Kuopion Kallansiltojen p-paikka (Tikkalansaari) klo 16-19.
Lintuyhdistys Kuikan sääntömääräinen kevätkokous järjestetään to 9.4. klo 18 alkaen Kuopion Lyseon lukiolla, luokassa 101. Kokouksen alussa suojeluasiantuntija Aapo Salmela pitää esityksen lintuatlaksesta ja vuoden linnuksi valitusta tervapääskystä, jonka jälkeen käsittelemme yhdistysasiat.
Kokoukseen voi osallistua myös etänä Teams-sovellusta käyttäen. Osallistuminen tapahtuu alta löytyvän linkin kautta. Tietokoneelle ei tarvitse asentaa mitään erillisiä ohjelmia. Puhelimeen tarvitaan teams-sovellus, joka on ladattavissa ilmaiseksi Google Play -kaupasta. Kokoukseen liitytään annetun linkin klikkauksen jälkeen valitsemalla “liity tällä selaimella” -kohta. Osallistuja on odotustilassa, kunnes kokouksen vetäjä aloittaa kokouksen. Oma mikrofoni ja kamera kannattaa pitää suljettuina, kunhan muistaa avata mikrofonin, jos haluaa osallistua keskusteluun. Jos liittyminen ei onnistu heti ensimmäisellä kerralla, sitä kannattaa kokeilla uudestaan. Osallistujan pitäisi ohjautua kokoukseen automaattisesti.
