Karttula; Keihäsjärvi 4.5.2020; panoraama; Kuva: Aarne Hagman
Tämä useiden lintuvesien rykelmä sijaitsee aivan Kuopio-Tervo -tien nro 551 varressa, Syvänniemen kylän koillispuolella. Keihäsjärvi on tien eteläpuolella ja Pitkäjärvi samalla kohden tien pohjoispuolella. Keihäsjärven ja Pitkäjärven näkee juuri ja juuri tieltä 551. Halutessasi tutustua alueeseen lähemmin kiertele järvien rantoja. Keihäsalmesssa on uusi lintutorni.
Itälampi on Pitkäjärveen laskevan puron varrella oleva kosteikko. Sen näkee parhaiten Ilopurontieltä vanhalta hautausmaalta, jonne on kyltti.
Alueen linnustoon kuuluvat mm. mustakurkku-uikku, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka, laulujoutsen, liro, valkoviklo, pikkulokki, naurulokki, luhtahuitti, pikkutikka, pyrstötiainen, viirupöllö, sekä koko joukko tavallisempia lajeja. Lähiseutujen metsissä voi tavata metsälintuja. Järvillä tai läheisellä Syvänniemellä voi nähdä varhain keväällä ja myöhään syksyllä lepäileviä joutsenia.
Kiuruveden taajamasta koilliseen lähtevän tien (595) molemmin puolin sijaitsee seutukunnan parhaat lintuvedet. Erityisesti varhain aukeava Kaislanen sekä Väli- ja Yläjärvi ovat edustavia kohteita. Maisemallisesti kohteet ovat vaikuttavia varsinkin loppukesällä järvikaislan vallattua neliökilometreittäin vesialaa. Luupuvedestä suojeluohjelmaan kuuluvat vain järven lahdelmat.
Kaislanen on kohteista ainoana tien (595) pohjoispuolella, GT-kartan sanan ”Luvelahti” kohdalla. Kaislanen lähes kuivaa kesällä ja on tällöin melkeinpä suon ja niityn välimuoto. Keväällä sen sijaan alue on erinomainen levähtävien lintujen tarkkailupaikka, jonne pääsee parhaiten alueen lounaispuolelle tulevalta, harjanteelle kohoavalta pikkuteiltä. Harjanteelta voi kaukoputkella katsella alueen lintuja, mutta vain varsin kaukaa.
Kaislasen rantaan pääsee heti tien 595 ylitettyä Välijoen. Kaislasen puolella on laaja levike ja keittokatos. Tulva-aikaan rantaan pääsy voi olla vaikeaa. Kaislasella on havaittu mm. laulujoutsenia, satoja vesilintuja, kymmeniä pikkulokkeja, punajalkaviklo ja satoja suokukkoja. Myös ruskosuohaukka ja kalasääksi on havaittu saalistamassa järvellä.
Luupuveden lahtia voi tarkkailla järveä kiertävältä tieltä ja rannoilta. Luupujoen luusuassa sijaitsevaa Jokilahden luhta. Siellä on myös lintutorni (Kuva: Jarmo Yliluoma). Lajisto on pitkälti samaa kuin Kaislasella.
Luupuveden torni; Kuva: Jarmo Yliluoma
Ajo-ohje tornille: Valtatieltä nro 5 Iisalmen pohjoispuolelta käännytään länteen tietä nro 27, viitassa lukee mm. Kiuruvesi. Ajetaan noin 20 km, jonka jälkeen pohjoiseen (GT-kartassa paikannimi Kenkunperä). tien päättyessä T-risteykseen käännytään länteen (vasemmalle), tästä noin 1,5 km, minkä jälkeen käännytään oikealle (ennen Luupujoen siltaa), minkä jälkeen taas noin 1,5 km, missä koilliseen viitta Itäranta. Tältä kohdin lähtee metsäautotie vastakkaiseen suuntaan (länteen). Ajetaan metsäautotietä 1 km, missä parkkipaikka ja torni. Se on noin 6 metriä korkea, jossa tärinävaimennetut tornista erilleen perustetut portaat.
Välijärven näkee parhaiten menemällä rantaan GT-kartan sanan ”Hakoniemi” H-kirjaimen kohdalta talojen pihojen kautta. Linnustoltaan Välijärvi on ehkä näistä järvistä paras. Toisesta kohtaa järveä voi käydä kurkistamassa Yläjärven ja Välijärven väliselle jokiuomalle tulevalta tieltä. Yläjärven havainnointi voi niin ikään yrittää samalta paikalta tai muualta aluetta kiertävältä tieltä. Järvillä on nähty mm. useita nuolihaukkoja pesintäaikaan. Järven rantaan on rakennettu uusi tarkkailululava
Iso-Ahmon ja Pikku-Ahmon järvet sijaitsevat Peltosalmen kohdalla valtatie 5:n itäpuolella.Iso-Ahmoa voi havainnoida kiertelemällä järven etelärantaa jalkaisin tai kurkistamalla järvelle viitostieltä. Hyvä paikka on järven pohjoispäässä oleva veneranta, josta näkee suurimman osan järvestä. Myös eteläpään laavu on erinomainen tarkkailupaikka. Kulkuvälinen jätetään tienvarteen, ladon kohtaan ja sitten vain kävellään pellon poikki laavulle.
Pikku-Ahmon näkee kohtuullisesti Honkakoskelle menevän paikallistien (5824) kumpuilevan alkutaipaleen mäkipaikoilta. Parhaimmillaan kohteet ovat huhtikuusta kesäkuun puoliväliin. Eniten lintuja on Ison-Ahmon etelä- ja kaakkoisosissa. Alueella pesivät mm. laulujoutsen, heinätavi, lapasorsa, punasotka, ruskosuohaukka ja nokikana. Muuttoaikaan levähtävänä tavattaan mm. suokukkoja ja mustavikloja. Syksyllä Iso-Ahmolla levähtävät pohjoisesta muuttavat vesilinnut, kuten lapasotka, alli, mustalintu ja pilkkasiipi.
Porovedellä olevat Kihlovirta ja Vedenpäänlahti näkyvät hyvin virran ylittävältä sillalta. Vedenpäänlahdella olevaan venerantaan tulee pikkutie Poroveden pohjoisrantaa kulkevalta paikallistieltä. Sieltä ja viereiseltä pellolta on keväisin hyvät näkymät lahdelle.
Säyneenluhtaa, joka sijaitsee Kihlovirran Haapajärven puolella, on helppo havainnoida katselulavalta. Kihlovirran sulassa levähtää keväällä paljon vesilintuja. Yli 100 laulujoutsenen kerääntymät eivät ole harvinaisuuksia. Alueen pesimälajistoon kuuluvat mm. pikkulokki, laulujoutsen, kaulushaikara, ruskosuohaukka ja nuolihaukka. Syksyisin virran alajuoksulla voi tavata mustalinnun ja pilkkasiiven.
Vesistöt muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja ovat hyvin rehevöityneitä. Keskimmäisellä on (huonokuntoinen) lintutorni ja sen löytää seuraavan ohjeen mukaan: Iisalmen pohjoispuolella valtatien nro 27 (Kiuruvedelle ja Kalajoelle) erottua Ouluun ja Vieremälle vievästä tiestä nro 88 käännytään noin 1,7 km:n päästä vasemmalle (etelään) metsäautotielle (viitta lintutorni 0,9 km). Auton voi jättää tienvarteen ja jatkaa polkua lintutornille. Torni on Keskimmäisen järven länsirannalla ja siitä näkee järven lähes kokonaan sekä osan myös pohjoispuolisesta Tismiöstä.
Ylemmäiselle on kuljettava eri reittiä Ylivieskan radan eteläpuolelta. Paikoin alueelle levinnyt asutus vaikeuttaa liikkumista. Järvet ovat parhaimmillaan keväällä ja alkukesällä, huhtikuusta kesäkuun puoliväliin. Muutolla levähtäviä vesilintuja ja kahlaajia mm. laulujoutsen, heinätavi, lapasorsa, nokikana, jouhisorsa, uivelo, musta- ja punajalkaviklo, suokukko. Pesimäaikaan Keskimmäinen on vähävetinen. Pesivinä esiintyvät mm. laulujoutsen, silkkiuikku, tukkasotka ja kurki.
