Apaja-Kumpunen

Apaja-Kumpunen on Siilinjärven kirkonkylän lounaispuolella sijaitseva, peltoalueiden ympäröimä lampi, jonka rantoja verhoavat pääosin sara- ja pajupensaikkovyöhykkeet.

Lammen kelluslehtikasvillisuuden valtaamalle avovesialueelle kerääntyy varsinkin syksyisin sorsalintuja, sotkia, uiveloita ja joutsenia. Lampi on rauhoitettu metsästykseltä. Keväisin lammella levähtää jonkin verran muuttavia vesilintuja ja ympäröivät peltoalueet houkuttelevat puoleensa mm. kapustarintaparvia.
Pesimälajistoon kuuluvat tavallisimmat puolisukeltajasorsat, tukkasotka ja kahlaajat. Alueella tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. pikku-uikku ja keräkurmitsa.

Lammen lintuja voi havainnoida etelärannan koivikkoniemekkeeltä (Viitonen-tieltä käännytään Kasurilassa Räimäntielle ja edelleen 1,5 km:n päästä käännytään länteen Hussolantielle, jolta lampi näkyy moottoritien alituksen jälkeen oikealla; niemekkeelle pääsee peltojen ylitse ojanpientareita pitkin). Lampi näkyy myös itäpuolen kumpareelta (moottoritien Kasurilan rampin länsipäästä käännytään etelään Ramppitielle, jonka päästä kävellen moottoritien kuvetta ja pellon/metsän reunaa pitkin moottoritien ali tulevalle peltotielle, jota pitkin pääsee kumpareelle).

Pelloilla liikutaan vain pientareilla tai peltoteillä.

Hiltulanlahti ja Vanuvuori

Alapiha, taustalla Vanuvuori 3.6.2010; Kuva: Aarne Hagman

Alapihan seudun pensaikoissa voi kuulla keralla useammankin viitakerttusen ja ehkä myös satakielen.

Hiltulanlahdessa, Puutossalmentien varrella on peltoja ja nittyjä, joiden päällä voi tavata suopöllön lentelemässä sekä kuunnella kesäöinä viitakerttusia, ruisrääkkiä ja muitakin laulajia.

Vanuvuori on Hiltulanlahdessa kohoava nurin käännetyn padan muotoinen mäki. Kaakon suunnasta tulevilta teiltä on mahdollisuus kävellä mäelle, jonka metsät kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Vanuvuorella on tavattu ainakin metsoja, idänuunilintuja ja jopa kuukkeli.

Puutossalmentie 16.5.2009; Kuva: Aarne Hagman
Tero Pelkonen – Vanuvuoren Luonnonsuojelualue, Kuopio 14.2.2021

Iso Monninjärvi

Järvi sijaitsee Monnin kylän peltoaukeiden keskellä.
Rehevöityneen järven rantoja reunustavat saraikot ja pajupensaikot sekä kapeassa itäpäässä järviruokokasvustot.
Järvi on metsästyskieltoaluetta ja syksyisin järvelle kerääntyy vesilintuja. Alueella pesii nauru- ja kalalokkeja sekä perusvesilintuja. Rannoilta voi kuulla luhtahuitteja ja ruisrääkkiä.

Järvelle näkee parhaiten länsipäästä, Väänälänrannantieltä kääntyvältä Monninrannantieltä, jota pitkin ajamalla pääsee lopulta aivan järven rantaan. Pelto- ja pusikkoalueiden laulajia kannattaa kuunnella myös kylän läpi kulkevan Väänälänrannantien varrelta.

Hökösenjärvi

Rehevä, pääosin saraikkorantainen lintujärvi kunnan luoteisosassa Hökösen kylän itäosassa.

Alueella pesii seudun perusvesilintuja sekä vähäisiä määriä nauru- ja pikkulokkeja. Järvellä tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. jalohaikara (talvella!), rastaskerttunen ja harmaasorsa.
Lähipelloilta on kuultu sarvipöllöjä, ruisrääkkiä ja pensassirkkalintuja.

Järvellä on retkeilty muuttoaikoina toistaiseksi vähän.

Järven vesialueet näkee lähes kokonaisuudessaan eteläpään uimarannalta (käännytään vt:ltä 5 Pöljän kyläkaupan kohdalla länteen Luvelahdentielle ja vajaan 1,5 km:n jälkeen oikealle Hökösentielle, jota ajetaan 2,2 km, jolloin pellonreunassa oikealle rantaan kääntyy kapea pikkutie; paikalle pääsee myös Maaningan suunnasta Keskimmäisentietä ja Hökösentietä pitkin).

Toinen hyvä paikka on NW- rannalla

Jännevirta – Kotkatvirta

Puoliksi Kuopion puolella sijaitseva Jännevirran-Kotkatvirran vesikapeikko on varsin hyvä paikka varhaiskeväisten vesiympäristön lajien havainnointiin huhtikuussa. Alue on Siilinjärven ainut laajempi aikaisin sulava ja myöhään jäätyvä virtavesialue.

Huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa laajalla sula-alueella voi tavata runsaasti puoli- ja kokosukeltajasorsia, koskeloita, uikkuja, kuikkia ja lokkilintuja. Myöhemmin keväällä ja alkukesästä alueella voi nähdä ja kuulla myös ympäröivien ruoikkolahtien ruskosuohaukkoja, kaulushaikaroita, härkälintuja ja luhtahuitteja. Sula-alueella viivyttelee eräinä syksyinä runsaasti laulujoutsenia ja vihoviimeisiä vesilintuja sinnittelee jopa joulukuulle saakka.

Suurimman osan sula-alueesta näkee uudelta Jännevirran sillalta (vt 17). Keväisin sula-alueen laajennuttua suuri osa vesilinnuista oleskelee sula-alueen pohjoisreunalla, joka on parhaiten nähtävissä Jännevirran uimarannalta (käännytään vt:ltä 17 Jännevirran kyläkaupan kohdalla pohjoiseen kaupan ohi kulkevalle Rantatielle, jolta kohta käännytään hevostallin kohdalla oikealle Uimarannantielle, jota ajetaan perille saakka).

Kotkatvirta on parhaiten tarkistettavissa Karjalanharjunniemen kylärannan laiturilta (käännytään vt:ltä 17 Jännevirran kaupan kohdalta etelään Uuhilahdentielle ja vajaan 1,5 km:n päästä käännytään vasemmalle Karjalanharjunniementielle sekä parin sadan m:n jälkeen oikealle Lapinluhdantielle, jota ajetaan perille kylärannan laavukatokselle).