tammi 01 2000

Ylemmäinen, Keskimmäinen ja Tismiö

Vesistöt muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja ovat hyvin rehevöityneitä.
Keskimmäisellä on (huonokuntoinen) lintutorni ja sen löytää seuraavan ohjeen mukaan: Iisalmen pohjoispuolella valtatien nro 27 (Kiuruvedelle ja Kalajoelle) erottua Ouluun ja Vieremälle vievästä tiestä nro 88 käännytään noin 1,7 km:n päästä vasemmalle (etelään) metsäautotielle (viitta lintutorni 0,9 km). Auton voi jättää tienvarteen ja jatkaa polkua lintutornille. Torni on Keskimmäisen järven länsirannalla ja siitä näkee järven lähes kokonaan sekä osan myös pohjoispuolisesta Tismiöstä.


Ylemmäiselle on kuljettava eri reittiä Ylivieskan radan eteläpuolelta. Paikoin alueelle levinnyt asutus vaikeuttaa liikkumista.
Järvet ovat parhaimmillaan keväällä ja alkukesällä, huhtikuusta kesäkuun puoliväliin. Muutolla levähtäviä vesilintuja ja kahlaajia mm. laulujoutsen, heinätavi, lapasorsa, nokikana, jouhisorsa, uivelo, musta- ja punajalkaviklo, suokukko. Pesimäaikaan Keskimmäinen on vähävetinen. Pesivinä esiintyvät mm. laulujoutsen, silkkiuikku, tukkasotka ja kurki.

Kaarina Heiskanen – Iisalmi, Keskimmäisen lintutorni 6.5.2017

tammi 01 2000

Virtapaikkoja

 Muita lintupaikkoja Iisalmessa ovat mm. talven auki pysyvät Nerohvirta ja Runnin Saarikoski, keskustan ja sen lähiympäristön aikaisin jäistä vapautuvat virrat.

Kuikan lintupaikat; Runnin Saarikoski; 9.7.2009; Kuva: Aarne Hagman
Kuikan kuvagalleria; Tero Pelkonen – Runni, Saarikoski, Iisalmi 23.2.2017

tammi 01 2000

Turulanvaara

Turulanvaara sijaitsee kunnan itäosassa Rauvantaipaleen pohjoispuolella, Rauvanjärven länsireunalla. GT-kartalla Turulanvaaran päällä lukee ”Hirvolanmäki”. Alueelle menee pieni kiemurainen tie, joka näkyy kartalla. Tie haarautuu oikealle Rauvantaipaleelta Sivakkavaaraan menevältä paikallistieltä.
Lintulajistoa ovat mm. pikkusieppo, mustapääkerttu, kuhankeittäjä, hiirihaukka, varpuspöllö, pohjantikka, pikkutikka ja kuukkeli. Kohde on kuten muutkin metsäkohteet parhaimmillaan loppukeväällä ja alkukesästä, mutta mielenkiintoinen myös talvella ja syksyllä.

tammi 01 2000

Niemisjärvi ja Vaaksjärvi

Niemisjärvi ja Vaaksjärvi sijaitsevat Kiuruveden keskustan länsipuolella. Vaaksjärven parasta osaa on järven pohjoispää, jonka näkee hyvin Vaaksperästä länteen suuntautuvalta tieltä. Kaulushaikaran ääni kuuluu järveltä lähes joka vuosi. Pikkulokkeja esiintyy useita kymmeniä.

Niemisjärvi on Vaaksjärveä huomattavasti laajempi ja sitä voi tarkkailla useilta paikoilta. Paras osa järveä on sen pohjoispää rautatien pohjois- ja eteläpuolella. Vähäliikenteiseltä rautatieltä on hyvä näkyvyys molemmille puolille.

Järvet poikkeavat esimerkiksi Luupuveden seudusta järviruokokasvustojensa puolesta. Ne ovat kuitenkin tupasmaisia eivätkä järin tiheitä. Kohteet lienevät parhaimmillaan keväällä ja alkukesästä. Vakiolajistoa ovat ainakin laulujoutsen, lapasorsa ja monet muut vesilinnut. Myös ruskosuohaukka, kaulushaikara, luhtahuitti ja ruisrääkkä on tavattu alueella.

tammi 01 2000

Ryönänjärvi

Ryönänjärvi sijaitsee Kiuruveden taajaman kaakkoispuolella. Se on Ryönänjoen pullistuma, joka aukeaa voimakkaan virtauksen takia aikaisin keväällä ja kerää levähtäviä vesilintuja sekä kahlaajia. Parasta vierailuaikaa onkin huhtikuun loppupuoli ja toukokuun alkupuoli.

Ryönänjärvelle pääsee parhaiten tieltä (561) Kukkomäkeen menevän paikallistien kautta. Etelästä tultaessa Kukkomäen tie ylittää ensin radan ja palaa noin kilometri tämän jälkeen takaisin radan varteen. Tästä kohtaa voi nousta radalle ja kulkea noin 100 metriä vasemmalle, josta näkee hyvin lähes koko järven vesialueen, ainakin kaukoputkella. Lajistoa ovat kaikki vesilinnut,ruskosuohaukka ja kahlaajat. Kevään laulujoutsenkertymät voivat nousta yli sadan yksilön. Uiveloparvia näkee joka kevät.