Jännevirta – Kotkatvirta

Puoliksi Kuopion puolella sijaitseva Jännevirran-Kotkatvirran vesikapeikko on varsin hyvä paikka varhaiskeväisten vesiympäristön lajien havainnointiin huhtikuussa. Alue on Siilinjärven ainut laajempi aikaisin sulava ja myöhään jäätyvä virtavesialue.

Huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa laajalla sula-alueella voi tavata runsaasti puoli- ja kokosukeltajasorsia, koskeloita, uikkuja, kuikkia ja lokkilintuja. Myöhemmin keväällä ja alkukesästä alueella voi nähdä ja kuulla myös ympäröivien ruoikkolahtien ruskosuohaukkoja, kaulushaikaroita, härkälintuja ja luhtahuitteja. Sula-alueella viivyttelee eräinä syksyinä runsaasti laulujoutsenia ja vihoviimeisiä vesilintuja sinnittelee jopa joulukuulle saakka.

Suurimman osan sula-alueesta näkee uudelta Jännevirran sillalta (vt 17). Keväisin sula-alueen laajennuttua suuri osa vesilinnuista oleskelee sula-alueen pohjoisreunalla, joka on parhaiten nähtävissä Jännevirran uimarannalta (käännytään vt:ltä 17 Jännevirran kyläkaupan kohdalla pohjoiseen kaupan ohi kulkevalle Rantatielle, jolta kohta käännytään hevostallin kohdalla oikealle Uimarannantielle, jota ajetaan perille saakka).

Kotkatvirta on parhaiten tarkistettavissa Karjalanharjunniemen kylärannan laiturilta (käännytään vt:ltä 17 Jännevirran kaupan kohdalta etelään Uuhilahdentielle ja vajaan 1,5 km:n päästä käännytään vasemmalle Karjalanharjunniementielle sekä parin sadan m:n jälkeen oikealle Lapinluhdantielle, jota ajetaan perille kylärannan laavukatokselle).

Suuri-Kortteinen

Suuri-Kortteinen on Niemikylässä sijaitseva keskikokoinen läpivirtausjärvi, joten se sulaa melko aikaisin keväällä ja sulille kerääntyy runsaasti vesilintuja. Parhaat paikat lintujen tarkkailuun ovat Niemikylästä Sivakkavaaraan kulkevan tien 5731 varrella. Järven luoteiskulmasta näkee parhaiten ensimmäiset sulapaikat.

Toinen hyvä tarkkailupaikka on tästä noin kilometri kaakkoon oleva Sivinvirta. Vesilintujen lisäksi siellä voi katsella myös pellolla lepäileviä muuttolintuja.

Poskilampi

Poskilampi sijaitsee aivan kaupungin keskustan tuntumassa, heti sen koillispuolella, viitostien ja Sonkajärvelle menevän tien (87) liittymän lounaiskulmauksessa. Poskilammelle on vaikea mennä. Parhaiten sen näkee lampea lounaiskulmasta sivuavalta tieltä ja menemällä siitä rantaan. Lintuja on oikeastaan vain lammen eteläpäässä.
Poskilammella on suuri lähes 1000 parin naurulokkikolonia sekä noin 150 parin pikkulokkiyhdyskunta. Myös jouhisorsa, nokikana, mustakurkku-uikku näyttäytyvät lammella.

Savonselkä – Savonlahti – Ruotaanlahti – Haukilahti

Haapajärven eteläpäässä sijaitseva Savonselkä ja sen lahdet tarjoavat vesilinnuille oivallisen pesimäympäristön. Alueelle pääsee parhaiten Peltosalmelta länteen menevää tietä (563) sekä ko. tieltä Kihlovirralle menevältä tieltä. Kohde on isoalainen ja vaikeasti hallittava.

Pohjois-Haatala ja Haatala

Maaninkajärven, siis vesistön, itäpuolella kulkevan tien varrelta löytyy myös laajoja peltoaukeita. Lintuharrastajilla onkin parhaaseen muuttoaikaan usein tapana kiertää Maaninkajärvi, jolloin matkan varrelta löytyvät Lapinjärvet, Vianta, Patalahti, Haatalat, Tavinsalmi ja Mustajärvi. Reitti on suosittu myös yölaulajaretkillä.

Pohjois-Haatalan kumpuilevia peltoja on mukava katsella Pieni-Maaninkajärven tien risteyksestä, mistä on laajat näkymät. Peltojen päällä näkee usein petolintuja kuten tuuli- ja sinisuohaukkoja, alaville kohdille taas kerääntyvät kurjet ja joutsenet.

Haatalan peltoja kannattaa katsella monestakin kohtaa, yksi parhaita on linkin Kuoppaharju, jonka pelloilla levähtää keväisin mm. kapustarintoja, töyhtöhyyppiä ja pulmusia.

Pohjois-Haatala 6.9.2014; Kuva: Kimmo Laitinen