Siilinjoki ja Pöljänjoki

Kunnassa on niukasti pakkastalvina sulana pysyviä koskialueita ja nekin ovat kapeita, enemmän purotyyppisiä virtavesipaikkoja.

Siilinjoki virtaa 1,5 km pitkänä kapeana norona Siilinjärven kirkonkylän läpi Pieni-Sulkavasta Siilinlahteen. Uoma pysyy avoimena alkutalven, mutta jäätyy yleensä umpeen keskitalven pakkasissa. Jokiuoman näkee useista paikoista uoman varren pikkuteiltä ja jalkautumalla jokipätkän voi kompata läpikotaisin. Joen suistoa voi tarkkailla Joentauksessa.

Pöljänjoki, joka alkaa Pöljänjärven kaakkoisnurkasta ja laskee pari kilometriä kaakompana Sulkavanjärveen, pysyy sulana vähintään alkutalven, lauhempina talvina lähes koko pituudeltaan läpi talven. Joen niskasulan näkee Pöljän koulun kohdalta länteen lähtevän Ollikkalantien sillalta. Joen parhaat kohdat ovat Saitalammen ja Pöljänmyllyn välillä, joiden sulat voi tarkistaa kätevimmin paikoista, joissa vt 5 ylittää joen ja Varpaisjärventie ylittää joen. Saitalampi pysyy osittain sulana varsin pitkään ja lammen voi nähdä parhaiten kävelemällä vt:n 5 sillan kohdalta 100 m länteen ja nousemalla lampeen rajautuvalle junaradan penkalle.

Em. kohteiden talvisia vakiovieraita ovat koskikarat. Silloin tällöin puroilla yrittävät talvehtimista yksittäiset sinisorsat. Siilinjoessa talvikautena tavattuja harvinaisuuksia ovat olleet pikku-uikku, tavi, telkkä, nokikana ja liejukana. Keväällä joella on tavattu mm. kuningaskalastaja. Pöljänjoen talvista rariantia ovat mm. harmaahaikara ja jalohaikara.