Käpylinnut pesivät jo helmi-maaliskuussa, silloin kun niiden pääravintoa eli havupuiden siemeniä on tarjolla. Tästä syystä niiden määrät vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Hyvinä käpyvuosina niitä kuulee ja näkee vaikkapa hiihtolenkeillä jatkuvasti. Havupuusiementen katovuosina niiden ääniä ei metsissä kuulu, kun ne ovat vaeltaneet etsimään ravintoa muualta. Tähän diagrammiin on laskettu Kuikan alueelta Tiiraan ilmoitettujen pikkukäpylintujen yksilömäärien summat tammi-helmikuulta …
Category: linturyhmiä
maalis 01 2021
Joko tunnet tiaisten ja tikkojen äänet?
Talven rikkomaton hiljaisuus alkaa rakoilla, kun valon lisääntyessä ja sään leudotessa alkavat tiaiset heläyttelemään laulusäkeitään ja tikat pärisyttämään rumpusoolojaan. Talitiaisen titityyn oppii moni jo päiväkoti-iässä, mutta entäs ne muut laulelijat? Eikä talitinttikään ole mikään yhden hitin ihme, vaan sekin varioi lauluaan ja ääntelee mitä moninaisimmilla tavoilla. Ulos astuessa ja ruokintojen lähettyvillä kannattaa pitää korvat höröllä, …
helmi 16 2021
Pöllöjä kuulostelemaan
Pian koittaa maaliskuu, paras ajankohta pöllöretkille. Toki ääntelyitä voi kuunnella jo aiemminkin sopivien sääolosuhteiden sattuessa kohdalle. Tällaisia ovat tyynet ja lauhat ilta- ja keskiyön tunnit. Auringonlaskun aikoihin ääntelevät huuhkaja ja varpuspöllö, viiru- ja helmipöllö pimeän korvalla ja lehtopöllö pilkkopimeässä. Pöllöjen äänet ovat monipuolisia. Huuhkaja sekä viiru- ja lehto- ja lapinpöllö huhuilevat, helmipöllö puputtaa, hiiripöllö pulisee …
helmi 01 2020
Rantakanoja
Yön hämärässä kuuluu rannan kasvillisuuden kätköistä kuin piiskan sivalluksia.Umpeen kasvaneelta lahdelta kuuluu ääni, joka muistuttaa sian kiljuntaa.Tässä artikkelissa esitellään äänin ja kuvin luhtahuitti, luhtakana, liejukana ja nokikana. Näistä kolme ensimmäistä voidaan lukea myös ns. yölaulajiksi. Artikkelissa on kuvia ja ääninäytteitä. Liejukanan kuva on Kuikan kuvagalleriasta. Äänitteet ovat Xeno-Cantosta ja mukaan on otettu vain Suomessa tehtyjä …
helmi 01 2020
Rätinää ja raksutusta ruovikossa
Nämä lajit viihtyvät samantapaisissa paikoissa: tyypillinen biotooppi on ruovikko tai muu kosteapohjainen kasvillisuus. Lajit ovat ruokokerttunen, rytikerttunen ja rastaskerttunen. Artikkelissa on kuvia ja ääninäytteitä. Kuvat ovat Kuikan kuvagalleriasta. Äänitteet ovat Xeno-Cantosta ja mukaan on otettu vain Suomessa tehtyjä äänitteitä. Lajin kohdalla on tekstimuotoista äänen kuvailua, jossa lähteenä on käytetty kirjaa: Svensson ym. Lintuopas, Euroopan ja Välimeren …
Laita havaintosi Tiiraan!
Tutustu ja osallistu!
