tammi 01 2000

Länsi-Saamainen

Länsi-Saamanainen; Joutsenia ja kurkia pellolla; Kuva: Seija Laitinen

Länsi-Saamaisen kylä sijaitsee Koiruksen ja Saamaisen järven välisellä kannaksella lähellä Kuopion rajaa. Alueelle pääsee pohjoisesta kääntymällä Puutossalmen lossilta tultaessa noin 4 km:n jälkeen oikealle Länsi-Saamaisentielle tai etelästä Heinävedentieltä tultaessa kääntymällä Vehmersalmentielle ja 6 km:n päästä Länsi-Saamaisentielle.

Karttapaikka

Helpoimmat havainnointipaikat sijaitsevat:

Google Maps

Seudun vetovoima perustuu luonnon monimuotoisuuteen; rinnepellot sulavat varhain, alueella on paljon reheviä järvenlahtia ja vehmaita lehtosaaria. Alueella on monipuolinen pelto-, vesi- ja rantalinnusto joutsenineen, kurkineen, kuoveineen, töyhtöhyyppineen, nauru- ja pikkulokkeineen. Lisäksi alueella voi havainnoida petolintuja, tikkoja ja yölaulajia.

Seudulta on havaittu mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, ruisrääkkä, suopöllö, käenpiika, pikkutikka, valkoselkätikka, pensassirkkalintu, luhtakerttunen, rytikerttunen, iso- ja pikkulepinkäinen, kuhankeittäjä ja pyrstötiainen (poikueita).

tammi 01 2000

Pitkälänniemi

Pitkälänniemi on syksyinen ja keväinen pikkulintupaikka. Siellä on tavattu harvainaisuuksiakin: mustapäätasku (kolme kertaa) ja nummikirvinen. Tavallisempiakin lintuja kertyy pelloille ja pientareille, niemeltä voi seurata muuttoa ja tarkastaa tehtaiden pohjoispuoleisia sula-alueita. Pitkälänniemelle menee tie Könönpellon pohjoisosan halki.

tammi 01 2000

Osmajoki

Osmajokea voi katsastella sitä ylittäviltä silloilta (esim. Ruokokoski).

tammi 01 2000

Hetejärvi

Pitkospuut Saunaniemen lintutornille 19.6.2011; Kuva Tero Pelkonen

Maakunnan parhaat tornit löytyvät Hetejärven rannoilta.

Ympäristö: Hetejärvi on rauhaisan erämainen, huippuvarusteltu ja laadukas lintujärvi kaukana Savon ja syrjäisen Länsi-Suomen läänin rajasaloilla. Rannoilla ei tönötä kesämökkejä vieri vieressä eikä Viitasaarentien liikenteen melu kanna järvelle asti. ”Tavanomaisesta” lintujärvestä poiketen Hetejärveltä puuttuvat ruovikot lähes tyystin. Keskikesään mennessä järven kattaa lähes kävelijän kantava järvikortematto Avovesi on sokkeloisena alueena järven keskiosassa, erillisissä lampareissa järven etelä- ja kaakkoisosissa sekä luoteeseen pistävässä Harjaslahdessa.
Parhaat havainnot: valkosiipitiira 2006, harmaasorsa, vesipääsky
Toukokuun alussa järveltä löytyy koko vesilintujen kirjo hanhineen, nauru- ja pikkulokkikolonia, kahlaajia, kurkia ja petolintuja.
Pesimälajina mielenkiintoisin on mustakurkku-uikku vuosittain n. 20 parin voimin sekä kurjet. Petolinnuista näkemistakuun voi antaa ruskosuohaukalle ja elokuussa nuolihaukalle.


Saunaniemen torni on järven itäpuolella ja näin ollen parempi aamuretkikohde.
Ajo-ohje: Tieltä no 77 Keiteleen kirkonkylältä Viitasaaren suuntaan n. 3,4 km, mistä käännytään Koutajärvelle vievälle tielle. Tietä ajetaan, kunnes oikealla puolella on hoitokoti. Heti sen jälkeen oikealla p-paikka, mistä opastus tornille. Seuraa tarkasti viittoja, jotta osut pitkospuille. Kävelymatkaa tulee n. 1,3 km kauniin suon ja puromaiseman yli.
Tornin luona on nuotiopaikka ja tornissa on turvallinen pohjakerros vaikkapa lasten oleiluun.


Kallioniemen torni on järven länsipuolella ja sopii paremmin iltavalossa katseluun.Ajo-ohje: Tieltä no Keiteleen kirkonkylältä Viitasaaren suuntaan n. 3,4 km, mistä käännytään Koutajärvelle vievälle tielle. Isommalta tieltä käännytään Koutajärven lahden kohdalta hieman ennen Tenholan taloa oikealle, jota ajetaan, kunnes tullaan lintutornin viitalle ja p-paikalle. Tornille on kävelymatkaa n. 1,3 km monipuolisen metsämaiseman läpi.
Myös tältä tornilta löytyy mukava pohjakerros pöytineen.

tammi 01 2000

Kuvansinjoki

Varkauden ja Joroisten rajana laskee Kuvansinjoki, joka pysyy usein sulana talvellakin.
Alueen linnustoon kuluu runsaasti lintuvesilajeja: kaulushaikara, laulujoutsen, heinätavi, lapasorsa, ruskosuohaukka, kalasääski yms. Rannoilla on paikoin erinomaisia lehtimetsiköitä, joissa on tavattu pikkutikkoja ja talvehtiva valkoselkätikka. Myös yölaulajia kannattaa kuunnella, mm. satakieliä. Sulana pysyvillä jokiosuuksilla on nähty mm. pikku-uikku, koskikara ja kuningaskalastaja.