Voit nyt seurata sääksen pesän mielenkiintoisia tapahtumia Kuikan sivulla
Tätä kirjoitettaessa 4.6.2020 odotellaan esimmäisten poikasten kuoriutumista. Munia on pesässä kolme. Heti alkaa poikasten ruokkiminen ja siinä yhteydessä voit seurata koiraan ja naaraan työnjakoa sekä emon tekniikkaa, kun se repii kalaa poikasille suupaloiksi. Voit tutkailla pesään tuotujen kalojen lajia ja arvioida niiden kokoa.
Heti pienestä pitäen poikasten keskinäisissä suhteissa on huomioitavaa ja niiden varttuessa ruokailutilanteissa tapahtuu mielenkiintoisia muutoksia.
Ensimmäiset kävely-yritykset ja siipien kokeilut ovat osin ihan hupaisaakin seurattavaa. Näet myös, miten pesän kunnosta ja hygieniasta pidetään huolta. Heinäkuun puolella poikaset alkavat syödä jo itse ja silloin käydään kovaa kisaa siitä, mikä poikanen emon tuoman kalan saa.
Sitten joskus heinäkuun loppupuolella tai elokuun alussa poikaset tekevät ensimmäiset lentoyritykset ja lentävät jo pesästä ajoittain pois. Lopulta koittaa hetki, kun pesä tyhjenee ja sen asukkaat häipyvät muuttomatkalle.
Kameraa voit seurata tällä sivulla, jossa on myös lisätietoa asiasta:
Sieltä se jälleen tuli. Kesä. Vähälumisen ja niin hirvittävän pitkäpiimäisen talven jälkeen. Kevätmuuttokin tuli ja meni, mitä jäi muistoihin? Merikotkia ainakin, Mustavirran valtiaiden kevätkokoontuminen. Kuningaskalastaja jäi näkemättä. Ja arosuohaukat. Miksi mieleen pulpahtavat juuri ne, jotka jäivät näkemättä? Pessimisti ei pety… Vaan pettyypä kuitenkin. Mutta ei huolta, sillä kyseiset havainnot vain siirtyvät tulevaisuuteen, ilahduttamaan meitä sitten jonain toisena päivänä. Ehkä ilo on silloin kaksinkertainen!
Nyt on kuitenkin Suomen luonto jälleen parhaimmillaan. Jopa hohtavien hankien veroista kauneutta on se tuoksuva elämänvihreä, joka puhkeaa kaikkialle kuin yhdessä yössä. Pihamaa, koivut… Tuomet, joiden kukkien tuoksu huumaa ja humalluttaa. Mikä parasta, myös luonto riemuitsee. Kaikkialta soi aamuin illoin, päivin ja öin lintumaailman iloinen suvivirsi täynnä toinen toistaan taidokkaampia laulumestareita. Iloa tuovat myös ne vähemmän taidokkaat, mutta aivan yhtä olennaiset kesäntuojat.
Sanna Hakkarainen – Tiltaltti ja pajulintu 29.5.2020 Käärmelahti
Monet aamupäivän vaunulenkit suuntautuvat läheiselle ”autiotalolle”, jonka pihapiirin ikivanhat, harmaantuneet hirsirakennukset tuovat esteettisen kokemuksen jo itsessään (videon rakennus ei paras esimerkki). Myös vanhoiksi ehättäneet koivut ja lehtikuusi nousevat hallitsemaan ympäristöään luoden paikalle hiljaista, jylhää arvokkuutta. Siellä säveliään pudottelee tiltaltti, suruhuilullaan viheltelee pajulintu ja hyväntuulisena rallattelee lehtokerttu. Luonnossa mollit ja duurit ovat yhtä suloisesti sekaisin kuin ihmiselämässäkin. Oopperassa lisänä ovat peippo, kevään toista kierrosta kiskova mustarastas sekä Valkeisella puhalteleva kaulushaikara.
Tiira paljasti, että Kuopiossa Savisaaressa puuhastelee jälleen satakieli. Yöretkille ei tämä kokoonpano vielä taivu, mutta aamulla startattiin kuitenkin nuorimmaista myöten ja ehätettiin Savisaareen peräti ennen aamukahdeksaa. Tuomet nuokkuivat valkoisten kukkahuntujensa alla ja tuoksu oli pökerryttävän upea. Lehtokerttuja tuntui riittävän vähintäänkin joka toiseen tuomeen laulamaan, puut suorastaan soivat. Sitten aivan yllättäen tupsahti sarja, jonka esittäjästä ei ollut epäilystäkään. Suuntasimme likemmäs ja kuulostelimme satakielen alkulämmittelyä. Paikallinen puhelias palstaviljelijä lyöttäytyi seuraamme, ja jo valmiiksi möhlitty äänitys sekä orastava lintuelämys päättyivät siihen, mutta siellä missä on ihmisiä – noh, on ihmisiä. On täysi oikeus ollakin. Aina voi yrittää uudestaan, viimeistään ensi vuonna. Aivan yhtä tärkeää on päästä vaihtamaan kokemuksia toisen luonnosta iloa ammentavan kanssa. Sitä paitsi pääsimme kuulemaan satakielen, se oli tärkeintä! Poistuessamme mieleen nousi surullinen uhkakuva tulevaisuudesta, sillä muun Savilahden alueen lisäksi myös Savisaari on kaavoitettu, paikalle on nousemassa mm. kerrostaloja. Kun olin juuri saanut ihastella noita laulavia tuomia ja niiden kätkemiä salaisuuksia, muuttui iloni ahdistukseksi. Näinkö väistää betonia ja asfalttia jälleen tämäkin elämänkeidas?
Sanna Hakkarainen – Viitakerttunen (kuva 2019, ääni 2020)Käärmelahti
Palattiin arkeen ja rattaat suuntautuivat kohti Käärmelahden koulua. Viime vuonna pusikoissa lauloi viitakerttunen vielä aamupäivästäkin, olisiko sama mattimyöhänen jälleen palannut? Kun saavuimme koulun kohdalle, kajahti tien toiselta puolelta matalasta vesakosta mitä mielikuvituksellisinta sekasotkua, seassa kiikkujen kitinää, pääskyjen kirkunoita, rastaiden rätinää ja sitten tuo tuttu putoava ”hi-de-li-lyy”, joka paljasti tykittäjän viitakerttuseksi. Kiitos perheystävällisestä ajankohdasta, lintunen! Aluksi en muistanut edes äänittää, nautiskelin vain. Sitten yritin metsästää lintua kameralla, vaan turkasen vaikeaa se oli. Ehdin kuunnella sitä parisenkymmentä minuuttia ennen kuin sain linnun etsimeeni. Lopulta jatkoimme matkaa eteenpäin, kun yhtäkkiä läheisen ojanvarren tuomesta pulpahti lehtokertun sävelmä. Äänitys jäi sikseen, kun lintu olikin yllättäen näkyvillä ja käsi hakeutui kameralle. Upeasti se esiintyi, kuin tarkoituksella. Lopulta ohiajava rekka pöläytti musisoijan tiehensä. Paluumatkalla pysähdyimme jälleen kuuntelemaan viitakerttusen ihmeitä. Loputon oli sen tarmo ja sävelten virta, loppua ei kuulunut. Oli aika lähteä ja hyräillä: Jo joutui armas aika ja suvi suloinen — Taas linnut laulujansa visertää kauniisti…
Kuikan sääntömääräinen kevätkokous järjestetään 11.6. klo 18 alkaen Jatkopolut Oy:n kokous- ja saunatiloissa osoitteessa Vuorikatu 30 A-rappu, 7. kerros. Kokous järjestetään pääsääntöisesti etänä netin välityksellä. Paikanpäälle voi tulla enimmillään kymmenen henkilöä mukaanlukien järjestäjät. Tästä syystä kaikkien kokoukseen tavalla tai toisella osallistuvien on ilmoitettava osallistumisestaan ennakkoon alla olevalla lomakkeella.
Etäkokous tapahtuu Teams-sovelluksen kautta. Yhteyden luomiseksi ei tarvitse asentaa mitään sovellusta tai ohjelmaa omalle koneelle tai laitteelle, liittyminen on todella yksinkertaista ja helppoa. Ilmoittautumisen jälkeen sähköpostiin saapuu linkki, jolla kokoukseen osallistutaan sekä osallistumisohjeet.
Matti Hakkarainen – Punavarpunen 31.5.2020 Siilinjärvi
Viimeisen kahden viikon aikana päästiin Savossakin nauttimaan kesäisestä lämpöaallosta, vaikka yöhallat saivatkin kesäkukkien istuttelijat haromaan hiuksiaan. Monilla linnuilla on pesintä jo täydessä vauhdissa. Pöntöistä ja koloista kuuluu jo ahkeraa poikasten sirkutusta emojen kantaessa jälkikasvulleen hyönteisiä niska limassa.
Pohjolan luonnon suvivirsi pauhaa jälleen tuttuine kuorolaisineen. Pajulinnut ja punavarpuset soittelevat huilujaan. Missä tuoksuu tuomi, siellä solisee myös lehtokerttu. Hernekertut säksättävät likipitäin kaikkialla, ruovikoissa rätisevät ruokokerttuset ja paikoitellen livertelevät taidokkaat viitakerttuset. Onpahan merkattu ensihavainnot myös ryti- ja luhtakerttusista. Satakielet vetelevät muista piittaamattomia soolojaan Varkaudessa, Suonenjoella ja Kuopiossa.
Ilkka Markkanen – Jänkäsirriäinen 28.5.2020 Siilinjärvi
Idänuunilinnuista sekä vanhoissa metsissä viihtyvistä pikkusiepoista saatiin vuoden ensihavainnot. Kuhankeittäjiä kirjattiin kaksi, toinen Kuopiossa ja toinen Tuusniemellä. Siilinjärvellä Raasio keräsi jälleen kahlaajien vuodareita, viimeisen kahden viikon tulokkainaan lapinsirri, jänkäsirriäinen ja lampiviklo. Lisäksi paikalla pyöriskeli pikku- ja suosirrejä, tyllejä ja pikkutyllejä. Kuopiossa Etelä-Kallavedellä nähtiin tundrakurmitsa, Nilsiässä vesipääsky. Alleja, mustalintuja ja pilkkasiipiä on nähty arktikan sivujuonteina. Valkoposkihanhien pääjoukot jatkoivat matkaansa tuulten käännyttyä suosiollisiksi.
Markku Ukkonen – Merikihu 23.5.2020 Kuopio
Ruisrääkät aloittivat pelloilla raksutuksensa ja Varkaudessa Ruokojärvellä ääntä piti luhtakana, Juankoskella puolestaan luhtahuitti. Ensihavainnot saatiin lisäksi sarvipöllöstä ja Kuopiossa Kallaveden tilan tarkastaneesta merikihusta. Mehiläisten ryhtyessä kesäiseen aherrukseensa aloittivat saapumisensa myös mehiläishaukat.
Kesäkuussa kannattaa ottaa ilo irti valoisista öistä ja suunnata ulos kuuntelemaan yölaulajia. Muuttotilannekatsauksiin palaillaan sitten taas, kun syksy saa. Rattoisaa lintukesää kaikille toivottaa Lintuyhdistys Kuikka!
Matti Hakkarainen – Kottarainen 30.5.2020 Maaninka
Patrick Hublin -Silkkiuikku & naurulokit 24.5.2020 Kallanranta, Kuopio
Jos on äkäinen mökkinaapuri kättä pidemmän kanssa vastassa kutsumattomia vieraita, ei häiriköistä ilahdu pesällä oleva lintukaan. Koska lintujen pesintä alkaa jälleen olla kiihkeimmillään, on syytä muistaa pesimärauhan tärkeys ja välttämättömyys. Monet lintulajit ovat jo hautomassa tai ruokkimassa poikasiaan, joten jos pesälle sattuu, on sieltä poistuttava välittömästi. Emolintujen hätäinen tai äkäinen käyttäytyminen on yleensä merkki pesästä. Osalla linnuista jälkipolvi on jo ehättänyt maastoon. Yksinäiseltä vaikuttavaankaan poikaseen ei tule kajota, sillä orvosta olostaan huolimatta emo on suurella todennäköisyydellä lähettyvillä ja ruokkii poikasiaan.
Puuttomat ja vähäpuustoiset luodot sekä rehevät kosteikot on syytä jättää kokonaan rauhaan, sillä ne ovat tärkeitä pesimäpaikkoja. Lisäksi BirdLife Suomi muistuttaa, että rakennus-, purku- ja kiintöistönhuoltotyöt sekä puuston ja pensaikkojen raivaukset tulee rauhoittaa pesintöjen ajaksi.
Muistin virkistykseksi lain painavaa sanaa:
Luonnonsuojelulain 39 §:n pesinnän suojaa koskeva kohta:
Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden: 1) tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; 2) pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen; ja 3) tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.
