Järvi sijaitsee Monnin kylän peltoaukeiden keskellä.
Rehevöityneen järven rantoja reunustavat saraikot ja pajupensaikot sekä kapeassa itäpäässä järviruokokasvustot.
Järvi on metsästyskieltoaluetta ja syksyisin järvelle kerääntyy vesilintuja. Alueella pesii nauru- ja kalalokkeja sekä perusvesilintuja. Rannoilta voi kuulla luhtahuitteja ja ruisrääkkiä.

Järvelle näkee parhaiten länsipäästä, Väänälänrannantieltä kääntyvältä Monninrannantieltä, jota pitkin ajamalla pääsee lopulta aivan järven rantaan. Pelto- ja pusikkoalueiden laulajia kannattaa kuunnella myös kylän läpi kulkevan Väänälänrannantien varrelta.

• Monninrannantie: Google Maps

Rehevä, pääosin saraikkorantainen lintujärvi kunnan luoteisosassa Hökösen kylän itäosassa.

Alueella pesii seudun perusvesilintuja sekä vähäisiä määriä nauru- ja pikkulokkeja. Järvellä tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. jalohaikara (talvella!), rastaskerttunen ja harmaasorsa.
Lähipelloilta on kuultu sarvipöllöjä, ruisrääkkiä ja pensassirkkalintuja.

Järvellä on retkeilty muuttoaikoina toistaiseksi vähän.

Järven vesialueet näkee lähes kokonaisuudessaan eteläpään uimarannalta (käännytään vt:ltä 5 Pöljän kyläkaupan kohdalla länteen Luvelahdentielle ja vajaan 1,5 km:n jälkeen oikealle Hökösentielle, jota ajetaan 2,2 km, jolloin pellonreunassa oikealle rantaan kääntyy kapea pikkutie; paikalle pääsee myös Maaningan suunnasta Keskimmäisentietä ja Hökösentietä pitkin).

Toinen hyvä paikka on NW- rannalla

• Hökösenjärvi: Google Maps

Puoliksi Kuopion puolella sijaitseva Jännevirran-Kotkatvirran vesikapeikko on varsin hyvä paikka varhaiskeväisten vesiympäristön lajien havainnointiin huhtikuussa. Alue on Siilinjärven ainut laajempi aikaisin sulava ja myöhään jäätyvä virtavesialue.

Huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa laajalla sula-alueella voi tavata runsaasti puoli- ja kokosukeltajasorsia, koskeloita, uikkuja, kuikkia ja lokkilintuja. Myöhemmin keväällä ja alkukesästä alueella voi nähdä ja kuulla myös ympäröivien ruoikkolahtien ruskosuohaukkoja, kaulushaikaroita, härkälintuja ja luhtahuitteja. Sula-alueella viivyttelee eräinä syksyinä runsaasti laulujoutsenia ja vihoviimeisiä vesilintuja sinnittelee jopa joulukuulle saakka.

Suurimman osan sula-alueesta näkee uudelta Jännevirran sillalta (vt 17). Keväisin sula-alueen laajennuttua suuri osa vesilinnuista oleskelee sula-alueen pohjoisreunalla, joka on parhaiten nähtävissä Jännevirran uimarannalta (käännytään vt:ltä 17 Jännevirran kyläkaupan kohdalla pohjoiseen kaupan ohi kulkevalle Rantatielle, jolta kohta käännytään hevostallin kohdalla oikealle Uimarannantielle, jota ajetaan perille saakka).

• Jännevirran venelaituri: Google Maps

Kotkatvirta on parhaiten tarkistettavissa Karjalanharjunniemen kylärannan laiturilta (käännytään vt:ltä 17 Jännevirran kaupan kohdalta etelään Uuhilahdentielle ja vajaan 1,5 km:n päästä käännytään vasemmalle Karjalanharjunniementielle sekä parin sadan m:n jälkeen oikealle Lapinluhdantielle, jota ajetaan perille kylärannan laavukatokselle).

• Lapinluhdantie: Google Maps