Pohjalampi on aivan Tervon kirkonkylän keskustassa sijaitseva rehevähkö lintuvesi. Lampea kiertää luontopolku ja lammen länsirannalla on myös lintutorni. Parkkipaikka sijaitsee tien 551 reunassa puolikilometriä keskustasta Vesannolle päin tien 5517 risteyksen kohdalla.
Pohjalammella ovat pesineet mm. kurki, punasotka, silkkiuikku ja naurulokki. Pajusirkku, ruokokerttunen ja pikkulokki kuuluvat myös paikan linnustoon. Harvinaisin lammella tavattu laji on luhtakana.
Joutenlahti on suojainen Rasvangin luoteispään lahti. Paikalle pääsee ajamalla Tervon keskustasta puolitoista kilometriä Vesannolle päin ja kääntymällä vasemmalle Suonenjoelle vievälle tielle. Lahdelle on matkaa reilu kilometri. Tielle näkyvän lahden ja maantien välissä on vaatimaton veneiden laskupaikka, jolta on lahdelle hyvä näkyvyys.
Keväisin ja etenkin syksyisin lahdelle kerääntyy muuttomatkalla olevia vesilintuja. Kesäisistä yölaulajista lahden läheisyydessä on tavattu luhta- ja viitakerttunen sekä ruisrääkkä.
Hautolahden kyläyhdistyksen 2010 rakentamasta hulppeasta Tervamäen näkötornista näkee miltei 360 astetta, pieni metsikkö estää ihan täyden nakyvyyden. Hyvä näköala on mm. Nilakan järvelle. Miinusta tornilla on sen normaalia korkeampi yläkaide, mikä välillä haittaa katsottaessa kaukoputkella. Muuten torni on penkkeineen mukavan tilava, joskin tärisee jonkun kiivetessä ylös.
Tornin juurella on komea kota, missä voi paistaa makkaraa ja keittää kahvia. Myös ulkohuussi lisää oleskelumukavuutta.
Ensikokemusten mukaan torni on niin petolintujen kuin pikkulintujenkin muuttoreitillä. Sieltä on havaittu syysmuutolla mm. mehiläishaukkoja ja kalasääskä sekä merikotka. Keväällä mäkeä pitkin kulki pikkulintujen virta.
Tornille pääsee perille saakka autolla: Tervon kirkonkylästä käännytään Äyskoskelle menevälle tielle no 5517. N. kilometrin jälkeen käännytään länteen Tervamäentielle, jota ajetaan n. 2 km ja käännytään oikealle tietä, jossa on näkötornikyltti. Tornille on tätä tietä n. 700 m.
Kuikan lintupaikat; Pisa; 4.8.2008; Kuva: Aarne Hagman
Pisa sijaitsee Nilsiän kaakkoiskulmalla, Syvärin järven eteläpäässä. Aluetta hallitsee Pisan vuori, joka kohoaa korkeimmillaan 270,6 metriin. Pisan vuorella sijaitsee Täyssinän rauhan rajamerkki. Historiallisen arvonsa ja vaikuttavien maisemiensa vuoksi Pisa on ollut kautta aikojen merkittävä nähtävyys ja retkeilykohde. Pisan laelle perustettiin jo vuonna 1963 puolentoista hehtaarin suuruinen rauhoitettu suojelualue, jonka omistaa Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry. Vuonna 1993 perustettiin 280 hehtaarin laajuinen Pisan luonnonsuojelualue, joka on metsähallituksen hallinnassa. Luonnonsuojelualueen päätavoite on vanhojen metsien säilyttäminen ja niiden luontaisen kehityksen turvaaminen.
Alueella on opastetut polkureitit Pisan vuoren huipulle ja näkötornista avautuvat näkymät koillissavolaiseen maalaismaisemaan. Pisa sopii hyvin päiväretkien kohteeksi ja luonnonsuojelualueella saa retkeillä vapaasti jalan tai hiihtäen. Laella on uusi näkötorni, josta avautuu hulppeat näkymät (mm. Puijon torni pitäisi näkyä Pisalle noin 45 km päästä). Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet sijaitsevat vuoren itäpuolella, Valkeisen ja Ala-Siikajärven rannoilla. Ala-Siikajärveen pistää niemekkeenä myös erikoisennäköinen pyöreäpäinen Kypäräisen vuori.
Parhaimmillaan järvi on jäiden sulaessa purojen suilta, jolloin sinne kerääntyy suuri joukko vesilintuja. Järvellä levähtää myös hanhia, kurkia ja kahlaajia.Yölaulajista alueella tavataan mm. kaulushaikaraa, luhtahuittia ja ruisrääkkää sekä petolinnuista ruskosuohaukkoja.
Keskimmäinen on myös kylän nimi, jonka peltoja voi tarkastella vaikkapa Peräsuontien varrelta. Peltojen yli kulkee petolinnuista erityisesti piekanoiden muuttolinja ja pikkulinnuista peipot ja järripeipot, jotka keväin syksyin kuhisevat peltojen liepeillä