Author's posts
tammi 25 2020
AHK tiedottaa
Kuikan alueharvinaisuuskomitea (AHK) käsitteli 14.1.2020 kokouksessaan viime vuoden harvinaisuushavaintoja ja hyväksytyksi tuli mm. Pohjois-Savolle uudeksi lajiksi aroharmaalokki (Larus cachinnans), joka havaittiin 08.07.2019 Iisalmen jäteasemalla. Raasion heinäkuinen havainto aavikko-/ylänkötyllistä ja marraskuinen Tervossa kuvattu valkopäätiainen menevät valtakunnallisen rariteettikomitean (RK) käsiteltäviksi. Harvinaisuuskatsaus kokonaisuudessaan julkaistaan kevään Siivekkäässä.
marras 30 2019
Talvipinnaralli 2019 tulokset
Erä-Jormat: Timo Filipoff, Eelis Rissanen ja Petri Sallinen (75 km) – 36 (38) Koillisen Komppaajat: Pertti Hartikainen ja Juha Väätäinen (197) – 34 (38) Ehtivät Ukit: Jaakko Kettunen ja Ilkka Markkanen (44) – 32 (33) Vääntö: Pekka Savolainen ja Ari Tossavainen (94) – 32 (34) Lepinkäiset: Eveliina Pärnänen, Helena ja Katja Rönkä (46) – 31 …
marras 09 2019
Retkiblogi: Mahtava marraskuu
Mikä sinusta on vuodenkierron sykähdyttävin hetki? Onko se keskikesän valoisat yöt? Onko syksyn ruska, talviyön revontulet, kevään ensimmäiset lämpimät auringonsäteet? Minulle hienoin hetki on aina ollut se, kun ensilumi sataa kasvoille. Se hetki, kun syksyn jäänteet peittyvät kimalteleviin kuurankukkiin, hentoon lumihuntuun. Kuihtuneet kasvit muuttuvat säkenöiviksi kruunuiksi, koivut lumipilviksi. Jo marraskuun alussa saapuivat likipitäin paukkupakkaset, yhdessä …
syys 12 2019
Retkiblogi: Haikaroita
Niin pyörähtää vuodenkierto uuden askeleen kohti loppuaan. Kaikki kielii syksyn varovaisesta lähestymisestä. Kuinka hyvältä se tuntuukaan! En kaipaa ikuista kesää, kaipaan vuodenaikojen soljuvaa virtaa. Iltaisin punertavaa taivaanrantaa hallitsee syvänkeltaisena hehkuva kuu. Mustuvan yön kynnys paljastaa linnunradan huikaisevan kaaren, saaden katsojansa nauttimaan murheidensa mitättömyydestä. Kylminä aamuina usva hehkuu nousevan auringon ensisäteiden valossa, peilityynen lahden levätessä valkoisena …
elo 03 2019
Retkiblogi: Harjujen kesä
Tänä kesänä olen huiputtanut Käärmelahden harjut ja hiekkamontut lähes päivittäin. Voisi kuvitella, että saman polun kiertäminen muuttuisi kuivaksi pakkopullaksi nopeastikin, mutta yllättäen näin ei käynytkään. Kärsimätön sielu löysikin levon siitä, kuinka tutut askelmat antavat ajatuksille mahdollisuuden lähteä vaeltamaan ja jokainen lenkki on ollut henkinen taival milloin minnekin. Lisäksi luonto muuttuu ja on aina erilainen, jokikinen …
Laita havaintosi Tiiraan!
Tutustu ja osallistu!
