tammi 01 2000

Patalahti ja Patajärvi

Patalahti; Panoraama länsipuolen tornista 7.7.2013; Kuva: Petteri Ovaskainen
Tero Pelkonen – Maaninka, patalahti Panoraama 17.7.2016

Alueella on 3 lintutornia:
Ajo-ohje: Ajetaan kantatietä 77 (Siilinjärvi–Viitasaari). Torni on Maaningan kuohuvalta Viannankoskelta 500 m jälkeen tien pohjoispuolella. Lintutorni-viitan kohdalla on p-paikka.
Itäpuolella kunnostettu Vanha torni, kävelymatkaa n. 400 m
Itäpuolen uusi torni, kävelymatkaa n. 1 km (ohi vanhan tornin)
Länsipuolen hulppea ja korkea torni, kävelymatkaa n. 1 km.

Kaarina Heiskanen – Maaninka, Patalahti 15.4.2018
Kaarina Heiskanen – Maaninka Patalahti 5.5.2016

Patalahden Natura / IBA-alue on laaja ruovikkoinen järvenlahti, jota on kunnostettu veden pinnan nostolla ja ruoppaamalla.
Patalahden ympäri kulkee n. 5 km pitkä polku, jonka silloilta voi myös havainnoida linnustoa.
Parhaat havainnot: viiksitimali (n. 15 loka-marraskuussa 1999), jalohaikara, arosuohaukka harmaasorsa
Lajistoon kuuluvat mm. kaulushaikara, harmaasorsa, rusko- ja sinisuohaukka, suopöllö, laulujoutsen, kurki ja sorsalinnut. Muuttoaikaan alueella levähtää kahlaajia. Kesällä Patalahdella voi kuulla luhtahuitin ja jopa luhtakanan ja rytikerttusen.

Lahden N-puolelta Patajärven ja Patalahden välitse kulkevalta tieltä voi katsella yläpuolista Patajärveä. Tielle näkyvän puron suulle aukeaa aikaisin keväällä sulapaikka, joka houkuttelee näyttävän valikoiman vesilintuja ja kahlaajia, jopa kaulushaikara on usein näkysällä. Patajärven rantamilta löytyy myös tulvapeltoja, joilla levähtää keväisin mm. hanhia ja kurkia

Patajärvi 18.4.2012; Kuva: Tero Pelkonen
Tero Pelkonen – Kuopio, Maaninka, Patalahti 21.6.2018

tammi 01 2000

Talaskangas

Vieremän tunnetuin luontokohde on metsien suojelutaistot Suomessa käynnistänyt Talaskangas. Pitkälle entisen Vuolijoen kunnan, nykyisen Kajaanin kaupungin puolelle Kainuuseen (Sopenmäkeen) jatkuva erämaa on luonnonsuojelualuetta.

Talaskankaalle löytää kulkemalla Karankamäen kylältä pohjoiskoilliseen lähtevää Talaskankaantietä. Talaskankaalle on viitoitus ja sieltä löytyy luontopolku opastetauluineen. Toinen mahdollisuus on tulla alueelle Oulun läänin puolelta hieman lääninrajan pohjoispuolella kulkevaa Vihotintietä.

Talaskankaan metsien ja soiden pesimälajistoon kuuluvat mm. metso, palokärki, pohjantikka, kuukkeli, suopöllö ja lapinpöllö. Alueella pesivät myös liro, valkovilklo, tilhi, niittykirvinen, pikku- ja isokäpylintu.

Kohteeseen liittyy Sonkajärven puolella rajaa oleva Sukevan yhteismetsän rauhoittama Joutensuon soidensuojelualue, jolla pesivät mm. kapustarinta ja pikkukuovi.

Lisätietoa Talaskankaan luonnonsuojelualueesta löytyy täältä:

Vieremä; Talaskangas; Kuva: Timo Hämäläinen

tammi 01 2000

Konnekoski

Konnekoski on Hankaveden ja Konneveden välissä. Se sijaitsee kirkonkylästä noin 10 km länteen ja on merkitty nimellään kartalle.
Konnekoskella tavataan silloin tällöin talvehtivia vesilintuja, mutta parhaimmillaan se on keväällä kuikkineen ja härkälintuineen. Rannoilla on komeaa metsää, jossa voi tavata vaikkapa palokärjen.

tammi 01 2000

Kaatiainen

Kaatiainen on pienehkö erämainen järvi Nissilän kylän tuntumassa kunnan pohjoisosissa. Kaatiaiselle pääsee Nissiläntieltä (5911) oikealle järven pohjoispuolelle kääntyvän Kylmäpurontien kautta. Luoteispuoleisten peltojen halki kulkee tie venerantaan, josta näkee järvelle.

Kaatiainen on maisemallisesti merkittävä pienkohde. Sen linnustoon kuuluvat mm. mustakurkku-uikku, laulujoutsen, kurki ja pikkulokki sekä muita lintuvesilajeja.

tammi 01 2000

Kalajanvuori, Enoniemi, Hanhitaipale

Konneveden Rautalammin puoleinen ranta on monin paikoin varsinainen kallioiden kerääntymä. Siellä on jyrkänteiden laella, Enonniemen – Kalajanvuoren alueella, säilynyt hienoa metsää, vaikka kallionlakien välit onkin puista putsattu.

Kalajanvuoren merkitty 3 km:n polku vie Törmälän loma- ja kurssikeskuksesta Kalajanlammen nuotiopaikalle. Sama reitti tuo patikoijan takaisin lähtöpisteeseen. Kalajanvuoren alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan ja valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueella on myös valtakunnallisesti arvokkaita kallioita ja vuorelta avautuu ehdottomasti kappale kauneinta Suomea.

Suomen uusin kansallispuisto perustettiin alueelle syksyllä 2014:

Kallioinen seutu on Pohjois-Savon varminta kehrääjäaluetta. Muitakin vanhojen metsien lintulajeja tavataan runsaasti, huuhkaja on erityisen mieltynyt näihin vaikuttaviin louhikkoihin.

Konnevesi on itse komea selkävesi, osa kansallisvettä, Rautalammin reittiä. Siellä pesii kuikka, kalasääski, selkälokki ja kalatiira. Kallioisten saarien lisäksi järvellä löytyy myös reheviä saaria lehtoineen, mm. lehmuksia esiintyy upeina puina.

Tero Pelkonen – Kalajanvuori, Etelä-Konneveden kansallispuisto 15.8.2015