Hikipisaroita bensapumpulla

Tero Pelkonen – Töyhtöhyypät 9.4.2018 Siilinjärvi

Auto on monelle lintuharrastajalle välttämätön väline. Viime vuosina paikasta toiseen suhaamisen ylle on kuitenkin noussut synkkiä pilviä. Ilmastonmuutos on saattanut saada luontoa rakastavan lintuharrastajan potemaan huonoa omaatuntoa menopelistään. Sitten rytkähti koronapandemia, ja ainakin pidemmät reissut hotelliyöpymisineen jäivät viruksen vuoksi välistä. Nyt maailmalla kulkee pahuus ja ihmiskunnan rakentama talouden kudelma sortuu pala kerrallaan. Kun lintuharrastaja lastaa välineet autoon ja karauttaa tankkaamaan, hymy hyytyy. Mittarissa ennätysvauhtia vilistävät eurot saavat hikikarpalot virtaamaan.

Olisi halvempaa käydä linturetki lentäen Italiassa kuin käydä autolla mökillä Koillis-Savossa. Jos kuitenkin haluaa pitäytyä tutuissa maisemissa, ajeluitaan joutuu harkitsemaan aiempaakin tarkemmin. Tähän mennessä siihen on ollut ideologinen vastuu, nyt fyysinen pakote. Viimeistään nyt on kiikaroijan hyvä pohtia tavoitteitaan. Jos tarkoituksena on lähinnä nauttia luonnosta, lähiretkeily kävellen tai pyörällä voi tuoda tyydytystä. Armottomat pinnojen kerääjät voivat höllätä tavoitteistaan pahimman hintakriisin yli. Tuhdisti rokotetut (ja tarpeeksi sosiaaliset) harrastajat voivat turvautua kimppakyyteihin. Uusien harrastajien kannattaa suunnata opastetuille retkille, jolloin kullakin retkellä voi havaita enemmän lintuja kuin yksikseen. Miten ikinä retkeileekään, huviajelu voi jäädä monilla nyt vähemmälle ja ajokilometrit on suunniteltava kirurgin tarkkuudella. On tärkeää perehtyä, mitä, missä, milloin. Meiltä löytyy lintutuntijoita ympäri Pohjois-Savon, joista monet merkkaavat kiitettävästi havaintoja Tiiraan (tiira.fi). Näitä havaintoja kannattaa hyödyntää, jotta tehdyistä retkistä saisi maksimaalisen ilon irti.

Allekirjoittanut on siitä onnellisessa asemassa, että polkupyörällä pääsee näppärästi “mestoille”, mutta tulee niitä lintuja vastaan muuallakin. Kuka tietää, ehkä itsellänikin kevään sykähdyttävin havainto oli Kuopiossa jääladun yli liihottanut, kevään ensimmäinen laulujoutsen. Yllä kaartui äärettömän sininen, auringon viiltämä taivas, alla narskui tuhansin timantein säihkyvä hanki. Jos on bensapumpulla olo rutiköyhä, tunsi itsensä keväthangilla maailman rikkaimmaksi ihmiseksi. Kukin maksaa rakkaasta harrastuksestaan kykyjensä mukaan. Miten ikinä lintuja tarkkaileekaan, pidetään tänä vuonna ajatus mukana, ollaan läsnä hetkessä ja otetaan jokaisesta retkestä ilo irti.


Sanna Hakkarainen