Retkiblogi: Kohtaamisia retkiltä ja vähän muutakin 11

4.1.2024

Ulkona paukkuu pakkanen. Mittari näyttää aamulla -31,7 astetta. Linnuilla on ollut taasen kylmä yö takanaan, eikä päiväkään kovin paljon lämpimäksi mene. Eipä tekisi mieli lähteä ulos, mutta pakko on. Kello näyttää yhdeksää, joten ulkovaatteet vain päälle ja ulos. Linnuilla on ruokinnan aika ja samalla lakaisen entisiä tippuneita jämiä pois. On se jännä, miten ne juttelevat keskenään, vaiko minulle ilmoittelevat olevansa jo odottamassa pähkinöitä, ym.

Tänään lintuja on vähemmän liikkeellä. Kylmä tekee tehtävänsä. Peräti närhiäkin näkyi vain siinä kymmenisen kappaletta. Keltasirkut suurin piirtein kadonneet kahta lukuun ottamatta, vaiko olisi nyt sitten syy varpushaukassa. Senkin täytyy elää ja saalistaa, niinpä se onkin pyörinyt pitkin päivää, etenkin eilen, joten höyhenkasoja löytyy sieltä sun täältä.

Lienee varpuspöllökin käynyt tänä aamuna aikaisin aamuhämärissä, kun löytyi kasa vasta kynittyä höyhen nippua, tai sitten se tappaja on närhi.

Ruokinta on tehty ja suuntaan sisälle. Ajattelen josko saisin tänään aikaiseksi muistella menneitä. Kirjoittaa jutun sieltä sun täältä, mikä eniten jäi mieleen viime vuodesta.

11.4.2023

Tänään ajattelimme pistäytyä Maaningan maisemissa. Käydä leipomolla ja samalla katsastaa sattuisiko näkymään muuttolintuja, sillä onhan kevät jo edennyt pitkin harppauksin, joten matkaan ja nokka kohti Kinnulanlahtea. Lunta näkyy vielä pelloilla vähenemissä määrin. Nähdään siellä metsähanhia, sepelkyyhkyjä, kiuru, västäräkki ja lapinsirkku. Tuli monta uutta lintua linnut sata listalle. Pidän näistä erikseen excel-kirjausta tietokoneella ja samalla myös kaikista niistä linnuista, joita sattuu näkymään kotipihassani vuoden aikana maassa tai ilmassa. Kotilistan aloitin jo vuonna 2018. Paras tulos oli v. 2019 ja 2022, jolloin pääsin lukuun 69 eri lintulajia. Nyt niitä oli vain 64 kpl. Kaikkeako sitä tekeekin, kun mielenkiinto noihin lintuihin heräsi.

Leena Meuronen – Lapinsirkku 11.4.2023 Maaninka

30.4.2023

Kevät on alkanut toden teolla, no kuitenkin hyvästi aluillaan.

Meinaan saada sätkyn, kun astelen ulos ja huomaan pihamaalla suuren ”madon”.

Siinä se luikertelee. Luin jostakin, että jos sen säikäyttää, niin ei tulisi enää pihamaalle. Eipä me sitä säikäytetty. Tömisteltiin vain sen verran lähellä, että älysi lähteä metsän suuntaan ja toivotettiin, että elä tule takaisin.

Käärmeitä on näkynyt joka vuosi talon ympärillä, joten yritetään pitää nurmikko mahdollisemman matalana ja katsoa mihin jalkansa laittaa.

Leena Meuronen – Käärme 30.4.2023 Nilsiä

2.5.2023

Olemme Kuopiossa asioilla, kun puhelin pirahtaa soimaan. Hartikainen soittelee ja sanoo, että nyt hän on nähnyt kummia ja se kumma on pilkkaniska. Enpä ollut edes kuullut ko. lintulajista, joten outohan tuo minulle oli. Kysyy, kerkeättekö käymään Lastukoskella, jos se lintu siellä vielä olisi ja siitä saisi jonkinlaisen kuvan.

Sanotaan, että katsotaan, miten saadaan asiat hoidettua.

Kyllähän tuollainen rupesi kiinnostamaan, joten päätetään pistäytyä tulomatkalla, mutta kello näyttää jo puolta viittä ja sen lisäksi alkaa satamaan rännän sekaista vettä, kun ollaan ko. järven rantamilla.

Hyvin etäällä vastarannalla näkyy muutama piste veden päällä ja pelkästä arviosta otetaan niistä kuvia. Ei ole minulla kaukoputkea, joten kamera jää vaihtoehdoksi. Pitää tiirailla tarkemmin kuvia kotona ja toivoa, että jokin niistä neljästä linnusta olisi se pilkkaniska.

Kuvasmatka vain oli liian pitkä, joten eipä niistä kuvista kummoisia tullut, mutta lykkyä oli ja kyllä sen pilkkaniskan jotenkuten erottaa. Oli myös järvellä kolme mustalintua ja kolme kuikkaa.

Leena Meuronen – Pilkkaniska ja mustalinnut 2.5.2023 Nilsiä

4.5.2023

Pihamaa on sulanut jo kokonaan lumesta. Hiekka lämmittää, joten se varmasti antaa lumelle kyytiä.

Äkisti rupeaa mättämään lunta taivaan täydeltä. On aivan tuurissaan, että kävelen keittiöön ja satun vilkaisemaan ulos. Lumisade sai varmaankin aikaiseksi sen, että pihamaalle laskeutui pikkuparvi lintuja. Kamera on lähellä, joten se kiireesti käteen ja katsomaan mitä ne oikein ovat. Yllätys on melkoinen, kun ne osoittautuivat pohjansirkuiksi. Kaikkiaan niitä oli seitsemän. Eipä noita ole ennen pihassa näkynyt. Niiden joukossa oli myös pajusirkku ja peippo. Peippoja oli talon takana lisää, samoin myöskin järrejä ja viherpeippokin, joita olin tiiraillut pitkin päivää.

Leena Meuronen – Pohjansirkut, pajusirkku ja peippo 4.5.2023 Nilsiä

27.5.2023

Tänään ajelimme Juuan alueelle, Paalasmaan saaristoreitille. On mahtava järvialue kallioineen. Reitti kulkee Pielisen yli Paalasmaan saarelle. Ensimmäisen kerran oikeastaan vahingossa ns. eksyimme ko. reitille ruskan aikaan ja se suorastaan silloin teki niin valtavan vaikutuksen, joten olemme käyneet siellä kerran kesässä. Tämä olkoon alustuksena tulevaan juttuun.

Tarkoitus on tulla täältä ja suunnata Rautavaaran saloille, etenkin Tiitilänmäelle, sieltä Tiilikan suoalueen kautta kotiin. Katsastaa näkyykö ja kuuluuko siellä se pikku harvinaisuus, eli pikkusirkku. Eipä näkynyt, eikä kuulunut, muita kylläkin, kuten esim. haarapääsky, metsäkirvinen, pensastasku, laulurastas, hernekerttu ja peippoja.

Jatketaan matkaa Valtimontielle ja sitten kohtaammekin mukavan näyn tien vasemmalla reunalla. Riekko miettii lähteäkö, vai jäädäkö katselemaan. Onneksi jäi sen verran, että antoi kuvia ottaa.

Tällaiset yllätykset ne innostavat jatkamaan tätä hienoa harrastusta. Eihän sitä tiedä mitä mutkan takana odottaa.

Leena Meuronen – Riekko 27.5.2023 Rautavaara

15.6.2023

Olemme Lähdössä Kuopioon asioille ja ajattelimme tulla Lapinlahden kautta pois. Onhan Lapinlahti hienoa lintualuetta, niin jospa tuurilla nähtäisiin joitakin lintuja.

Lähdemme Kuopiosta ja ajelemme Haminalahden suuntaan ja käännymme Länsirannantielle. Jostain syystä pysähdytään Pieni-Salmisen tietämille. Katsellaan järvelle, kun alkaa kuulua siinä melkeinpä korvan juuresta aikamoista laulua.

Eiköpä vain siihen oksalle lennähdä käenpiika. Kyllä ”kääkättää” antaamuksella.

Jopa sattui somasti, kun tuonkin linnun satuimme näkemään, ei se usein vastaan tule.

Käenpiika kiikittää 15.6.2023
Leena Meuronen – Käenpiika 15.6.2023 Kuopio

Matka jatkuu ja tulemme Lapinlahdelle. Tarkoitus on käydä katsomassa saaristoreittiä ja kenties nähdä uudelleen kaulushaikara. Ainakin kaksihan niitä oli näkyvissä 22.4. kun huristelimme Lapinlahden ohitse ajaen saaristotietä.

Kyllähän siinä joutui tiirailemaan kaislikkoa niin, että meinasi silmät kipeytyä. Lintu osaa hyvin maastoutua kaislojen sekaan, vaan eiköpä vain ”näköttimet” lopulta osu linnun suuntaan.

Kyllä on komea kuin mikä.

Leena Meuronen – Kaulushaikara 15.6.2023 Lapinlahti

Muistui mieleen ikävä juttu pari vuotta takaperin (17.5. 2021.) Kävimme silloinkin Lapinlahdella ja ajettiin Saaristotietä, kun Suolahden kohdalla näkyy asfaltissa veriläikkä. Silmäkulmasta huomasin jotain tien pientareella. Sanoin, käännytään takaisin ja katsotaan, mikä on jäänyt jonkin kulkuneuvon töytäisemäksi. Tippa meinasi tulla linssiin, kun tajuamme siinä kuolleen kaulushaikaran. En laittanut sitä silloin tiiraan, mutta korjasin nyt laiminlyöntini ja vein siitä tiedot sinne. Ei ole mukava laittaa kuollutta lintua, mutta tuli ajatus, josko joku tekee jotain tilastoa.

Nämä ovat niitä asioita, joita en haluaisi nähdä retkilläni. Niin kuin äsken, kun kuului kolaus ikkunalaudalla. Siinä oli talitiainen syömässä talia, kun närhi tuli ja tappoi sen. Täällä on pyörinyt kesästä lähtien yksi närhi, joka jahtaa pikkulintuja. Minun tekisi mieleni jahdata sitä ja tietäisin tasan tarkkaan mitä tekisin, jos sen saisin kiinni. Olemme nimenneet sen tappaja närhiksi.

Eikö riitä, että haukka ja väliin pöllö vähentävät pikkulintuja, niin vielä tämä yksi tekee sitä samaa.


Leena Meuronen