Lapinjärvien alue on IBA / Natura-aluetta, johon kuuluu lintujärviä ja ympäristön peltoaukeita. IBA on lyhenne englannin kielisistä sanoista ja tarkoittaa kansainvälisesti tärkeää lintualuetta.
Alueen parhaat havainnot: mustahaikara, kapustahaikara, kiljukotka, kuningasmerikotka, neitokurki, amerikanhaapana, kuningaskalastaja, ja mustapyrstökuirin pesintä.
Huomioitavaa
Lapinjärvien ympäri kiertävä tie on keväisin vaihtelevassa kunnossa. Lapinjärvellä sijaitsee hevostalleja, joten samaista reittiä käyttävät myös hevoset ohjastajineen. Hevosia kohdatessa on tärkeää muistaa seuraavat seikat:
Hevonen useimmiten reagoi enemmän paikoillaan olevaan ajoneuvoon. Jos hevosta ratsastava tai kärryssä istuva ohjastaja näyttää käsimerkillä, että autolla saa tulla, niin silloin eteenpäin hiljaa ajaminen on hevoselle parempi vaihtoehto kuin ajoneuvon pysäyttäminen tien varteen. Ravihevonen kärrien edessä ei liikkeelle päästyään pysähdy mielellään ja hermostuu, jos sen joutuu väkisin pysäytetyksi. Tämän vuoksi tiellä turvallisinta on toimia hevosten ja sen ohjastajan mukaan.
Lapinjärventiellä on tehty ojien perkausta ja samalla ojapenkkojen kaltevuutta on loivennettu. Näiden toimien vuoksi tiet ovat osittain kaventuneet. Pahin tilanne on Alapitkäntien puoleisesta päästä alkaen, päättyen viljasiilon jälkeisen suoran tieosuuden jälkeen.
Koska tiet ovat kaventuneet, on entistä tärkeämpää toimia kohdatessa oikein. Ojat ovat syviä ja ojanpenkat heikkoja kunnan toimien jäljiltä. Nyt on vaarana, että hevonen väistää pientareen puolelle ja kaatuu kärreineen ojaan. Jos näin käy, on sen saaminen ylös traktorin ja joskus jopa pelastuslaitoksen avun varassa.
Heikot ojanpenkat ovat vaarana myös maanviljelijöiden työkoneiden kanssa kohdatessa.
Ajoneuvot tulisi aina pyrkiä pysäköimään samalle puolen tietä, kuin ensimmäinen paikalle tulija. Näin tie jää kokonaan toiselta puolelta vapaaksi kulkemiselle.
On tärkeää jättää autot parkkiin tarpeeksi leveisiin kohtiin, jotta turvallinen ohittaminen on mahdollista. Vinkkinä, kimppakyytien suosiminen ja ekoretkeily mm. pyörällä vähentävät ajoneuvojen määrää.
Ohessa annettuja ohjeita on hyvä noudattaa missä päin tahansa sorateillä liikkuessa. Näin pidämme hienon harrastuksemme turvallisena kaikille osapuolille!
Kinnulanlahden tornin lähellä on nuotiopaikka.
Muuton aikana tornilta nähtävään lajistoon kuuluvat mm. metsähanhi, kurki, kahlaajat, sorsat ja petolinnut. Pesivinä tavataan mm. kaulushaikara, luhtahuitti, ruisrääkkä ja ruskosuohaukka. Myös harmaasorsa on pesinyt alueella pari kertaa. Alueella voi seurata keväisin ja syksyisin vilkasta petolintumuuttoa, jopa maa- ja merikotkia on havaittu säännöllisesti. Syksyisin alueelle kertyy suuria parvia kottaraisia, pääskyjä ja kurkia.
Kinnulanlahden torni sijaitsee Pienen Lapinjärven puolella. 50 m kantatien 77 (Siilinjärvi–Viitasaari) koillispuolella hieman Pulkonkosken risteyksen itäpuolella. Parkkipaikka on Lintutorni-viitan kohdalla. Tornin alapuolella Pienen Lapinjärven rannalla on tarkkailupiilo. Sinne ei ole viitoitettua polkua piilolle, vaan pelkkä traktoriura pellon poikki. Loppumatka aivan rantaviivassa sijaitsevalle piilolle kuljetaan lauta-aidan suojassa, joka tosin on jo osin kaatunut, eikä anna suojaa enää kunnolla.
Torni on hieman liian kaukana järvestä, mutta sieltä saa hyvän yleiskuvan alueesta. Tornin alapuolella rannassa sijaitseva tarkkailupiilo, joka tunnetaan nimellä ”Muaningan kiasma”. Piilo on hyvin katettu 8 x 1,5 m katseluaukoin varustettu suojainen tila. Tornin lähellä on huoltoasema palveluineen.
Lapinjärviä ympäröivät pellot tulvalammikkoineen keräävät keväisin huikean määrän hanhia, sorsalintuja ja kahlaajia. Peltoja ja järveä voi katsella järvet kiertävältä Alapitkäntieltä ja pikkutieltä, jonka varrelta löytyy keväällä 2001 rakennettu n. 2 m korkea Lapinrannan lava. Lavan alapuolella on useina keväinä ollut hyviä tulvapeltoja, missä metsähanhet, sorsalinnut ja kahlaajat kerääntyvät. Myös pikkulinnut suosivat tulvan reunoja. Parhaat havainnot ovat amerikanhaapana, lyhytnokkahanhi ja sepelrastas.
Perinteisiä tarkkailupaikkoja tien varrella ovat myös Pappalan kuivurin seutu, joka kerää pikkulintuja ja Vesajoki, jonka rannoilla löytyy myös keväisiä tulvia vesilintuineen ja kahlaajineen.
Merilahden pelloilla oli huhtikuussa 2024 valtavasti muuttavia peippoja. Alueella oli samoina päivinä arosuohaukka, sinisuohaukka, ruskosuohaukka, varpushaukka, tuulihaukka ja ampuhaukka.
Huomioi autolla retkeillessäsi muun liikenteen sujuminen ja traktoreiden esteetön kulku pelloille!
Tästä alasvetovalikosta löydät Kinnulanlahden lintutornilta ja tarkkailupiilosta (listalla nro: 9) sekä Lapinrannan lintulavalta (listalla nro: 10) Kuikan 50v- tornikisassa havaitut lajit – yhteensä 64 ja 60
