Lajipari: taigametsähanhi ja tundrametsähanhi

Metsähanhi jaetaan uuden kansainvälisen AviList-lajiluettelon mukaisesti kahdeksi eri lajiksi: taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (A. f. rossicus).
Suomessa tavataan näistä erityisesti taigametsähanhea, joka pesii Keski-Suomen pohjoispuolisilla alueilla, pääosin Metsä-Lapin vetisillä aapasoilla.
Muuttoaikoina nähdään myös tundrametsähanhea, joka pesii Venäjän pohjoisilla tundra-alueilla.

Historiallisissa havainnoissa vanhoista ”metsähanhi”-merkinnöistä ei voi varmuudella sanoa kumpaa lajia ne koskevat, ellei havainto ole tarkasti dokumentoitu.

Lajien erottaminen

Määritettäessä pitää muistaa, että vain tyypilliset yksilöt lienee varmuudella määritettävissä, sillä päällekkäisyyttä esiintyy mm. nokan muodossa ja värityksessä sekä höyhenpuvunkin värityksessä. Risteymiäkin saattaa olla.
Lajien erottaminen kuvistakin on joskus haasteellista, kuten kuvateksteistä näkyy.

Tärkeimmät erot taigametsähanhen ja tundrametsähanhen välillä ovat rakenteessa ja nokan muodossa ja sen värityksessä:

Taigametsähanhi on kookkaampi, sen kaula on pidempi ja solakampi, ja sen jalat ovat lyhyemmät kuin tundrametsähanhella. Tundrametsähanhi on pienempi ja kompaktimpi.
Tundrametsähanhen pää on tummempi kuin kaula.
Tundrametsähanhen pää on pyöreämpi ja korkeaotsaisempi. Taigametsähanhen pään profiili on kiilamainen
Taigametsähanhen nokka on kapea ja pitkä ja siinä on enemmän oranssia väriä. Värin määrässä on vaihtelua.
Tundrametsähanhella on lyhyempi, paksumpi, hiukan alaspäin pullottava nokka ja siinä on vähemmän oranssia väriä ikään kuin renkaana.
Tundrametsähanhen nokassa on havaittavissa lähempää katsottaessa eräänlainen ”irvistys”. Sellaista ei taigametsähanhella niin selvästi näy.