Uusi juttusarja: Puheenjohtajan porinat

Sinitiaisia on tänä talvena näkynyt normaalia runsaammin
Kuva: Eelis Rissanen

Ajattelin tässä yhteydessä koostaa muutamia huomioita vuodenvaihteen talvilintulaskentareiteiltäni. Lasken tällä hetkellä neljää reittiä, joista kaksi on puhtaita taajamareittejä, yksi taajama ja haja-asutusalueen yhdistelmä ja yksi haja-asutusalueella. Lintuja oli kaiken kaikkiaan runsaasti. Peräti kahdella reitillä oli suurin yksilömäärä kautta aikojen vuodenvaihteen laskennassa. Tämä oli sinällään hiukan yllättävää, koska laskentoja on jokaisella reitillä tehty vähimmilläänkin kymmenen kertaa. Selityksenä oli marjalintujen määrä ja lähinnä tilhien määrä. Myös lajimäärät olivat keskimääräistä korkeampia, yhdellä reitillä tuli kaikkien aikojen korkein lajimäärä. Yksilömäärältään runsaita lajeja olivat em tilhien lisäksi käpytikka, sinitiainen ja keltasirkku sekä punatulkku. Varpusen määrät ovat reippaan laskun jälkeen tasaantuneet tietylle tasolle, kun taas pikkuvarpunen jatkaa edelleen hienoista nousua. Vähissä olivat hippiäiset ja puukiipijät sekä viherpeippo.

Metsätiaisten (hömö-, töyhtö- ja kuusitiainen) määrät ovat viime vuosina olleet huolestuttavan vähissä. Hömötiaisen ahdinkoa kuvaa selkeä yksilömäärän väheneminen Kuopion (entistä Nilsiää) Pieksänkosken reitillä. Reittiä on laskettu talvesta 1984/85 lähtien. Enimmillään hömötiaisia on ollut talvella 1988/89, jolloin yksilömäärä oli peräti 35 yksilöä. Määrät olivat muutenkin silloin tasaisesti 20 yksilön tienoolla. Nyt vuodenvaihteessa tehdyssä laskennassa havaittiin vain 4 yksilöä!

Lintulaskennat ovat selkeä keino selvittää lintulajien kannanmuutoksia. Talvilintulaskenta on yksi helpoimpia laskentoja. Vuoden vaihtuminen aktivoi myös kirjaamaan lintuhavaintoja. Moni laskee vuoden pinnoja ja alkuvuodesta kirjataan tavallisiakin lajeja. Tavallisten lajien havainnotkin ovat tärkeitä, koska ne voivat olla jossain vaiheessa harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Muista siis kirjata havaintoja.


Eelis Rissanen