Talaskangas Kaatiainen Rahajärvi - Kontteroinen Saarisuo - Kurkisuo

Ala-Kotvakko Nieminen, Keskimmäinen ja Alemmainen Ylä-Haajainen ja Venelahti Heinäjärvi

Talaskangas

Vieremän tunnetuin luontokohde on metsien suojelutaistot Suomessa käynnistänyt Talaskangas. Pitkälle entisen Vuolijoen kunnan, nykyisen Kajaanin kaupungin puolelle Kainuuseen (Sopenmäkeen) jatkuva erämaa on luonnonsuojelualuetta. Talaskankaalle löytää kulkemalla Karankamäen kylältä pohjoiskoilliseen lähtevää Talaskankaantietä. Talaskankaalle on viitoitus ja sieltä löytyy luontopolku opastetauluineen. Toinen mahdollisuus on tulla alueelle Oulun läänin puolelta hieman lääninrajan pohjoispuolella kulkevaa Vihotintietä.

Talaskankaan metsien ja soiden pesimälajistoon kuuluvat mm. metso, palokärki, pohjantikka, kuukkeli, suopöllö ja lapinpöllö. Alueella pesivät myös liro, valkovilklo, tilhi, niittykirvinen, pikku- ja isokäpylintu. Kohteeseen liittyy Sonkajärven puolella rajaa oleva Sukevan yhteismetsän rauhoittama Joutensuon soidensuojelualue, jolla pesivät mm. kapustarinta ja pikkukuovi.
Lisätietoa Talaskankaan luonnonsuojelualueesta löytyy täältä.

Kaatiainen

Kaatiainen on pienehkö erämainen järvi Nissilän kylän tuntumassa kunnan pohjoisosissa. Kaatiaiselle pääsee Nissiläntieltä (5911) oikealle järven pohjoispuolelle kääntyvän Kylmäpurontien kautta. Luoteispuoleisten peltojen halki kulkee tie venerantaan, josta näkee järvelle.

Kaatiainen on maisemallisesti merkittävä pienkohde. Sen linnustoon kuuluvat mm. mustakurkku-uikku, laulujoutsen, kurki ja pikkulokki sekä muita lintuvesilajeja.

Rahajärvi - Kontteroinen

Rahajärvi ja Kontteroinen muodostavat L-kirjaimen muotoisen vesialueen kunnan pohjoisosassa, Nissilän kylän pohjoispuolella ja lähellä em. Kaatiaista. Alueelle voi mennä kääntymällä Nissiläntieltä oikealle Hällämönharjulle menevää tietä pitkin.

Pesimälajistoon kuuluvat mm. kalasääski, laulujoutsen, jouhisorsa, kurki ja liro.

Saarisuo - Kurkisuo

Saarisuo-Kurkisuo on Ouluntien länsipuolella Ruuvalanperän pohjoispuolella sijaitseva suo- ja metsäalue, joka ulottuu tien reunasta aina Kiuruveden rajalle saakka. Alueella kasvaa jonkin verran vanhaa metsää, mutta isolta alalta metsät ovat karuja mäntytaimikoita. Maisemallisesti alueella on lukuisia hienoja pienkohteita ja siellä kasvaa mm. Suomen ainoa Oulun läänin eteläpuolinen lettorikkoesiintymä.

Soiden pesimälajistoon kuuluvat mm. kurki, kapustarinta, pikkukuovi, suokukko, tuulihaukka, ampuhaukka ja riekko. Tervapääskyt pesivät pystyyn kaulatuissa haapakeloissa.

Ala-Kotvakko

Ala-Kotvakon järvi sijaitsee Karankamäen kylän länsipuolella GT-kartalla sanojen "Kotvakko" ja "Jokela" välissä. Järven pohjoispuolella on pelloilla lohialtaiden kaivamisesta syntyneitä kumpuja, joilta näkee järvelle. Karankamäki-Marttisenjärvi paikallistieltä tulee metsäautotie järven itäpuolelle, josta on lyhyt kävelymatka rantaan.

Järven pesimälinnustoon kuuluvat laulujoutsen, haapana, jouhisorsa ja tavi. Siellä saalistelee usein myös kalasääski.

Nieminen, Keskimmäinen ja Alemmainen

Vieremän kirkonkylän itäpuolella (tietä 590 noin 15 km) on Niemisen kylä ja järvi. Niemisen eteläpää ja sen alapuoliset Keskimmäinen ja Alemmainen muodostavat pienen rehevöityneen järvi- ja puroketjun. Alueen pystyy tarkastamaan helposti lähellä kulkevilta teiltä. Alemmaisen itäpuolelle menee Alakoskentie, josta lammen näkee erinomaisesti.

Alue parhaimmillaan vain muuttoaikoina huhtikuun lopulta toukokuun lopulle. Siellä tavataan mm. laulujoutsenia, jouhisorsia, lapasorsia, liroja ja muita kosteikkoja suosivia lajeja.

Ylä-Haajainen ja Venelahti

Ylä-Haajaisen entinen luonnonravintolammikko ja Ala-Haajaisen Venelahti kunnan eteläpäässä muodostavat paikallisesti merkittävän kosteikon. Ylä-Haajaisen pohjoispää on selvästi eteläpäätä parempi. Siellä pesivät mm. pikkulokit. Seassa pesii myös tukkasotkia ja mustakurkku-uikkuja. Ylä-Haajainen on merkitty ainakin vanhempiin karttoihin suoalueeksi, nykyisin veden pintaa on nostettu. Se sijaitsee heti Ala-Haajaisen pohjoispuolella, paikallistien toisella puolella.

Venelahti on Ala-Haajaisen pohjoispään hiukan erillään oleva pohjukka, joka on lähes umpeenkasvanut. Venelahtea voi tarkkailla sen Ala-Haajaisesta erottavalta niemekeeltä.

Muuta lintulajistoa alueella ovat kurki ja laulujoutsen sekä mm. liro ja valkoviklo.

Heinäjärvi

Heinäjärvi on pieni lintujärvi aivan Vieremän kirkonkylän vieressä, sen itäreunalla. Heinäjärvi on GT-kartalla pohjoisin kolmesta pienestä lampareesta kylän itäpuolella, alassuin olevan u-kirjaimen muotoinen. Rantaan pääsee Vieremän taajaman suunnasta Honkajärvelle menevältä Savikontieltä pellon reunaa pitkin.

Järven linnustoon kuuluvat mm. silkkiuikku, laulujoutsen, haapana, tukkasotka ja naurulokki.